YLE Uutiset: Suomi hakee järjestyslaista selvyyttä romanien kohteluun

YLE Uutiset: Suomi hakee järjestyslaista selvyyttä romanien kohteluun 2.9.2010

MTV3: Suomalaismepit: Romanikerjäläisten ongelmaa ei ole unohdettu

Suomessa valmistellaan järjestyslain muutosta, jonka myötä Suomi voisi periaatteessa seurata Ranskan mallia ja käännyttää Romanian romaneita. Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Antti Pelttarin mukaan Suomen lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuudet.

Romanian romanit ovat viime aikoina puhuttaneet ympäri Eurooppaa. Ranska on käännyttänyt tuhatkunta romania ja myös Ruotsi ja Tanska ovat tehneet käännytyksiä kerjäämisen kieltävän lain nojalla. Hollannissa ja Saksassa asia on esillä suurkaupunkien rikollisuuden kitkemisen kanssa.

Suomessa puolestaan valmistellaan järjestyslain muutosta, konkreettisia ehdotuksia odotetaan syyskuun loppuun mennessä.

- Suomen lainsäädäntö ja EU:n lainsäädäntö antavat tietyt edellytykset, joiden perusteella voidaan käännyttää EU-kansalaisia, jotka eivät ole rekisteröityneet työnhakijoiksi. Ja tämä olisi periaatteessa myös Suomessa ymmärtääkseni mahdollista, sanoo valtiosihteeri Pelttari.

Hänen mukaansa kerjäläisten määrä on kasvanut maassa noin nelinkertaiseksi kahdessa vuodessa. Ministeriö selvittää, minkälaisin lainsäädännöllisin keinoin tilannetta voitaisiin parantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta.

- Tietenkin tämä on vasta virkamiesselvitystä ja poliittiset päätökset tehdään erikseen, Pelttari huomauttaa.

__________________________________________

MTV3: Suomalaismepit: Romanikerjäläisten ongelmaa ei ole unohdettu

Suomalaiset EU-parlamentaarikot vakuuttavat hoitavansa romanikerjäläisten ongelmaa parlamentissa jatkuvasti.

Ongelmaa puidaan aktiivisesti nyt, kun myös Suomeen on leiriytynyt romanikerjäläisiä ja Ranska on jo aloittanut romanien karkottamisen maastaan.

MTV3:n nettisivuilla on viime päivinä kerrottu, kuinka sekä Romanian romani- ja vähemmistökeskuksen johtaja Valeriu Nicolae että Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä osoittavat syyttävää sormea EU:hun: EU-tasolla ei ole ymmärretty ongelmaa ajoissa, eikä myöskään tehdä tällä hetkellä tarpeeksi ongelman ratkaisemiseksi.

- Helppo on syyttää EU-parlamenttia, mutta suomalaiset ovat olleet asiassa aktiivisia - presidenttiä myöten, sanoo SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.

Jaakonsaari sanoo, että helppoa ratkaisua ei kuitenkaan ole olemassa.

- Taustalla on vuosisatoja kestänyt romanien syrjintä tietyissä EU-maissa. Erittäin suuri vastuu pitää olla Romanialla itsellään. Vaikka kuinka paljon rahaa ja strategiaa suunnattaisiin Romaniaan ja Bulgariaan, voivat ne rahat mennä mitä kummallisimpiin tarkoituksiin siellä, sanoo Jaakonsaari.

Soini ja Korhola: Mitäs me sanoimme

Sekä perussuomalaisten parlamentaarikko Timo Soini sekä kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ovat ärsyyntyneitä ongelman leviämisestä. Molemmat äänestivät Romanian EU-jäsenyyttä vastaan.

- Äänestin vastaan, koska Romania ei täytä EU:n jäsenvaltion vaatimuksia, sanoo Eija-Riitta Korhola.

Korholan mielestä EU:ssa on oltu lapsellisen hyväuskoisia.

- Suhtauduttiin naiivisti, että Romania ja Bulgaria saisivat asiat kuntoon ennen kuin jäsenyys alkaa.

Timo Soini säestää.

- Romanian tullessa jäseneksi sanoin, että maa ei ole EU-kunnossa: hallinto on korruptoitunutta ja ihmisoikeustilanne on huono. Silloin ei uskottu ja nyt tullaan kysymään, että Soini miten tässä näin kävi, ihmettelee Soini.

EU:n rahojen antamista moneen eri suuntaan vastustava Soini puolustaa kuitenkin rahan antamista suoraan Romaniaan.

- Koulutukseen ja elinolojen parantamiseen voi antaa rahaa. Romaniassa on lukutaidottomuutta, eikä monilla koulupohjaa eikä tulevaisuudennäkymää. Sellainen projekti kestää vuosikymmeniä. Siihen rahan laittamista en kuitenkaan vastusta, jos se on ainoa tapa estää tämä kansainvaellus sanoo Soini.

Jaakonsaari: EU-jäsenyys teki ongelman näkyväksi

Liisa Jaakonsaari ei usko, että ongelma olisi pois päiväjärjestyksestä, jos Romaniaa ja Bulgariaa ei olisi huolittu EU:n jäsenmaaksi lainkaan.

- Jälkiviisaana voi kysyä, että olisiko pitänyt asettaa tiukemmat ehdot vähemmistökysymyksen ratkaisemiseksi. Jos joku sanoo että näitä maita ei olisi pitänyt ollenkaan ottaa EU-jäseniksi, niin hän on väärässä. Silloin ongelma olisi vielä pahempi, eikä olisi tullut meille näkyväksi. Jäsenyyden myötä ongelma on tullut meille näkyväksi, koska myös romaneilla on vapaa liikkuvuus, kuten kaikilla EU:n kansalaisilla, sanoo Jaakonsaari.