Helsingin Sanomat: Ulkomaiset silpputyöntekijät rehkivät suomalaisia halvemmalla 9.5.2011
Suuri osa Suomen ulkomaisesta tilapäistyövoimasta paiskii töitä kotimaisia palkansaajia halvemmalla. Erityisesti siivous, ravintola- ja talonrakennusala käyttävät mielellään ulkomaista tilapäistyövoimaa, koska sitä saa nopeasti, sille voi maksaa suomalaisia alempaa palkkaa ja siitä pääsee tarvittaessa eroon helposti.
Tilastokeskus selvitti Helsingin Sanomien pyynnöstä ulkomaisten työntekijöiden ansiotasoa Suomessa. Selvityksen mukaan tulojen ero on monilla aloilla selvä. Esimerkiksi talonrakentamisessa suomalaisten keskimääräiset vuositulot olivat 33 086 euroa vuonna 2008, kun ne vieraskielisillä olivat 22 867 euroa.
Palvelualojen ammattiliiton mukaan ulkomaalaisille työntekijöille ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia.
Terveyspalveluissa ja lääketeollisuudessa ulkomaalaisten ansiot ovat kuitenkin jopa hiukan paremmat kuin suomalaisille, tutkija Pekka Myrskylä kertoo. Myös korkean asteen oppilaitosten opettajille maksetaan asianmukaista palkkaa.
Ulkomaisten työntekijöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa puutteellisten tilastojen vuoksi. Puolitoista vuotta sitten tutkijat arvioivat, että Suomessa on 30 000–40 000 ulkomaalaista tilapäistyöntekijää. Ylitarkastaja Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että määrä ei ole sittemmin ainakaan vähentynyt.
Työ- ja elinkeinoministeriö toivoo, että uusi hallitus ottaa asian selvittääkseen, jotta ulkomaisten työntekijöiden määrästä ja työolosuhteista saadaan luotettavaa tietoa.
______________________________________________
Kauppalehti: Ravintolat valmiita palkkaamaan maahanmuuttajia
80 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä on valmiita palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.
Helsingin seudun yrityksistä 95 prosentilla on jonkin verran tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. 80 prosenttia työnantajista onkin valmiita palkkaamaan maahanmuuttajataustaista ja 73 prosenttia ikääntyneitä, eli yli 50-vuotiaita työntekijöitä paikkaamaan tätä työvoimavajetta.
Sen sijaan reilusti alle puolet yrityksistä on valmiita pitämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä töissä tai palkkaamaan vajaakuntoisia esimerkiksi osa-aikatöihin.
- Majoitus- ja ravitsemisalalla on jatkuva pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Hankalammin täytettäviä paikkoja ovat kokkien, tarjoilijoiden, ja ravintolapäälliköiden tehtävät. Rekrytoinnin esteitä ovat muun muassa alan alhainen palkkataso, hakijoiden vähäinen työkokemus sekä se, että hakijoita alan työtehtäviin ei yksinkertaisesti ole riittävästi, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen.
Majoitus- ja ravitsemisalan yritykset, koulutuksenjärjestäjät sekä muut sidosryhmät kokoontuivat toukokuun alussa keskustelemaan alan työvoimapulasta yli 100 vaikuttajan joukolla.
- Alan yritysten selkeänä viestinä oli perustutkintojen lyhentäminen siten, että jatko-opintokelpoisuuden voisi hankkia halutessaan myöhemmin. Joustavien opintoväylien avulla opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan tärkeitä työelämän taitoja nopeammin, ja motivaatio pysyä alalla säilyisi paremmin, Utti-Lankinen tiivistää.
Selvitys on osa Helsingin seudun kauppakamarin ja ammatillisten koulutuksen järjestäjien pysyvää Ennakointikamari-yhteistyötä ja se teetettiin yhteistyössä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa.