Uusi Suomi: Suomen tšetšeenipäätös ihmetyttää – ”Laki on huono”

Uusi Suomi: Suomen tšetšeenipäätös ihmetyttää – ”Laki on huono” 18.5.2011

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes kritisoi Vantaan käräjäoikeuden viikon takaista päätöstä vapauttaa tšetšeenejä Suomeen laittomasti tuonut it-yrittäjä Mikael Storsjö syytteistään.

Moshes sanoo Uudelle Suomelle, että oikeuden päätös ja Suomen rikoslaki, johon päätös nojaa, rohkaisevat ihmisten salakuljettamiseen. Storsjölle vaadittiin vankeutta törkeän laittoman maahantulon järjestämisestä, mutta syytteet hylättiin, koska oikeus katsoi hänen toimineen humanitaarisista syistä ja ennen kaikkea saamatta rahallista korvausta.

Suomen rikoslain mukaan laittoman maahantulon järjestämisenä ei pidetä tekoa, jota on pidettävä ”hyväksyttävistä syistä tehtynä” tekijän vaikuttimien ja maahantulijan kotimaan turvattomien olojen vuoksi.

–Jos lakia rikotaan, mutta syytteet hylätään sen takia, ettei toiminnasta ole saatu rahallista hyötyä, niin silloin laki on huono. Rahallisen hyödyn pitäisi olla toissijainen kysymys, sanoo Arkady Moshes.

Moshesin mukaan tällaisen toiminnan salliminen heikentää valtion maahantulolakien uskottavuutta ja rohkaisee ihmisten salakuljettamiseen, ”oli teon motivaatio sitten mikä tahansa”.

–Silloin on kyse siitä, että ihmisten salakuljettaminen on määritelty [laissa] huonosti, sanoo Moshes.

Storsjön tapauksessa tšetšeenit ovat tulleet laittomasti Suomeen, mutta lähes kaikki ovat saaneet myöhemmin turvapaikan tai oleskeluluvan Suomesta. Moshesin mielestä laissa täytyy näin ollen olla aukko.

–Jos maahantulija rikkoo lakia ja tulee Suomeen laittomasti, mutta saa sitten mahdollisuuden turvapaikkaan, niin onhan se hyvin epäjohdonmukaista ja suuri virhe laissa. Moni, joka pyrkii maahan laillisin keinoin, jää vaille pääsyä, ihmettelee Moshes.

Storsjön tapauksen käsittely voi vielä jatkua, sillä syyttäjä Mikko Sipilä päättää kuukauden sisällä, aikooko valittaa tuomiosta. Hän on ilmoittanut tyytymättömyydestään eli varannut mahdollisuuden valittaa käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.

–Todennäköisesti joudun valittamaan, mutta en tiedä vielä varmasti. Pitää lukea pitkä ruotsinkielinen tuomio ensin huolella läpi, sanoo Sipilä Uudelle Suomelle.

Jutun tapahtumat ovat sinällään riidattomia, sillä Storsjö on myöntänyt tuoneensa 24 tshetsheeniä Suomeen vuosina 2007–2010. Käräjäoikeus ja syyttäjä ovat eri mieltä siitä, riittääkö syytteiden hylkäämisen perusteluksi se, että Storsjö ei ole saanut toiminnastaan rahallista hyötyä.

Mikael Storsjö totesi päätöksen tultua Helsingin Sanomille, että päätös vastaa täysin hänen omaa oikeustajuaan.

Käräjäoikeuden päätöksen myötä nousi jälleen joissain kansainvälisissä medioissa esille toinen Storsjö’hön liittyvä kiistanalaisuus. Yhdysvaltain kongressin rahoittama Radio Free Europe kertoi laajassa jutussaan tšetšeenikapinallisten tiedotuskanavanaan käyttämästä Kavkaz Center -sivustosta, jolle Storsjö tarjoaa Suomesta käsin palvelimet. Storsjö vannoo jutussa jatkavansa tšetšeenien auttamista.

Storsjö on vuosien mittaan perustellut palvelimien tarjoamista sillä, että Suomessa asuvana hän pystyy auttamaan tšetšeenejä saamaan äänensä kuuluviin joutumatta samanlaiseen vaaraan kuin nämä itse. Esimerkiksi Ingushian opposition inguhshetiya.ru-sivuston omistaja Magomed Jevlojev murhattiin vuonna 2008.

Radio Free Europen artikkelissa brittiläinen journalisti ja terrorismin tuntija Phil Rees toteaa, että Kavkaz Centerin toimitus [johon Storsjö ei kuulu, hän tarjoaa vain palvelimet] koostuu pääosin ihmisoikeusaktivisteista, ”ei missään tapauksessa terroristeista”, kuten Venäjällä on syytelty. Hän huomauttaa kuitenkin, että on vaikeaa vetää rajaa siihen, missä vaiheessa kapinallisten avustaminen tarkoittaa heidän terrorististen tekojensa hyväksymistä.

Venäjän valtion rahoittaman Russia Todayn aikaisemmassa jutussa Rees huomauttaa esimerkiksi Ison-Britannian muuttaneen vuoden 2001 terroritekojen jälkeen suhtautumistaan niin, että sananvapautta voi rajoittaa tapauksissa, joissa on kyse terrosmiin rohkaisemisesta.

–Näyttää siltä, että Suomi ei ole [muuttanut suhtaumistaan], sanoo Rees RT:lle.

Reesin mukaan on selvää, että Kaukasuksen kapinallisten tukeminen tarkoittaa terrorististen tekojen hyväksymistä kun otetaan huomioon näiden Venäjällä tekemät terrori-iskut. "Suomi sallii terroristien tekojen hyväksymisen", Russia Today julistaa otsikossaan.

Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshes toteaa Reesin näkemyksen olevan ”vain yhden ihmisen mielipide”. Kavkaz Center ehdittiin Suomessa sulkea vuonna 2004 Supon toimesta, mutta sivusto avattiin uudelleen kun havaittiin, ettei sen toiminnassa ollut laittomuuksia.

Venäjä ehti tuolloin iloita Suomen päätöksestä sulkea sivusto, eikä suhtauminen ole muuttunut.

–Se on yhä mahdoton hyväksyä Venäjällä, eikä heillä ole syytä muuttaa suhtaumistaan. Se ei ole yllätys. On helppo ymmärtää, että nämä [Kaukasuksen kapinallisiin liittyvät] asiat ovat herkkiä Venäjällä, sanoo Moshes.

Hänen mukaansa Kavkaz Centeristä tehdään kuitenkin Radio Free Europen ja Russia Todayn jutuissa isompaa asiaa kuin se todellisuudessa on. Venäjänkielisessä mediassa, varsinkaan valtamediassa, sivusto ei hänen mukaansa saa juuri minkäänlaista huomiota. Myöskään valtion rahoittaman mutta pienilevikkisen Russia Todayn julistavat otsikot eivät hänen mukaansa kerro muusta kuin siitä, että Tšetšenia on yhä herkkä kysymys Venäjällä.

–[Kavkaz Center] ei ole mikään suuri sivusto eikä sen merkitystä tule liioitella, sanoo Moshes.