Taloussanomat: Ensimmäisinä ulos, viimeisinä sisään – maahanmuuttajien työttömyys kasvaa

Taloussanomat: Ensimmäisinä ulos, viimeisinä sisään – maahanmuuttajien työttömyys kasvaa 5.9.2011

Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyystilanne on heikentynyt entisestään. Jo lähes joka kolmas ulkomaalainen työnhakija oli vuodenvaihteessa työttömänä. Suhdannekehityksen lisäksi taustalla on asiantuntijan mukaan maahanmuuttoasenteiden koventuminen.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyys on syventynyt entisestään. Työttömyysprosentti on jo selvästi yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreista ennakkoarvioista käy ilmi, että viime vuoden lopussa ulkomaalaisten työttömyysaste oli vajaat 29 prosenttia, kun vielä vuotta aiemmin lukema oli viitisen prosenttiyksikköä pienempi eli vajaat 24 prosenttia.

Koko väestön työttömyysaste pysytteli vertailuajankohtana edellisvuoden tasolla vajaassa kahdeksassa prosentissa.

– Kun kovat ajat tulevat, he joutuvat ensimmäisenä ulos ja pääsevät tilanteen parantuessa viimeisinä sisään, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Asenteet
koventuneet

Ulkomaalaisten työttömyysaste laski Suomessa koko 2000-luvun alkupuolen. Vuonna 2008 työttömyysaste oli alimmillaan 19,1 prosentissa. Taantuma pysäytti laskevan kehityksen. TEM:n tietojen mukaan lukema oli vuodenvaihteessa noussut takaisin vuoden 2003 tasolle.

Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on jo lähtenyt viime taantuman jäljiltä laskuun, ulkomaalaisten tilanne on toinen.

TEM:n Sorainen uskoo, että ulkomaalaisten työttömyyttä lisää paitsi yleinen suhdannekehitys myös maahanmuuttoasenteiden koventuminen. Työmarkkinoilla ihmisiä palkkaavat samat ihmiset, joiden asenteita mielipidemittausten ja vaalien tulokset kartoittavat.

– Jos asenneilmapiiri on kova, harva yrittäjä luultavasti haluaa kaivaa verta nenästään palkkaamalla selvästi eri näköisen ihmisen, jos voi saada samannäköisen kuin muut, Sorainen sanoo.

Yhteensä ulkomaalaisia työnhakijoita oli Suomessa viime vuonna 56 000, joista valtaosa, vajaat 47 800 oli ollut vuoden aikana työttömänä. Ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista oli seitsemän prosenttia.

Hakijat edustivat 180 kansalaisuutta. Suurin osa tuli aiempien vuosien tapaan Venäjältä. Venäläisiä työnhakijoita oli kaksinkertainen määrä seuraavaksi suurimpaan ryhmään eli virolaisiin verrattuna.

Suurimmalla osalla työnhakijoista oli joko keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutus, myös ryhmään, jossa koulutusaste oli eri syistä tuntematon, kuului merkittävä osa työnhakijoista.


"Työllistymistä pitäisi
seurata"

Ulkomaalaisten heikko työllisyyskehitys on jatkunut siitä huolimatta, että ulkomaalaisten työllistämiseen osoitetut määrärahat ovat viime vuosina kasvaneet.

Absoluuttisena summana TEM:n alaiset määrärahat ovat kasvaneet 2000-luvun puolivälin noin 20 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan viime vuonna. Ensi vuonna ne kasvavat valtiovarainministeriön esityksen mukaan 40 miljoonaan euroon, minkä lisäksi käynnissä on erilaisia erityishankkeita.

Myös työnhakijaa kohden summat ovat aiempaa suuremmat.

Ulkomaalaisille korvamerkitty rahoitus kuluu kuitenkin suurilta osin valmentavaan koulutukseen, eli muun muassa kielen opetteluun ja kotoutumiseen. Työn haussa se on vasta ensiaskel, sanoo TEM:n neuvotteleva virkamiehes Ilkka Nio. Hän selvitti vastikään ulkomaalaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille erilaisten työllistämistoimenpiteiden jälkeen.

Nion mukaan ulkomaalaisten työllistymistä auttaisi, jos tukea suunnattaisiin entistä enemmän ammatilliseen työvoimakoulutukseen, työharjoitteluihin ja palkkasubventioihin: Erilaisten aktiivitoimenpiteiden jälkeen osa ulkomaalaisryhmistä työllistyi yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset vastaavassa asemassa olevat, hänen hiljattainen selvityksensä osoitti. Taantuma kuitenkin heikensi toimenpiteiden tehoa ylipäätään.

Nio uskoo, että ulkomaalaisille olisi apua ennen muuta selvien työllistämispolkujen luomisesta. Jokaisena vuonna maahantulleiden työllistymistä tulisi seurata vuosittain, jolloin voitaisiin nähdä, kuinka moni on kulloinkin saanut työtä.

– Itse selvittelin näitä joskus taannoin, ja muutamien vuosien jälkeen moni työn haussa epäonnistunut oli jo lähtenyt maasta. On tietysti hieman turhaa, jos ihmisen kouluttamiseen ja kotouttamiseen ensin sijoitetaan paljon rahaa, ja tämä työ sitten heitetään hukkaan, hän sanoo.