Yle Perämeri: Suvivirsi soi monikulttuurisissa kouluissakin 1.6.20112
Helsingin Sanomat, kolumni: Ville Similä: Hyvyyttäs Jumala 2.6.2012
Kemin Kivikolla on koulunsa käynyt pakolaislapsia 1970-luvulta lähtien.
Kouluvuosi päättyy huomenna Meri-Lapin peruskouluissa lähes perinteisin menoin. Päättäjäisjuhlat koostuvat pääosin oppilaiden omista esityksistä, jotka kruunaa juhlan lopuksi laulettava suvivirsi. Vuosien varrella oppilasaines on kuitenkin muuttunut monikulttuurisemmaksi ja se vaikuttaa jonkin verran juhlien sisältöön.
Kemiläisessä Kivikon koulussa ovat muista kulttuureista tulleet oppilaat tuttuja jo vuosien takaa. Aikanaan ensimmäiset Kemiin Chilestä tulleet pakolaislapset aloittivat suomalaisen koulutiensa Kivikolla.
Myös Vietnamista ja kurdialueelta tulleet lapset, samoin kuin nykyisin burmalaiset lapset ovat tai ovat olleet tuttu näky Kivikon koululla.
Esitys vieraasta kulttuurista
- Monikulttuurisuus näkyy esimerkiksi koulun päättäjäis- ja joulujuhlissa siinä, että ulkomaalaistaustaiset lapset esittävät omasta kulttuuristaan ammentavan ohjelmanumeron, kertoo Kivikon koulun rehtori Arto Ainonen.
Koulun lukukauden päättäviin juhliin sisältyvät kristilliset elementit eivät ole aiheuttaneet törmäystä muista kulttuureista kotoisin olevien lasten kanssa. Ei-kristilliset lapset ovat osallistuneet lähes poikkeuksetta niin kevät- kuin joulujuhliinkin.
- Sen sijaan joihinkin kristillisiin ryhmiin kuuluvat lapset voivat jättää osallistumatta yhteisiin juhliin tai esimerkiksi kirkkokäynteihin, kertoo Arto Oinonen.
Mistä on kyse?
- Muita uskontoja tunnustavat lapset eivät välttele suomalaisia koulujuhlia, joissa on kristillisiä elementtejä.
- Kivikon koululla pakolaislapsia on ollut monista paikoista; Chilestä, Vietnamista, kurdialueelta ja nykyisin erityisesti Burmasta.
- Osa kristillisiin ryhmiin kuuluvista ei sen sijaan osallistu evankelis-luterilaisiin tapahtumiin, kuten kirkkovierailuihin.
________________________________________
Kotimaa24: Suvivirsi kiellettiin – piispan lapset jäävät pois kevätjuhlasta
Kuopion piispan Jari Jolkkosen lapset eivät osallistu helsinkiläisen Latokartanon peruskoulun kevätjuhlaan lauantaina. Syynä on se, ettei koulussa tänäkään vuonna saa laulaa Suvivirttä. Jolkkosen pian Kuopioon muuttava perhe teki poisjääntipäätöksen kevätjuhlasta tänä vuonna ensi kertaa.
- Koulussamme monet vanhemmat ovat jo vuosia hienotunteisesti vedonneet koulun rehtoriin suvivirren ja perinteisten joululaulujen sallimiseksi. Heidän joukossaan on myös kirkkoon kuulumattomia. Jyrkkä kielto näyttää heijastelevan rehtorin omaa arvomaailmaa. Tällä viimeisellä kerralla käytämme vapauttamme ja jäämme tyynesti pois. Olemme syvästi kiitollisia lasten erinomaisille opettajille, Kuopion piispa Jari Jolkkonen sanoo.
Jolkkonen aloitti hiljattain Kuopion piispana ja perhe on muuttamassa Helsingistä Kuopioon. Latokartanon koulun juhlasta jää huomenna pois kolme perheen lasta.
Jolkkonen ei halua kutsua lastensa poisjääntiä boikotiksi, eikä perhe tehnyt päätöstään hänen mukaansa närkästyksellä vaan rauhallisin mielin.
- Enemmän se Suvivirsi-boikotti on toisella puolella. Esimerkiksi viereisessä Viikin normaalikoulussa Suvivirsi lauletaan ilolla ja riemulla.
Jolkkonen katsoo, että Suvivirren kieltäminen tuntuu ongelmalliselta niin suomalaisen kouluperinteen, lainsäädännön, länsimaisen demokratian kuin Latokartanon koulun omien periaatteidenkin näkökulmasta.
- Suvivirsi on suven ja vapauden symboli. Se kuuluu suomalaiseen kouluperinteeseen. Sillä on vahva tuki kansalaisten mielissä ja lainsäädäntömme suhtauu siihen suopeasti. Sen laulaminen sopii länsimaisen demokratian arvoihin, joihin kuuluu positiivisen uskonnonvapauden puolustaminen. Uskontoperäisiä tapoja ei tarvitse eristää yksityiskoteihin, vaan ne saavat vapaasti kukkia. Myös lastemme koulun omiin, hienoihin arvoihin kuuluu muun muassa suvaitsevaisuus ja suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustuminen.
Rehtori: Iso osa jouduttaisiin siirtämään pois virren ajaksi
Latokartanon koulussa järjestetään huomenna kaksi isoa kevätjuhlaa, toinen ysiluokkalaisille ja toinen heitä nuoremmille peruskoululaisille. Rehtori Satu Honkalan mukaan on sekä käytännöllinen että periaatteellinen kysymys, ettei juhlissa voida laulaa Suvivirttä. Hän toteaa muun muassa, että koulun oppilaista alle puolet on luterilaisia ja yli 200 huoltajaa on saattanut tietoon, etteivät heidän lapsensa saa osallistua uskonnonharjoittamiseen. Koulu on toiminut Viikissä yhdeksän vuotta. Koulun yhteisiksi tarkoittamissa juhlissa ei ole ollut uskonnonharjoittamisen elementtejä ja uskonnolliset juhlat on järjestetty erikseen seurakunnan kanssa, mikä on linjattu myös koulun opetussuunnitelmaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että koulujen kevätjuhliin voi kuulua uskonnollisia elementtejä ja että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, mikäli vakaumus estää osallistumisen juhlaan tai sen osaan.
- Virsi on laulettu rukous ja siitä on ihan piispa Jolkkonenkin samaa mieltä. Suvivirsi ei tietenkään tee juhlasta kokonaan uskonnonharjoittamista, mutta virsi on sitä, Honkala sanoo.
Jari Jolkkonen puolestaan katsoo, että virrestä tulee rukousta silloin, jos laulaja itse päättää rukoilla.
Honkalan mukaan iso osa oppilaista jouduttaisiin siirtämään Suvivirren laulamisen ajaksi pois juhlasta.
- Ei ole tarkoituksenmukaista, että lukuvuoden päättäjäinen olisi sellainen, jossa yhteen kohtaan eivät voi kaikki osallistua, hän sanoo.
Honkala vetoaa myös siihen, että koulun luterilaisille oppilaille ja muillekin halukkaille järjestettiin viime viikolla kirkkojuhla, jossa Suvivirsi laulettiin.
Honkala ei ymmärrä, miksi Jolkkosen lapset eivät osallistu lauantaiseen kevätjuhlaan.
- He jäävät nyt viimeistä kokemusta vaille. On harmillista ja pahoittelen, että Jolkkosen perhe katsoo aiheelliseksi protestoida juhlia siksi, ettei ohjelma ole heidän toiveittensa mukainen. Käsittääkseni Jolkkosen perheen lapsilla on kuitenkin ihan hyvä ollut olla tässä koulussa, Honkala sanoo.
______________________________________
Helsingin Sanomat, kolumni: Ville Similä: Hyvyyttäs Jumala
On koittanut ikiaikaisen suvivirsisodan päivä.
Tänä vuonna latinki on poikkeuksellisen jykevä.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen ilmoitti perjantaina Kotimaa-lehdessä, etteivät hänen kolme lastaan osallistu koulun kevätjuhlaan Helsingin Latokartanossa, jossa Jolkkosen perhe vielä asuu.
Syy: juhlassa ei lauleta Suvivirttä.
Jolkkosen mielestä Suvivirren laulamisoikeuden rajoittaminen vaarantaa ei yhtään vähempää kuin kouluperinteen, lainsäädännön ja länsimaisen demokratian.
Oikeasti nyt. Lapsille, joiden kesäloma siintää kolmen säkeistön päässä, Suvivirren laulaminen tai laulamatta jättäminen on yhtä merkittävää kysymys kuin se, lausutaanko kevätjuhlassa tasavallan perustuslaki trokeemitassa.
Suvivirsigate on murheellinen esimerkki siitä, kuinka vähäpätöinen käytännön kysymys voi ottaa panttivangikseen koko kansan. Helposti ratkaistava kiista on aikoja sitten kärjistynyt järjen tuolle puolen. Kukaanhan ei sodi vaikkapa siitä, lauletaanko joulujuhlassa Heinillä härkien kaukalon.
Tuleva historiantutkimus tulee osoittamaan, milloin suvivirsisodan Mainilan laukaukset ammuttiin.
Joka tapauksessa pääsyy sodan kärjistymiseen oli se, että aseet kaivettiin esiin osapuilleen toistakymmentä vuotta Ennen Jytkyä. Suvivirsisodan veteraanit latasivat taisteluihin kaikki maahanmuuttoon kohdistuneet pelot ja kaunat, ja Suvivirrestä ehti tulla myyttinen suomalaisuuden viimeinen linnake.
Koululaisille se on yksi puolihuolimattomasti mumistu laulu muiden joukossa, mutta kuka siitä enää välittäisi.
Toinen syy panttivankidraaman syntyyn oli se, että taistelu lipsahti lööppeihin ja nettipalstoille ennen kuin sitä ehdittiin ratkoa puhtaan käytännöllisesti, koulu kerrallaan.
Molemmathan ovat oikeassa.
Kyllä, Suvivirren laulaminen on pitkä perinne ja osa suomalaista tapakulttuuria. Ja kyllä, nykyaikana koulussa ei pitäisi harjoittaa uskontoa, mitä virren laulaminen kiistatta on.
Vakaumuksellisinkaan ateisti ei voi väittää, että vanhan perinneviisun laulaminen olisi hirveä vääryys, jos koulun enemmistö niin päättää. Toisaalta mitään ongelmaa ei kuvittelisi olevan siinä, että juhlat vietetään erikseen ja virret veisataan erikseen.
Paitsi että voi. Paitsi että on.
Piispa Jolkkonen sanoi Kotimaassa, ettei kutsu päätöstään boikotiksi, vaan "enemmän se Suvivirsi-boikotti on toisella puolella".
Ei ole, ei tässä tapauksessa.
Latokartanon koulun rehtori Satu Honkala vastasi Jolkkoselle, että kysymys on periaatteellinen mutta myös käytännöllinen. Alle puolet oppilaista on luterilaisia, ja yli 200 oppilaan vanhemmat ovat ilmoittaneet, etteivät halua lapsensa osallistuvan uskonnonharjoittamiseen.
"On harmillista ja pahoittelen, että Jolkkosen perhe katsoo aiheelliseksi protestoida juhlia siksi, ettei ohjelma ole heidän toiveittensa mukainen", Honkala sanoi.