Kansan Uutiset: Harmaa talous riistää maahanmuuttajia

Kansan Uutiset: Harmaa talous riistää maahanmuuttajia 31.5.2012

Talouselämä: Rajavalvonta on kädetön harmaan talouden edessä

Julkaisu: Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä (pdf)

Tuore kirjoituskokoelma Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa maahanmuuttajien hyväksikäyttöä aina ennakkoluuloista ja syrjinnästä aina työperäiseen ihmiskauppaan. Kalevi Sorsa -säätiön teos tarkastelee maahanmuuton ja harmaan talouden kytköksiä.

Viiden kirjoituksen kokoelman toimittanut Ilkka Vuorikuru tähdentää, ettei maahanmuutto ja harmaa talous ole sama asia, vaikka niillä on yhtymäkohtia. Harmaasta taloudesta, alipalkkauksesta, heikoista työoloista ja epävarmoista työsuhteista voivat kärsiä myös suomalaiset työntekijät.

Harmaa talous ja maahanmuutto kytkeytyvät yhteen silloin, kun harmaan talouden piirissä toimii yrityksiä, jotka käyttävät mahanmuuttajia hyväkseen. Erityisen ongelman muodostavat epävarman asemansa vuoksi haavoittuvat maahanmuuttajat. Paperittomien maahanmuuttajien ongelmaa käsitellään kirjasen yhdessä luvussa.

Vuorikurun pitää suppeana maahanmuuton näkemistä raja- ja valvontaongelmana tai pelkästään työmarkkinoiden ongelmana. Hän pitää oikeana uuden kotoutumislain näkökulmaa, jossa lähtökohtina ovat osallisuus ja maahanmuuttajien integroiminen yhteiskuntaan. Mukaan mahtuvat tällöin myös mm. kotiäidit ja sukulaiset.

Maahanmuutto on Vuorikurun mielestä lähtökohtaisesti myönteinen ilmiö jo pelkästään väestölliseen kehitykseen liittyvistä syistä. Suomalainen työelämä tarvitsee maahanmuuttajia.

Aivan samoin kuin työ on parasta sosiaaliturvaa, se on myös parasta kotoutumista, Vuorikuru tiivisti.

Väärin politisoitu

Julkistamistilaisuudessa teosta kommentoinut kansanedustaja Susanna Huovinen huomautti, ettei maahanmuuttajien kotoutuminen ole yksin valtiovallan asia. Hän esitti ay-liikkeelle toiveen, että se ottaisi aktiivisemman roolin maahanmuuttajien kotoutumisessa.

SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen katsoi, että maahanmuutto politisoitiin väärin vuosituhannen vaihteessa. Sen seuraukset näkyvät hänen mukaansa vieläkin mm. perussuomalaisten maahanmuuttoretoriikan kannatuksena.

Osasyyllisenä Laukkanen pitää ay-liikettä.

Maahanmuuttokeskustelua käytiin EU:n itälaajentumisen yhteydessä, joka nosti uhkakuvia uusien EU-kansalaisten tulvasta Suomen työmarkkinoille.

SAK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 400 000 virolaista oli valmiita jossakin vaiheessa valmiita tulemaan Suomeen töihin ainakin väliaikaisesti.

Sitä tulkittiin Laukkasen mukaan niin, että lähes puoli miljoonaa virolaista on välittömästi valmiina rynnistämään Suomen työmarkkinoille.

– Muukalaiskammoa käytettiin edunvalvonnan välineenä, Laukkanen sanoi.

Se loi Laukkasen mukaan perustaa maahanmuuttovastaisuudelle, joka mielipidemittauksissa kasvoi nopeasti. Samalla syntyi maaperää perussuomalaisten muukalaiskammoiselle ”suoralle puheelle”.

________________________________________


Talouselämä: Rajavalvonta on kädetön harmaan talouden edessä

"Rajavalvonnan tiukentaminen ei ole ratkaisu. Harmaan talouden ja maahanmuuton ongelmat eivät synny rajalla, vaan rajojen sisällä", projektikoordinaattori Ilkka Vuorikuru toteaa.

Hän on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön julkaiseman artikkelikokoelman ”Harmaa talous maahanmuuton kysymyksenä”, jossa tarkastellaan maahanmuuttoa ja harmaata taloutta yhdessä. Harmaa talous kytkeytyy maahanmuuttoon työntekijän hyväksikäytön sekä palkkatasa-arvon ja työsuojelun puutteena.

"Suomeen saapuu vuosittain tuhansia maahanmuuttajia. Heidän sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu vain, jos he pääsevät siitä osallisiksi. Harmaan talouden työmarkkinat eivät integroi vaan päinvastoin, ne sulkevat ulos", toteaa Vuorikuru.

Suomessa on jo nyt runsaslukuinen joukko paperittomia työntekijöitä, eli ihmisiä, joilla ei ole oleskeluoikeutta, mutta heillä on kuitenkin oikeus tehdä töitä. He ovat usein hyvin riippuvaisia työnantajistaan, joten hyväksikäytön ja harmaan talouden piiriin joutumisen riski on suuri. Vuosittain Suomessa tulee tietoon uusia työperäisen ihmiskaupan tapauksia.