Ministeri Räsänen: Maahanmuuttajat voimavara yrityselämässämme

Ministeri Räsänen: Maahanmuuttajat voimavara yrityselämässämme 9.10.2012
Ministeri Räsäsen puhe Metropoliareenassa

Sisäministeri Päivi Räsänen korosti tänään avauspuheessaan Metropoliareenassa, että maahanmuuttajien perustamat yritykset ovat voimavara yrityselämässä.

– Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien laajat verkostot ovat voimavara, jota Suomessa ei ole vielä täysimääräisesti pystytty hyödyntämään. Esimerkiksi kehittyvällä ja kansainvälisellä it-alalla olisi maahanmuuttajien verkostoista varmasti merkittävää hyötyä, ministeri totesi.

Ministeri Räsänen muistutti avauksessaan myös, että useat nykyiset suuryritykset ovat maahanmuuttajien perustamia. – Yrittämisen merkitystä kotoutumisen edistäjänä tuskin on vielä kokonaisuudessaan oivallettu. Onnistuminen yritystoiminnassa tuo itseluottamusta ja lisää yhteisön sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ministeri painotti.


----

Puhe 9.10.2012

Ministeri Räsänen Metropoliareenassa

Arvoisa seminaariyleisö,

Vastikään julkaistun selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä on Suomessa selvässä kasvussa. Määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Maahanmuuttajien omistamia yrityksiä on seitsemisen tuhatta ja ne työllistävät reilut 20 000 ihmistä.

Maahanmuuttajat ovat erityisen aktiivisia ravintola-alalla. Pääkaupunkiseudulla joka neljäs ravintolayrittäjä on ulkomaalaistaustainen ja muualla maassa joka viides. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan ulkomaalaisyrittäjät ovat laajentamassa myös muille aloille. Erityisesti liike-elämän palvelujen tarjoajat ovat kasvamassa. Esimerkiksi virolaisilla on paljon rakennusfirmoja sekä kiinteistö- ja siivousfirmoja.

Kehitys on ollut hyvin samantyyppinen kuin muissa maissa, joissa maahanmuuttajia on ollut enemmän ja pitempään kuin Suomessa. Yleensä he tulevat sellaisille aloille, joilla on helpoo hyödyntää oman maan kulttuuritaustaa. Tyyppiesimerkki on juuri ruuan valmistaminen ja ravintolan perustaminen. Se ei myöskään vaadi valtavia alkupääomia, joita monilla maahanmuuttajilla ei ole. Rahoituksen saaminen on ulkomaalaisille yrittäjille ylivoimaisesti suurin ongelma yrittäjän uralla – se on suurin este myös yrityksen kehittämiselle ja laajentamiselle, minkä vuoksi heidän yrityksensä jäävät usein perhetasolle.

Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti erittäin yrittäjähenkistä väkeä. Yritystoiminta edellyttää riskinottoa. Maahanmuuttaja on jo ottanut ensimmäisen riskin, kun hän on muuttanut kotimaastaan pois. Yrittäjyys on myös mahdollisuus työllistää itsensä omalla osaamisellaan ilman vaikkapa sellaisia, usein liioiteltuja kielitaitovaatimuksia, joita avoimille työmarkkinoille työllistyminen edellyttäisi. Etniset yritykset voivat myös täyttää aukkoja markkinoilla, elävöittää kaupunginosia sekä tarjota uusia palveluja ja tuotteita. Yrittämisen merkitystä kotouttamisen edistäjänä tuskin on vielä kokonaisuudessaan oivallettu. Onnistuminen yritystoiminnassa tuo itseluottamusta ja parantaa sosiaalisia taitoja sekä lisää koko yhteisön sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia. Monet heistä aloittivat hyvinkin pienestä. Mukanaan he toivat vain osaamisensa.

Arvoisa seminaariyleisö ja mukana olevat kunnallisvaalipaneelin osanottajat

Tämän päivän maahanmuuttajien perustamien yritysten ja työllistämien henkilöiden määrät eivät ole pieniä, mutta ne voisivat olla paljon suurempia. Yrittämisen puutteesta se ei ole kiinni – Uudellamaalla toimivien yrityspalvelupisteiden asiakkaista kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia.

Hyvä merkki on myös se, että yrityksiä on alkanut syntyä muille kuin ravintola-alalle. Maahanmuuttajien erityinen voimavara on laajat maan rajat ylittävät verkostot. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien laajat verkostot ovat voimavara, jota Suomessa ei ole vielä pystytty täysimääräisesti hyödyntämään. Esimerkiksi kehittyvällä ja kansainvälisellä IT-alalla olisi maahanmuuttajien verkostoista varmasti merkittävää hyötyä.

Kunnissa on mahdollisuus kehittää yrittäjien yhteistoimintaa esimerkiksi tukemalla toimintaa, joka tähtää yrittäjyyden kokemusten ja neuvojen jakamiseen ja yrittäjien keskinäiseen verkostoitumiseen. Maahanmuuttajayrittäjillä on näkemyksiä ja kokemuksia, joista myös pitempään Suomessa toimineilla yrittäjillä on ammennettavaa.

Viranomaisen tehtävä ei ole etsiä esteitä yritystoiminnan käynnistämiselle, vaan pyrkiä edistämään yrittäjyyttä. Yrittäjäkentältä saadun palautteen mukaan välillä asian tuntuu valitettavasti olevan päinvastoin. Julkisella sektorilla onkin vielä tehtävää tarpeettoman byrokratian purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Alkuvaiheessa yrittäjän suurin haaste on rahoituksen löytäminen. Juuri alkuvaiheen rahoitukseen edistämiseen on pystyttävä hyödyntämään julkista- ja yksityistä sektoria yhdistäviä keinovalikoimia. Esimerkiksi erilaisten siemenpääomaan tähtäävien hankkeiden kautta on todellinen mahdollisuus edistää yrittäjyyttä ja samalla työpaikkojen syntymistä.

Monissa kunnissa onkin jo ansiokkaasti lähdetty innovatiiviseen toimintaan yrittäjähautomotoiminnan ja siemenrahoituksen edistämisen kautta. Heitän haasteen kaikille tämän seminaarin kuntavaikuttajille näiden hyvien käytäntöjen ja esimerkkien käyttöönottamiseksi myös omissa kunnissanne. Rahoituksen lisäksi yrityksen alkuvaiheessa korostuu hyvien neuvojen merkitys. Yrittäjien neuvontapalveluihin panostaminen on samalla panostus kunnan tulevaisuuteen.

Arvoisa seminaariyleisö

Työpaikkojen luominen on hallituksen ykkösprioriteetti ja tässä työssä te, hyvät seminaariyleisön yrittäjät ja yrittäjyyttä edistävät toimijat, olette malliesimerkki. Meidän tulee hyödyntää kaikki mahdollinen yrittämispotentiaali työpaikkojen syntymisen edistämiseksi.