Yle: Muukalaisvastaisuus itää Suomen yläkoulun pojissa

Yle Uutiset: Muukalaisvastaisuus itää Suomen yläkoulun pojissa 24.10.2012

Suomen yläkouluissa muhii vuosi vuodelta useampia rasismiin ja väkivaltaan taipuvaisia nuoria. Muualla Euroopassa nuoret suhtautuvat laittomaan toimintaa aiempaa kielteisemmin, mutta juuri Suomessa maahanmuuttokriittisyys ja väkivallan hyväksymien kulkevat käsi kädessä.

Suomessa on voimakkaasti kasvava aktivistiryhmä, joka suhtautuu maahanmuuttajiin kriittisesti ja vieläpä hyväksyy väkivallan käyttöä enemmän kuin muut vastaavat eurooppalaiset nuoret, kertoo dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta.

14-vuotiaista suomalaisista, lähinnä pojista, 2,3 prosenttia ikäluokasta eli noin 1 400 nuorta asennoituu näin, Suutarinen tarkentaa. Tiedot vuodelta 2009 käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kirjasta, johon on siivilöity dataa kansainvälisestä nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksesta.

Askel lain tuolle puolen ei ole vieras

Kaiken kaikkiaan suomalaisteinien kynnys oman käden oikeuteen on madaltunut. Vuonna 1999 14-vuotiaista vajaat prosenttia kertoi olevansa ehdottomasti valmis tuomaan viestinsä esiin laittomien keinojen avulla - vuonna 2009 näin arvioi jo 4,2 prosenttia ikäluokasta.

Laittomuuksiksi tutkimuksessa listattiin muun muassa julkisten rakennusten valtaaminen ja liikenteen tukkiminen.

Erityistä huolta dosentti Suutarinen silti kantaisi edellä mainitusta maahanmuuttokriittisestä joukosta. Yhteiskuntaluokasta tai syrjäytymisestä ei löytynyt tutkimuksessa selitystä ilmiölle, vaan sormi osoittaa kouluun.

Seuraukset voivat olla vakavat, jos opettajat vaikenevat kuoliaaksi kiistanalaisina kokemansa mielipiteet, Suutarinen kertoo.

- Oppilaat eivät juurikaan tuo omia kiinnostavia asioitaan esille tunneilla, eikä niitä käsitellä siellä. Jos oppilaita mitätöidään, niin väkivalta on luonnostaan sellainen asia, että sen jälkeen ihmistä ei voikaan mitätöidä.

Lääkkeeksi keskustelua

25-vuotias opiskelija Janne Kuikka muistaa selvästi yläkouluajaltaan jännitteen, jonka syihin opettajat eivät puuttuneet.

- Meillä oli kyllä yhteenottoja suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä koulussa ja koulun ulkopuolella, aika rajujakin. Luulen, että jos siellä olisi keskusteltu asioista ja yritetty saada opiskelijat ymmärtämään, mistä maahanmuutto johtuu, niin ehkä yhteenottoja olisi voitu välttää tai vähentää.

Tutkimuksessa selvisi, että 14-vuotiaiden suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat 38 maan joukossa huippua, mutta heidän kiinnostuksensa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vertailumaiden laimeimpia. Eikä sitä edesauta debattien välttäminen, sanoo dosentti Sakari Suutarinen.

- Tässä Suomen koulu poikkeaa negatiivisesti muista Euroopan kouluista. Meillä opettajasuhde on huono, etenkin nuorilla, jotka on laittomaan aktivismiin kallellaan. Lisäksi kotona keskustellaan vähän ja yhteiskunnallista opetusta on selvästi vähemmän kuin muualla.

Poikkeuksia toki on. Pohjois-Suomessa kansainvälisen peruskoulun käynyt Eva, 19, muistaa opinahjoaan lämmöllä.

- Siellä tosi paljon opettajat ja henkilökunta teki sen eteen töitä, että ketään ei syrjitty eikä ketään kohtaan saa osoittaa negatiivista asennetta. Tavallaan siellä kasvoi ihmiset siihen ajatukseen, että kaikki on erilaisia.