sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Etelä-Saimaa: Kotihoidon tuki uhkaa syrjäyttää riskiperheiden lapsia

Etelä-Saimaa: Kotihoidon tuki uhkaa syrjäyttää riskiperheiden lapsia 14.10.2012

Äitien ja poliitikkojen kiivaasti puolustama kotihoidon tuki saattaa syrjäyttää huono-osaisten ja maahanmuuttajien lapsia yhteiskunnasta.

Sosiaalityön emeritusprofessori Jorma Sipilän mukaan kotihoidontuesta on tullut kansalaispalkkaa, joka annetaan kaikille kysymättä, mihin raha menee ja mitä kotona hoidettaville lapsille tapahtuu.

— Ei omaishoidontukeakaan anneta kaikille käymättä kotona katsomassa, löytyvätkö sieltä edellytykset kunnon hoidolle. Pitäisi uskaltaa kysyä, onko kotihoidon tuki merkki siitä, että kunnat ja valtiot pesevät kätensä varsin pienellä rahalla siitä, mitä lapsille riskiperheissä tapahtuu, Sipilä sanoo.

Suomalaiselle koulutetulle naiselle kotihoidontuki näyttäytyy pienenä rahana, mutta yhdistettynä asumistukeen ja lapsilisiin se on suuri summa lukutaidottomalle ja suomen kieltä taitamattomalle maahanmuuttajaäidille, jonka työllistymismahdollisuudet ovat olemattomat.

— Valtio ja kunnat maksavat maahanmuuttajien lapsia kotiin pois kerhoista ja päiväkodeista, joissa nämä voisivat kasvaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kotihoidon tuella tuetaan kotouttamisen epäonnistumista osittain epäsuorasti mutta myös täysin tietoisesti ja välinpitämättömästi, Sipilä väittää.

Kotihoidon tuki luotiin vuonna 1985 samanaikaisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden kanssa. Kun pientilallisen vaimolla ei ollut mahdollisuutta viedä alle 3-vuotiasta lastansa kunnallisen tai yksityiseen päiväkotiin, hänelle alettiin maksaa korvauksena kotihoidon tukea.

Sipilän mukaan kotihoidon tuki oli vajaat 30 vuotta sitten aivan erinomainen keksintö. Sitä se on edelleen silloin kuin siihen sisältyvät riskit eivät toteudu.

— Ei ollut epäilystäkään, etteikö pientilan emännällä olisi ollut kaikki kyvyt kasvattaa lastaan, Sipilä sanoo.

Vanhempien kasvatusvalmiudet ovat 1980-luvulta muuttuneet suomalaisissa perheissä niin, ettei koti enää automaattisesti ole paras paikka lapsen kasvulle ja kehitykselle.

— Nykyisin on enemmän ihmisiä, joilta puuttuvat voimat tai taidot kasvattaa lapsia, tai jotka eivät pysty edes opettamaan lapsilleen kieliä kouluvalmiuksia varten, Sipilä sanoo.

— Kotihoidon tuki mahdollista lasten pitämisen heidän kehitykselleen epäedullisissa olosuhteissa niin kauan kunnes he menevät kouluun. Se tarkoittaa takuuvarmasti ongelmia myöhemmin niin peruskoululle kuin lapsen mahdollisuuksille löytää oma paikkansa yhteiskunnassa, hän jatkaa.

Vuonna 1985 kotihoidon tukea saavia perheitä oli vajaat 26 000. Pientilan emäntiä ei enää juurikaan ole, mutta kotihoidon tukea sai viime vuonna 87 000 perhettä. Suurimmillaan kotihoidon tukea saavien perheiden määrä oli 1990-luvun laman aikana: tukea maksettiin yli 95 000 perheelle.

Sipilän mukaan kunnan näkökulmasta kotihoito voi olla halpaa, mutta huomioon pitää ottaa kaikki kustannukset

— Kotihoidon tuen halpuutta verrattuna päiväkotihoitoon liioitellaan, varsinkin jos mukaan lasketaan naisten osa-aikatyöstä syntyneet verotulot. Lisäksi jos hoitovapaa mahdollistaa sen, että lapsi kasvaa huonoissa olosuhteissa, kunta ja valtio tuottavat itselleen myöhempiä ongelmia, ja niiden korjaaminen vasta kallista onkin, Jorma Sipilä sanoo.

Kotihoidon tuki (327 e/kk) on nykyisellään lähes kaikkien mielestä liian jäykkä järjestelmä.

— On—off-hoitovapaan sijaan voitaisiin miettiä keinoja lyhentää työaikaa ja kehittää osa-aikatyömalleja. Se tarkoittaisi, että perheille sorvattaisiin osittaisen kotihoidon tuen ja päivähoidon yhdistelmiä, ja työelämään voisi palata liukuen, ehdottaa Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen.

Osittaisen hoitorahan suuruus (93 e/kk) ei ole juuri kenellekään houkutteleva vaihtoehto työajan lyhentämisestä haaveilevalle.

— Jos päivähoitotaksat muuttuvat tuntiperusteisiksi, osapäivähoito muuttuisi taloudellisesti houkuttelevammaksi. Jos samaan aikaan osittaiseen hoitorahaan tehtäisiin parannus, taloudelliset edellytykset ottaa puolipäivätyötä vastaan paranisivat. Nykyinen osittainen hoitoraha ei anna tätä mahdollisuutta kuin siinä tapauksessa, että puoliso on hyvätuloinen, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.