Kaleva: Laittomat vaikuttamiskeinot kiinnostavat nuoria

Kaleva/STT: Laittomat vaikuttamiskeinot kiinnostavat nuoria 10.10.2012
Yle Keski-Suomi: Suomalaisnuoret entistä valmiimpia laittomuuksiin
Kansan Uutiset: Suomen maahanmuuttajakriittiset 14-vuotiaat kannattavat väkivaltaa eniten Euroopassa

Jyväskylän yliopiston tiedote: 14-vuotiaiden yhteiskunnallisten tietojen ja osallistumishalukkuuden välillä kuilu – Valmius laittomien keinojen käyttöön on lisääntynyt 

Yhä useammat suomalaisnuoret ovat valmiita laittomiin keinoihin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin 14-vuotiaiden nuorten yhteiskuntanäkemyksiä. Heistä nelisen prosenttia kertoo olevansa valmiita esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin tai valtaamaan julkisia rakennuksia.

Suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan hyvät. Poliittinen osallistuminen nähdään kuitenkin vahvasti äänestysaktiivisuutena.

______________

Yle Keski-Suomi: Suomalaisnuoret entistä valmiimpia laittomuuksiin

Suomalaiset nuoret ovat muita eurooppalaisia valmiimpia osallistumaan laittomuuksiin. Asiaa on selvitetty 14-vuotiaille nuorille tehdyssä tutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Osa nuorista on entistä valmiimpia esimerkiksi maalaamaan iskulauseita seiniin, valtaamaan julkisia rakennuksia ja tukkimaan liikennettä.

Melkein joka kymmenes on valmis laittomuuksiin

Laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta on noussut kymmenessä vuodessa alle prosentista (0,9 %:sta) jo yli neljään prosenttiin (4,2 %). Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiit laittomien keinojen käyttöön, on aktivisteja 9 % ikäluokasta.

Sakari Suutarinen ja Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta sanovat, että erityisesti syytä on olla huolissaan niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti (2,3 % ikäluokasta vuonna 2009).

- Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, Suutarinen ja Törmäkangas kertovat.

_________________________________

Kansan Uutiset: Suomen maahanmuuttajakriittiset 14-vuotiaat kannattavat väkivaltaa eniten Euroopassa

Koulu ei integroi nuoria demokratiaan ja yhteiseen päätöksentekoon, kertoo tutkimus.

14-vuotiaiden suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat 38 maan tutkimuksessa huippua. Samaan aikaan heidän kiinnostuksensa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vertailumaiden laimeimpia, ilmenee kansainvälisen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksen (ICCS) jatkoanalyyseissä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin keskiviikkona Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kirjassa Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet.

Tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret luottavat laajasti yhteiskunnan instituutioihin, mutta yli 4 prosenttia 14-vuotiaista on valmis laittomaan toimintaan ja jopa väkivaltaan. Erityisen valmiita tähän ovat maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvat nuoret.

Sakari Suutarinen ja Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta kertovat, että laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta enemmän kuin nelinkertaistui kymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 heitä oli 0,9 prosenttia ikäluokasta, vuonna 2009 jo 4,2 prosenttia.

Asenteet maahanmuuttajiin kovenevat

Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiita laittomien keinojen käyttöön, nousee osuus jo 9 prosenttiin ikäluokasta. Laittomaan toimintaan valmiiden määrä kasvaa suuressa osassa Eurooppaa. Suomessa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Erityisen huolissaan tutkijat ovat niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti. Heitä oli 2,3 prosenttia ikäluokasta vuonna 2009.

– Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, kertovat Suutarinen ja Törmäkangas.

Syy löytyi koulusta

Tutkijat yllätti se, ettei selitystä laittomaan toimintaan halukkaiden määrän kasvulle löytynyt nuorten kotitaustasta tai syrjäytymisestä.

Sen sijaan erot aktivistien ja muiden oppilaiden välillä löytyivät koulusta. Laittomien keinojen käyttöön valmiit eivät luota kouluun instituutiona, eivät koe voivansa vaikuttaa koulun sääntöihin ja kokevat suhteensa opettajiin huonommiksi kuin muut oppilaat. Maahanmuuttajakriittisten aktivistien suhtautuminen kouluun on vielä negatiivisempaa kuin aktivistien ryhmällä.

Suomalaisnuoret poikkeavat Suutarisen ja Törmäkankaan mukaan kuitenkin kokonaisuutenakin eurooppalaisista nuorista:

– Suomessa nuoret eivät osallistu koulun toimintaan eivätkä sen päätöksen tekoon siinä määrin kuin useimpien muiden maiden nuoret. Näin Suomen koulu jättää käyttämättä keskeisen osan niistä keinoista, joilla olisi mahdollista integroida nuoria demokraattisen ja yhteisen päätöksenteon piiriin.

Koulu ei valmenna osallistumiseen

Myös syyt nuorten vähäiseen kiinnostuksen politiikasta löytyivät koulusta.

– Suomessa poliittinen osallistuminen samaistetaan vahvasti vaaliosallistumiseen, joka rajaa 14-vuotiaat ulkopuolelle. Poliittinen osallistumiskulttuuri on muutenkin pitkälti yhteiskunnan instituutioihin sidottua aikuisten toimintakulttuuria, joka tuntuu nuorista vieraalta eikä anna sijaa heidän omille tavoilleen osallistua, sanoo Kimmo Elo Turun yliopistosta osallistumattomuuden syiksi.

Elon mukaan lisäksi kouluissa painottuu yhteiskunnallisten tietojen välittäminen osallistumisvalmiuksien kustannuksella.

– Kouluissa oppilaiden kasvaminen osallistuvaan vaikuttamiskulttuuriin jää varsin heikoksi. Muutoksen kannalta avainasemassa eivät ole pelkästään yhteiskuntaopin opetustavoitteet, vaan myös opettajien ja rehtorien asenteet. Keskustelut ja eriävät mielipiteet ovat demokratian perusta, ja niiden omaksumista pitää tukea kaikessa koulun toiminnassa, Elo tiivistää.

Kotitaustalla sen sijaan on myönteinen vaikutus. Kodeilla, joissa keskustellaan säännöllisesti poliittis-yhteiskunnallisista asioista, on vahva vaikutus nuorten poliittisuuden kehitykselle.

___________________________________

Jyväskylän yliopiston tiedote: 14-vuotiaiden yhteiskunnallisten tietojen ja osallistumishalukkuuden välillä kuilu – Valmius laittomien keinojen käyttöön on lisääntynyt

14-vuotiaiden suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat 38 maan tutkimuksessa huippua, mutta heidän kiinnostuksensa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vertailumaiden laimeimpia. Osallistumattomuuden syyt löytyvät nuorille vieraasta aikuisten toimintakulttuurista, koulun osallistumiskulttuurin puutteesta ja osallistumisen koetusta tarpeettomuudesta hyvinvointiyhteiskunnassa sekä vahvasta luottamuksesta yhteiskunnan instituutioihin.

Tällaisiin tuloksiin on tultu kansainvälisen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksen (ICCS) jatkoanalyyseissä. Tuoreet tulokset on koottu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kirjaksi. Siinä selvitetään 14-vuotiaiden yhteiskunnallisia asenteita ja osallistumisvalmiuksia. Aineisto kerättiin kevätlukukaudella 2009.

– Kirja haastaa koulutuksen parissa työskentelevät kehittämään yhteiskunnallista opetusta ja koulun osallistumiskulttuuria, kertoo kirjan toinen toimittaja Pekka Kupari Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Nuorten kiinnostus politiikkaan lähtee kotoa

Jokin aika sitten julkistetun nuorisobarometrin politiikkakyselyn tulokset koskivat 18–29-vuotiaita ja kysely ajoittui presidentinvaalien aikaan. Nämä saattavat olla osasyinä siihen, että tämän ikäryhmän kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin 14-vuotiaiden:

– Suomessa poliittinen osallistuminen samaistetaan vahvasti vaaliosallistumiseen, joka rajaa 14-vuotiaat ulkopuolelle. Poliittinen osallistumiskulttuuri on muutenkin pitkälti yhteiskunnan instituutioihin sidottua aikuisten toimintakulttuuria, joka tuntuu nuorista vieraalta eikä anna sijaa heidän omille tavoilleen osallistua, mainitsee Kimmo Elo Turun yliopistosta osallistumattomuuden syiksi.

Syyksi osallistumattomuuteen Elo näkee myös sen, että koulut ovat painottuneet yhteiskunnallisten tietojen välittämiseen osallistumisvalmiuksien kustannuksella:

– Kouluissa oppilaiden kasvaminen osallistuvaan vaikuttamiskulttuuriin jää varsin heikoksi. Muutoksen kannalta avainasemassa eivät ole pelkästään yhteiskuntaopin opetustavoitteet, vaan myös opettajien ja rehtorien asenteet. Keskustelut ja eriävät mielipiteet ovat demokratian perusta, ja niiden omaksumista pitää tukea kaikessa koulun toiminnassa, Elo tiivistää.

Positiivinen vaikutus 14-vuotiaiden poliittiseen osallistumiseen Elon mukaan on sen sijaan kotitaustalla. Kodeilla, joissa keskustellaan säännöllisesti poliittis-yhteiskunnallisista asioista, on vahva vaikutus nuorten poliittisuuden kehitykselle. Tämä tulos saatiin myös nuorisobarometrissa.

Tomi Kankainen ja kirjan toinen toimittaja Martti Siisiäinen löytävät osallistumattomuudelle vielä yhden syyn:

– Suomen kaltaisissa turvallisissa korkean hyvinvoinnin maissa nuorten ei tarvitse itse osallistua aktiivisesti yhdistysten ja puolueiden toimintaan, koska he voivat luottaa tehokkaaseen yhdistyslaitokseen ja poliittisiin puolueisiin, Kankainen ja Siisiäinen Jyväskylän yliopistosta toteavat.

Nuorten valmius laittomien keinojen käyttöön lisääntymässä

Vaikka suomalaisnuoret luottavat yhteiskunnan instituutioihin, pienehkö osa heistä on valmiita laittomaan toimintaan esimerkiksi maalaamalla iskulauseita seiniin, valtaamalla julkisia rakennuksia ja tukkimalla liikennettä. Sakari Suutarisen ja Kari Törmäkankaan mukaan tällaisten laittomien keinojen käyttöön varmasti valmiiden osuus 14-vuotiaiden ikäluokasta on noussut vuoden 1999 0,9 %:sta vuonna 2009 jo 4,2 %:iin. Kun joukkoon lisätään ne, jotka ovat luultavasti valmiit laittomien keinojen käyttöön, on aktivisteja 9 % ikäluokasta. Laittomaan toimintaan valmiiden määrä on kasvamassa suuressa osassa Euroopan maita, mutta Suomessa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Erityisesti syytä on olla huolissaan niistä laittomaan toimintaan valmiista nuorista, jotka suhtautuvat myös maahanmuuttajiin kriittisesti (2,3 % ikäluokasta v. 2009):

– Suomen maahanmuuttajakriittiset aktivistit suhtautuvat väkivallan käyttöön kaikkein vähiten kielteisesti verrattuna muihin oppilasryhmiin sekä Suomessa että Euroopassa, kertovat Suutarinen ja Törmäkangas Jyväskylän yliopistosta.

Syitä laittomaan toimintaan halukkaiden määrän kasvulle tutkijat eivät yllättäen löytäneet nuorten kotitaustasta tai syrjäytymisestä. Sen sijaan erot aktivistien ja muiden oppilaiden välillä löytyivät koulusta: Laittomien keinojen käyttöön valmiit eivät luota kouluun instituutiona, eivät koe voivansa vaikuttaa koulun sääntöihin ja kokevat suhteensa opettajiin huonommaksi kuin muut oppilaat. Maahanmuuttajakriittisten aktivistien suhtautuminen kouluun on vielä negatiivisempaa kuin aktivistien ryhmällä. Suomalaisnuoret poikkeavat Suutarisen ja Törmäkankaan mukaan kuitenkin kokonaisuutenakin eurooppalaisista nuorista:

- Suomessa nuoret eivät osallistu koulun toimintaan eivätkä sen päätöksen tekoon siinä määrin kuin useimpien muiden maiden nuoret. Näin Suomen koulu jättää käyttämättä keskeisen osan niistä keinoista, joilla olisi mahdollista integroida nuoria demokraattisen ja yhteisen päätöksenteon piiriin.