Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajan tuska: Yrittäjyys takkuaa kielen vuoksi

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajan tuska: Yrittäjyys takkuaa kielen vuoksi 10.10.2012

Hyvä kielitaito avaa maahanmuuttajalle yhä parhaiten oven yrittäjyyteen. Esteitä työuran löytymiseen oman yrityksen parista on Suomessa yhä lukuisia, mutta riittävä suomen, ruotsin tai jopa englannin kielen taito kuitenkin ratkaisee usein sen, menestyykö maahanmuuttaja yrittäjänä vai ei.

Helsingin Yrittäjät ja Metropoliareena järjestivät tiistaina Kampin Eurooppasalissa paneelikeskustelun, jossa ruodittiin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien menestysmahdollisuuksia metropolialueella.

Paikalla oli kaikkiaan kahdeksan tuoretta ehdokasta, jotka edustivat eri puolueita.

Veijo Åbergin (vihr) mielestä Suomi ei ole käyttänyt riittävästi maahanmuuttajien tarjoamaa potentiaalia talouselämän tukena.

– Valtaosa pienistä yrityksistä on paikallisia yrityksiä. On vaikeaa olla paikallinen yrittäjä, jos ei hallitse kieltä.

Chryssa Skodra (r) oli Åbergin kanssa samaa mieltä, mutta korosti lisäksi, että monella maahanmuuttajalla on jo valmiiksi kansainvälinen verkosto.

– Näitä voimavaroja ei vain riittävästi osata hyödyntää, kritisoi Skodra.

– Moni nuori maahanmuuttaja kyllä mielellään opiskelee täällä, mutta Suomi ei pidä heistä tarpeeksi voimakkaasti kiinni. Siksi valitettavan moni muuttaa myös pois täältä, arvioi Welat Nehri (sd).

Myös Elie El-Khouri (ps) pohdiskeli sitä, miten yritykset voivat löytää maahanmuuttajien joukosta hyviä työntekijöitä, jos heidän kielitaitonsa jää puutteelliseksi.

– Ylipäätään voi sanoa sen, että maahanmuuttajien vaikea työllistyminen on poliittinen ongelma. Se on seurausta väärin kirjoitetusta hallitusohjelmasta, korosti El-Khouri.

Monen yrittäjäksi mielivän maahanmuuttajan elämää hankaloittavat lisäksi oman elämän pulmat.

– Jotkut maahanmuuttajat ovat kokeneet elämässään vaikeita asioita. Siksi tukea tarvitaan, koska myös suomalainen yrityskulttuuri on monelle vieras, aprikoi Nehri.

– Verotus ja kylmäkiskoinen suhtautuminen venäläisiin ovat osoitus suomalaisten asenneongelmasta, arvioi puolestaan Alexey Konashev (kd).

Elias Gharieb (vas) on asunut Suomessa miltei viisitoista vuotta. Tuona aikana myös yrityskulttuuri on muuttunut.

– Aina ei pitäisi puhua vain kielitaidosta, pohdiskeli Gharieb.

– Se on totta, mutta sama koskee myös työntekoa. Emme me ole muuttaneet Suomeen pelkästään tekemään työtä tai opiskelemaan, vaan elämään, muistutti Nehri.

Sonja Vojnovic (kesk) korosti starttirahan merkitystä, mutta Paul Brennan (kok) painotti, että jos yritysten pitää ensi töikseen ryhtyä kouluttamaan maahanmuuttajia, se ei ole toimiva ratkaisu.

Paneelikeskustelun avannut sisäministeri Päivi Räsänen (kd) muistutti, että yrittäjän uralla ylivoimaisesti suurin ongelma on rahoituksen saaminen.

– Maahanmuuttajat eivät riittävästi rohkene laajentaa liiketoimintaansa, siksi yritykset jäävät turhan usein pieniksi ja perhetasoisiksi. Kuitenkin maahanmuuttajat osaavat ottaa riskejä – ensimmäinen riski on jo ollut heidän muuttonsa kokonaan vieraaseen maahan.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että yrittäjyyden merkitystä ei ole tarpeeksi ymmärretty kotoutumisen tukena, muistuttaa Räsänen.

Paneelikeskustelua oli kuuntelemassa kolmisenkymmentä kiinnostunutta.


Metropoliareena

Avoin foorumi, joka vahvistaa kansallista metropolipolitiikkaa herättämällä yhteiskunnallista keskustelua tilaisuuksien, selvitysten ja uusien avausten muodossa.

MetropoliAreenan perustajatahoja ovat Suomen Lehtiyhtymä Oy, MTV3 sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan yrittäjäjärjestöt. Toimintaa tukevat Uudenmaan liitto, HSY ja HSL.

Areena tekee rohkeita avauksia, ja niistä käytävä keskustelu uutisoidaan näyttävästi.

Metropoliareena muodostuu tapahtumista, nettisivuista ja tutkimuksista. Kerran vuodessa järjestettävä päätapahtuma televisioidaan.