MTV3: Törkeä nimittely satutti Umayya Abu-Hannaa

MTV3: Törkeä nimittely satutti Umayya Abu-Hannaa 19.10.2012

Umayya Abu-Hannan mielestä suomalaisuus pitäisi hahmottaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Rasistinen kulttuuri on vanhanaikaista.

Toimittaja-kirjailija Umayya Abu-Hannan kirjoittaman kirjan, MultiKulti – Monikulttuurisuuden käsikirja (Siltala), ensimmäisellä sivulla on puhutteleva lause: "Tyttärelleni Reema Aphiwe Amandalle." Sen alla olevassa kiinalaisessa aforismissa sanotaan: "Kun muutoksen tuulet puhaltavat, jotkut rakentavat muureja, toiset myllyjä."

Umayya Abu-Hanna ei rakenna muureja, hän yrittää purkaa niitä. Uunituore kirja on siitä yksi osoitus.

Palestiinalaistaustainen mutta Israelissa kasvanut Umayya Abu-Hanna, 51, ehti asua Suomessa peräti 30 vuotta ennen kuin muutti Etelä-Afrikasta adoptoimansa Reeman kanssa Amsterdamiin noin kaksi vuotta sitten.

– Muutin Suomeen vuonna 1981. Minulla ei ollut silloin helppoa, mutta saadessani mustan tyttären elämä muuttui todella vaikeaksi. Kolmevuotiasta tytärtäni nimiteltiin parikin kertaa viikossa halventavasti. Olimme kerran Helsingissä Kampin metroasemalla, tyttäreni istui rattaissa, kun eräs hauraan näköinen mummo alkoi huutaa lapselleni, että helvetin neekeri. Reema katsoi rattaista ihmetellen huutajaa, toteaa Umayya MTV3.fille Amsterdamista.

Suomalaismummon aggressiivisuus nousi lapsen mustasta ihonväristä.

– Minä aloin miettiä, millaista Reeman elämä on, kun hän on iältään 15. Päätin muuttaa Suomesta pois. Amsterdamissa meidän on rauhallisempi olla. En tiedä, onko ratkaisu vakituinen.

Umayya Abu-Hanna sanoo napakasti, ettei rasistinen kielenkäyttö sovi oikeusvaltioon.

– En myöskään hyväksy sanaa maahanmuuttajakriittinen. Rasisti on rasisti.

Yhteinen kohtalomme

MultiKulti-kirjassa Umayya Abu-Hanna laukoo totuuksia.

"Joidenkin mielestä siirtolaiset ovat jopa fyysisesti viemässä meiltä kaikenlaista: työpaikan, naiset tai miehet, asunnot (jos heille vuokraa asunnon tältä alueelta, minun asuntoni arvo laskee, joten he vievät jopa nykyisen asuntoni arvon). On helpompi suuttua ja syyttää siirtolaisia kuin pohtia globalisaatiota ja sen tuomia muutoksia."

Todennäköisesti vuonna 2025 joka neljäs helsinkiläinen on siirtolaistaustainen.

"Suomen valtio on ollut itsenäinen kohta sata vuotta, mutta aika on ajanut kansallisvaltiovaiheen ohi. Kun vuonna 2017 juhlitaan satavuotista itsenäisyyttä, kansallisvaltio ei ole enää turvan tae. Pitää miettiä, mitä halutaan taata kulttuurisesti?"

"Isovanhempien kohtalo oli kiinni lähiympäristöstä. Isämaallisuus oli hyvä, koska kansallinen solidaarisuus pelasti tarvittaessa hengen. Nyt olemme globaalisesti riippuvaisia toisistamme, meillä on yhteinen kohtalo. Mitä tapahtuu "toisaalla" vaikuttaa suoraan ja melkein reaaliajassa "täällä". Siksi solidaarisuuden ja samaistumisen painopisteen on muututtava (itsekkäistä syistä) toisenlaiseen kehykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että on pystyttävä näkemään oma minuus uusiin silmiin, uusissa konteksteissa ja paikoissa."

Perunakin tuli ensin Perusta

Umayya sanoo MTV3.fille, että tulevaisuudessa suomalaisväestö painottuu eläkeläisiin, ja nuori, sykkivä kulttuuri "muualta tulleisiin".

– Miten käy perinteisen suomalaisen maaseudun, kun kaupungit väkisin monikulttuuristuvat? Tulee vielä suurempi vastakkainasettelu kuin nykyään, hän vastaa itse.

Umayya Abu-Hanna on kirjoittanut MultiKultiin osuvan, toisaalta toivoa antavan vertauksen suomalaisille ja siirtolaisennakkoluuloille.

"Hedelmien ja vihannesten eksoottisuudessa tapahtuu muutoksia samalla tavalla kuin muissakin globaaleissa ilmiöissä. Esimerkiksi peruna on tullut Perusta. Se oli aluksi Suomessa eksoottinen, mutta ei ole enää. Perunasta on tullut tuttu, se on jo kansallisruokamme."

Kuvateksti:
Kosmopoliitti Umayya Abu-Hanna puhuu kuutta kieltä sujuvasti, mutta suomenkielestä tuli ajattelu-, työ- ja tunnekieli.