Yle: Somalinaisen elämä on kuin vanhasta Suomi-filmistä

Yle: Somalinaisen elämä on kuin vanhasta Suomi-filmistä 18.10.2012

Nuorten somalinaisten elämä muistuttaa 1950-luvun suomalaista perhe-elämää. Kodin ulkopuolella perhe ja perinteet ovat kuitenkin törmäyskurssilla nuorisokulttuurin ihanteiden kanssa. Teatteriryhmä Kassandra pureutuu aiheeseen esityksessään.

Perheen tytär haaveilee yliopistosta, mutta huolestunut äiti näkisi hänet mieluummin naimisissa. Tarina ei ole viime vuosisadan Suomi-Filmistä, vaan tältä vuosituhannelta.

Teatteriryhmä Kassandran Helsingissä esittämä Mikä elämä päästää katsojansa kurkistamaan somaliperheen elämään suomalaisessa taloyhtiössä. Työryhmässä on mukana nuoria somalinaisia.

- Tähän rooliin on ollut helppo samastua. Sellaisiin asioihin, kuten jos ei haluakaan nuorena naimisiin, vaan haluaa opiskella. Tai jos tulee myöhään illalla kotiin vaikka leffasta ja äiti ihmettelee, että missä sitä on oltu, kertoo 17-vuotiasta Ayaa esittävä Ujuni Ahmed.

Tutun tuntuisia perinteitä

Nuorten tyttöjen äidit kohtaavat samanlaisia tilanteita kulttuurista riippumatta. Mikä elämä -esityksen kirjoittanut ja ohjannut Pinja Hahtola kertoo havainneensa yhtäläisyyksiä myös muutaman vuosikymmenen takaiseen Suomeen.

- Se aika ei ole kovin kaukana, kun suomalaisilla oli samanlaisia rajoituksia kuin somalitytöillä on nyt. Tarkkailtiin, että mihin menet ja kenen kanssa, ja tanssiminen oli syntiä.

Suomessa asuvien somalialaisten kohdalla äitien ja tytärten välinen kuilu on kuitenkin syvempi. Kotiäitien ja koulua käyvien lasten kielitaito voi olla hyvin eri tasoa. Lisäksi H&M-mainosten ja MTV-videoiden välittämä länsimainen nuorisokulttuuri on vaikea sovittaa äitien arvomaailmaan.

- Se naiskuva ei istu somalitytön tai nuoren naisen rooliin. Siitä varmasti vanhemmatkin ovat huolissaan, että mitä jos tytöistä tulee samanlaisia kuin mitä TV:ssä näkyy, Ujuni Ahmed analysoi.

Paperilappujen maa

Mikä elämä perustuu kymmenien Suomen somalialaisten äitien ja tytärten haastatteluihin. Esityksen keskiössä olevien perheongelmien lisäksi puheenaiheena oli myös rasismi.

- Olin yllättynyt siitä, miten voimakasta se on vieläkin, Hahtola kertoo.

Ohjaaja sanoo pelästyneensä erään äidin kokemusta siitä, miten suomalainen naapuri usuttaa aina somaliperheen nähdessään koiriaan näiden kimppuun. Enimmäkseen rasismi oli kuitenkin arkipäiväistä, niin kuin Mikä elämä -esityksessä nähtävät taloyhtiön valitukset.

- Moni somalirouva on pitänyt erikoisena sitä, että suomalaiset eivät tule sanomaan, vaan kirjoittavat lapun. Sitten tulee toinen lappu ja kolmas. Suomi on paperilappujen maa, Hahtola sanoo.

Äitiä etsimässä

Suomessa asuvat somalit ovat olleet varuillaan teatterissa esiintymistä kohtaan. Erityisen vaikeaksi muodostui äidin roolin täyttäminen. Lopulta rooliin saatiin muun muassa Kotikadusta ja Jos tahdot –elokuvamusikaalista tunnettu brittiläinen Fay Eskin.

- Hirveän monet äidit ja tyttäret kertoivat mielellään elämästään. Selvä ”ei” oli kuitenkin se, että näyttelemään he eivät halunneet, ohjaaja Pinja Hahtola kertoo.

Ujuni Ahmed pitää somalien kielteistä suhtautumista teatteriin erikoisena.

- Ennen sotaa teatteri oli iso osa Somalian kulttuuria. Suomessa se tuntuu unohtuneen. Sellaista ei enää katsota hyvällä, Ahmed sanoo.

Myös Lontoossa media-assistentiksi opiskeleva näyttelijätär kertoo alkuun epäröineensä osallistumistaan.

- Jossakin vaiheessa tuntui, että mihinköhän oikein olen lähdössä mukaan. Rooli on kuitenkin niin samanlainen kuin oma elämäni. En kuitenkaan kadu, hän toteaa.