Kainuun Sanomat: Irti vieraspeloista

Kainuun Sanomat, pääkirjoitus: Irti vieraspeloista 19.10.2012

Kainuulaiset äänestäjät ovat menettäneet todellisuudentajunsa perusteellisemmin kuin kainuulaiset kuntavaaliehdokkaat. Näin on pakko sanoa Kainuun Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella.

Jokaisessa kunnassa äänestäjien selvä enemmistö on sitä mieltä, ettei Kainuun työvoimaan tarvita maahanmuuttajia. Kuitenkin Kainuu kärsii kaikkein eniten työllisen väestön vähenemisestä suhteessa niihin, jotka eivät ole ansiotöissä.

On ymmärrettävää, että ehdokkaat ovat keskimäärin suopeampia maahanmuutolle kuin äänestäjänsä. He ovat aikaansa seuraavia ja aktiivisia ihmisiä, jotka usein toimivat myös järjestöissä ja joilla on kokemusta myös aikaisemmista luottamustehtävistä.

Toki aina löytyy ehdokkaita, jotka ratsastavat ennakkoluuloilla ja peloilla, vaikka tajuaisivatkin tilanteen.

Sekin on ymmärrettävää, että ehdokkaat arastellen ilmaisevat maahanmuutosta puhuttaessa todellisia kantojaan. Hehän tuntevat olevansa asiasta melko lailla eri mieltä kuin ns. perusäänestäjät. Tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa.

Keskustajohtaja Juha Sipilä vastasi taannoin rehellisesti Kajaanin vaalitilaisuudessa yleisökysymykseen maahanmuutosta. Valistuneena poliitikkona ja entisenä yritysjohtajana hän tietysti tuntee tilanteen.

Sipilän mukaan Suomen kestävyysvajeen ratkaiseminen vaatii reilusti yli 200 000 uutta työpaikkaa. Niistä vain puolet löytyy kotimaasta, kun otetaan käyttöön kaikki kädet. Loppu on Sipilän mukaan täytettävä työperäisellä maahanmuutolla tai kannustettava nuoret perheet lisäämään lapsilukuaan tuntuvasti. Syntyvyystilastot eivät tällaista käännettä meille lupaa.

Kun Sipilän kannanotosta tehtiin Kainuun Sanomiin uutinen, palautevyöry oli melkoinen. Toimittajan olisi pitänyt kuulemma vaieta asiasta.

On ihmeellinen illuusio, että Kainuu voisi tulevaisuudessa selviytyä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen tehtävistään ilman maahanmuuttajia. Eihän kaikkia kainuulaisia voi lähihoitajiksi kouluttaa. Jo tänään hoitoalalla työskentelee ulkomailta tulleita ammattilaisia esimerkiksi lääkäreinä.

Jo Kainuu aikoo menestyä matkailussa, alalle tarvitaan enemmän ulkomaisia osaajia. Heidän avullaan ulkomaiden turistien virtaa voidaan kasvattaa merkittävästi, mistä on jo hyviä esimerkkejä.

Myös teollisuuteen tarvitaan jatkossa apua maahanmuuttajista. Äskettäin pidetyssä vaalipaneelissa Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kertoi, että hitsaajakoulutuksen 30 aloituspaikalle löytyi vain 14 hakemusta.

Kuvitelma, että Kainuu voisi runsaasti houkutella työvoimaa muualta Suomesta on epärealistinen. Huoltosuhde vääristyy koko ajan myös muualla maassa, joskin hitaammin kuin meillä.

Kaupunkikeskuksissa on monia palvelutehtäviä, jotka toimivat enää maahanmuuttajien voimin. Helsingin seudulla bussit eivät kulkisi, eivätkä taksit ajaisi läheskään yhtä tiheästi. Julkiset ja yritysten tilat jäisivät siivoamatta. Vanhukset jäisivät monissa hoitokodeissa ilman hoivaa ja ruokaa.

Kainuukaan ei voi elää omassa rauhassaan omin nokkinensa – ulkomaalaisten osuus on Kainuussa vain puolet maan keskitasosta. Mutta maailma tulee meillekin kylään ja asumaan. Tervetuloa!