Kansan Uutiset: Huoli nälkälakkolaisista kasvaa: Käännytys Afganistaniin kuolemantuomio?

Kansan Uutiset: Huoli nälkälakkolaisista kasvaa: Käännytys Afganistaniin kuolemantuomio? 5.10.2012
Kirjallinen kysymys, Silvia Modig: Turvapaikan myöntämiskäytäntöjen kehittäminen

Vasemmiston eduskuntaryhmä arvioi, että turvapaikkapäätöksiä tehdään Suomessa puutteellisin tiedoin.

Vasemmiston eduskuntaryhmä on huolestunut siitä, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan turvapaikkapäätöksiä tehdään vanhentunein maatiedoin.

Vanhentuneisiin turvallisuustietoihin perustuva käännytyspäätös on johtanut kolmen afgaanimiehen nälkälakkoon Eduskuntatalon edessä. Yksi miehistä on keskeyttänyt nälkälakkonsa, mutta kaksi jatkaa lähes neljä viikkoa kestänyttä lakkoa.

– Miehet ovat ryhtyneet äärimmäisenä keinona nälkälakkoon, koska he pitävät palauttamista Afganistaniin kuolemantuomiona. Toivon, että Maahanmuuttovirasto ottaa asian uudelleen harkittavakseen, ryhmän varapuheenjohtaja Silvia Modig sanoo.

Modig muistuttaa siitä, että Maahanmuuttovirasto on itse ilmoittanut pitävänsä miesten kertomuksia kidutuksesta ja vainosta uskottavina.

– Tämä tekee käännytyspäätöksestä suorastaan traagisen.

Vanhaa tietoa

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii itsenäisen tutkimusyksikön perustamista turvapaikkahakemusten taustatietojen tekemiseen.

– Maahanmuuttovirasto päätti käännyttää miehet takaisin Afganistaniin maan sotatilasta huolimatta. Turvapaikan hakijoiden käännytyspäätösten taustatietoina on käytetty UNHCR:n turvallisuustilannearviota. Se on päivätty vuonna 2010, eli se on ilman muuta vanhentunut kriisin riepottelemassa maassa, Modig toteaa.

UNHCR on Yhdistyneitten kansakuntien pakolaisjärjestö.

Puolueetonta tietoa

Vasemmiston eduskuntaryhmä ehdottaa, että maatietoa tuottava yksikkö irrotettaisiin maahanmuuttovirastosta, ja siitä tehtäisiin itsenäinen tutkimusyksikkö. Yksikkö tuottaisi puolueetonta tietoa turvapaikkapäätösten lisäksi muiden viranomaisten ja järjestöjen käyttöön. Näin on tehty Irlannissa, Itävallassa ja Norjassa.

Kansanedustaja Anna Kontula teki kaksi viikkoa sitten itsenäisen tutkimusyksikön perustamisesta toimenpidealoitteen ja kansanedustaja Silvia Modig jätti tänään kirjallisen kysymyksen sisäministeri Päivi Räsäselle turvapaikkakäytäntöjen kehittämisestä.

Useat järjestöt ovat vedonneet nälkälakossa olevien afganistanilaisten puolesta YK:n pakolaissopimukseen ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen nojaten. Tiistaina vetoomuksen jätti myös lähes 400 suomalaista pappia.

______________________________


Kirjallinen kysymys: Turvapaikan myöntämiskäytäntöjen kehittäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskuntatalon edessä on tätä kirjoitettaessa ollut kolme afganistanilaista miestä nälkälakossa 24 päivän ajan, koska Maahanmuuttovirasto päätti käännyttää heidät takaisin Afganistaniin. Kuten kaikki meistä voivat päivittäisistä uutisista todeta, maan turvallisuustilanne on karmea. Näiden kolmen turvapaikanhakijan perheenjäseniä on tapettu ja yhtä heistä on kidutettu. Myös Maahanmuuttovirasto itse on ilmoittanut pitävänsä miesten kertomuksia uskottavina ja turvallisuusriskejä todellisina, mikä tekee käännytyspäätöksestä suorastaan traagisen. Ellei oikeus totea päätöstä lainvastaiseksi, Suomi aikoo kansainvälisten sitoumustensa vastaisesti lähettää kolme miestä takaisin vainon kohteeksi.

Miesten puolesta ovat vedonneet eri järjestöt, viimeksi tällä viikolla 384 pappia.

Käännytysperusteena on Maahanmuuttoviraston oman maatietoyksikön tekemä arvio maan turvallisuudesta. Kun Maahanmuuttovirasto samaan aikaan kontrolloi maahanmuuttajien määrää, kansalaisjärjestöt ja pakolaisasianajajat epäilevät, että maatietoja valikoidaan kielteisten päätösten helpottamiseksi.

Toiseksi afganistanilaismiesten käännytyspäätösten taustatietoina on käytetty UNHCR:n turvallisuustilannearviota. Se on päivätty vuonna 2010, eli se on ilman muuta vanhentunut kriisin riepottelemassa maassa, jossa tilanteet vaihtelevat viikoittain. Miehet ovat ryhtyneet äärimmäiseen keinoon ja ryhtyneet nälkälakkoon, koska palauttaminen Afganistaniin vaarantaisi heidän henkensä.

Kyse ei ole yksittäistapauksesta. Kidutettuja ihmisiä hoitavan Kidutettujen kuntoutuskeskuksen ylilääkärin Pekka Tuomolan mukaan Suomi palauttaa vuosittain kymmeniä kidutuksen uhreja kotimaihinsa vastoin YK:n päätöslauselmaa. Äskettäin julkisuuteen nousi Tshetsheniasta paenneen miehen käännytys, jota ei peruttu, vaikka todisteet miehen kidutuksesta saatiin vain tuntia miehen lähdön jälkeen. Puutteellisten arviointien ja piittaamattomuuden seurauksena Suomi lähettää jatkuvasti ihmisiä vainottavaksi. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut useita käännytyksiä, mutta lehdistö kertoo toistuvasti epäinhimillisistä käännytyksistä sotatoimialueille tai suoraan kotimaansa viranomaisten vangittavaksi. Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että kidutuksen uhriksi joutuminen ei ole turvapaikan peruste. Kansalaisjärjestöt ovat kertoneet, että ihmisiä on lähetetty Somaliassa kotiseutunsa sijasta esimerkiksi kilpailevan klaanin alueelle, jossa he eivät ole turvassa. Paikalliset olosuhteet ja turvapaikanhakijan oma tilanne eivät siis näy päätöksissä, eikä lain suomaa harkintaoikeutta käytetä inhimillisyysnäkökohtien huomioimiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä ministeri aikoo tehdä turvapaikkajärjestelmämme kehittämiseksi niin, että turvapaikanhakijoiden oma henkilökohtainen tilanne ja heille relevantti ajankohtainen tieto oikealta alueelta olisi päätösten pohjana ja

onko jotain erityistä syytä, että erillistä tietoa maiden turvallisuustilanteesta pitää tuottaa samassa organisaatiossa, joka tekee turvapaikkapäätöksiä, vai olisiko järkevämpää irrottaa ja yhdistää tämä yksikkö palvelemaan laajempaa kohderyhmää, jolloin tiedon puolueettomuuteen voitaisiin luottaa?

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2012
Silvia Modig /vas