Monitori: Ritva Viljanen: Maahanmuuttajat Helsingille sekä kilpailutekijä että haaste

Monitori: Ritva Viljanen: Maahanmuuttajat Helsingille sekä kilpailutekijä että haaste 12.10.2012

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mielestä Helsingissä pitäisi keskittyä erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. ”2000-luvulta alkaen puolet maahanmuutosta on suuntautunut pääkaupunkiseudulle. Muutos on ollut niin nopea, että se on haaste palvelujärjestelmällemme”, Viljanen toteaa.

Apulaiskaupunginjohtaja sanoo maahanmuuton olevan Helsingille kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus ja kilpailutekijä.

– Helsinki on maahanmuuttajien kannalta vetovoimainen paikka, koska täällä on paljon nuorta ja koulutettua työvoimaa eikä juurikaan työvoimapulaa. Kotoutuminen on meille vakava ja tärkeä teema, hän toteaa.

Viljanen siirtyi sisäministeriön kansliapäällikön tehtävistä kesäkuun alussa Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, jonka vastuulla ovat kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen asiat. Nykyisessä työnkuvassaan hänellä on muun muassa kokonaisvastuu kaupungin maahanmuuttoasioista ja niiden koordinoinnista.

Viljanen myöntää, että maahanmuuton ja kotoutumisen näkymät ovat Helsingille myös haaste: 17 prosenttia kaikista Suomen syrjäytyneistä nuorista asuu pääkaupunkiseudulla, ja näistä 44 prosenttia on maahanmuuttajia.

– Näillä nuorilla on peruskoulun jälkeen vaikeuksia päästä toisen asteen koulutukseen esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi. Maahanmuuttajataustaista nuorta pitäisi tukea kieliopinnoissa niin, että hän pystyy tavoittamaan erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon ja etenemään uralla kuin uralla.

Tukitoimia nuorille ja vanhoille

Tulevaisuuden tavoitteena Helsingissä on parantaa erityisesti nuorten maahanmuuttajataustaisten tukitoimia. Alaikäisten nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on perustettu esimerkiksi Tulevaisuustiski-palvelu, joka auttaa nuorta jatkokoulutus- tai työharjoittelupaikan etsimisessä.

Kotoutumisen avaintekijöinä Viljanen pitää kielitaitoa, työtä ja harrastuksia, joissa eritaustaiset ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan.

– Suomessa on todella vahva työssä käymisen perinne. Kotona pysyttelevä jää siksi helposti ulkopuolelle. Maahanmuuttajataustainen nuori tarvitsee perheensä tukea, minkä vuoksi myös vanhempien ja erityisesti äitien kotoutuminen on todella tärkeää, Viljanen huomauttaa.
-
Nuorten lisäksi toinen tukea kaipaava ryhmä ovat maahanmuuttajataustaiset vanhukset.
– Heille meillä ei ole tarjota vielä tarpeeksi palveluita. Ikääntymisen myötä elämänpiiri pienenee ja esimerkiksi opittu vieras kieli saattaa unohtua, jolloin ollaan uudenlaisten haasteiden edessä, hän pohtii.

Työnantajille rekrytointikoulutusta

Viljasen mukaan kaupungin työpaikoilla maahanmuuttajia tulisi olla väestönosuuttaan vastaava määrä eli yli 11 prosenttia. Kyseessä ei ole mikään pieni luku, sillä Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Tavoite on kirjattu myös kaupungin strategiaan.

– Helsingin kaupungin työhönottoperusteissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia. Ohjeissa on suoraan todettu positiivisen erityiskohtelun periaate, jonka mukaan työnhakutilanteessa yhtä pätevistä hakijoista valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva, Viljanen kertoo.

Kaupungin työnantajille annetaan rekrytointikoulutusta, jotta he osaisivat huomioida maahanmuuttajataustaiset hakijat mahdollisimman hyvin. Kaupungin palveluksessa työskenteleville maahanmuuttajille taas järjestetään ilmaista kielikoulutusta.

Viljasen mukaan Helsingissä ollaan menossa jo hyvään suuntaan, mutta kotouttamisen käytännöt vaihtelevat kunnittain. Maahanmuuttoa koskevaa peruslainsäädäntöä hän pitää puutteellisena.

– Maahanmuutto ei ole Suomelle enää mikään projekti, vaikka siihen monien ansiokkaiden hankkeiden kautta vaikutetaankin. Tarvitsemme pysyvää lainsäädäntöä ja linjausta siihen, miten maahanmuuttajat otetaan huomioon osana suomalaista yhteiskuntaa, hän summaa lopuksi.