Helsingin Sanomat: Soinin pakolaispuheet ihmetyttävät – "Olisiko karjalaisten pitänyt jäädä tappelemaan viikatteilla?"

Helsingin Sanomat: Soinin pakolaispuheet ihmetyttävät – "Olisiko karjalaisten pitänyt jäädä tappelemaan viikatteilla?" 25.4.2014
Kansan Uutiset: Modig järkyttyi Soinin puheista: ”Kutsun jokaista rasistia rasistiksi”
Yle: Näkökulma: Otimme hatkat
Yle: Timo Soinin vaalivankkureilla on jälleen tutut hevoset
Tarja Filatov: Rasismia ja maahanmuuttokriittisyyttä (blogi)
Ilta-Sanomat: Soinin kommentti suomalaisista ihmetyttää – lähdettiin täältäkin pakolaisleirille
Iltalehti: Timo Soini ihmettelee väärinymmärtäjiä: Evakkoja ei voi verrata Eurooppaan pyrkijöihin
Nasima Razmyar: Otin hatkat - Afganistanista (blogi)

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Kim Remitz ihmettelee perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin pakolaiskommentteja Ylen ruotsinkielisessä eurovaalikeskustelussa torstai-iltana.

Keskustelussa käsiteltiin EU:n etelärajalla, Välimeren maissa, vellovaa pakolaisongelmaa. Soini vertasi tilannetta Suomen sota-aikoihin.

”Onko oikein ja moraalista jättää vaikeuksiin ajautunut kotimaansa vai pitäisikö taistella siellä oikeudenmukaisuuden puolesta?” Soini kysyi.

”Olisikohan se ollut oikea tapa ottaa hatkat silloin, kun Suomi oli sodassa? Silloin oli oikein taistella isänmaan puolesta”, hän jatkoi.

Kim Remitzin mielestä on hassua verrata näitä tilanteita keskenään.

”En oikein tiedä mihin hän viittaa, ketä vastaan pakolaisten pitäisi lähteä taistelemaan”, hän sanoo. Välimeren maihin tulee pakolaisia useista Afrikan maista, Syyriasta ja Afganistanista.

Suomen sotien aikana sadat tuhannet suomalaiset joutuivat pakenemaan Neuvostoliiton hyökkäysten alta, Karjalasta ja Petsamosta.

”Olisiko karjalaisten pitänyt jäädä tappelemaan viikatteilla tai lapioilla”, Remitz kysyy.

Vaalitentissä Soinin kommentit kiihdyttivät muita puoluejohtaija.

”Et voi alkaa mustamaalata pakolaisia, jotka tulevat kauheista oloista ja väittää, että heillä ei ollut selkärankaa pysyä kotona. Te haluatte leikata kehitysapua, ettekä piittaa ihmisoikeuksista”, vihreiden Ville Niinistö sanoi.

Useimmat puoluejohtajat olivat Soinin tavoin sitä mieltä, että tärkeintä olisi auttaa pakolaisiksi lähteviä heidän omissa maissaan.

Päivi Räsänen (kd) huomautti, että ihmisten auttaminen heidän omissa kotimaissaan ei ole aina mahdollista. Pakolaisleireillä on naisia, lapsia ja haavoittuneita.

”Eivät he voi mennä takaisin kotimaihinsa taistelemaan”, Räsänen sanoi.

Rkp:n Carl Haglund ja vihreiden Niinistö olivat sitä mieltä, että pakolaistaakkaa pitäisi jakaa tasaisemmin EU-maihin ja Suomi voisi ottaa enemmän pakolaisia. Räsänenkin oli valmis lisäämään kiintiöpakolaisten määrää.

”Perussuomalaisilla maailma on hyvin yksinkertainen, mutta meille muille melko monimutkainen”, Jyrki Katainen (kok) kuittasi.

Kreikassa voitaisiin Kataisen mukaan auttaa kreikkalaisia kotouttamispolitiikassa. ”Kreikassa on miljoona siirtolaista oman konkurssinsa lisäksi. Se on täysin epähumaania ja mahdotonta ajatella, että he pärjäisivät yksin”, hän totesi.

Euroopan kuumimmat pakolaisongelmat ovat Maltalla, Italiassa ja Kreikassa. Libyan kautta EU:hun pyrkii pakolaisia erityisesti Somaliasta, Sudanista, Kongon alueelta ja Eritreasta. Kreikkaan on tulijoita muun muassa Syyriasta ja Afganistanista.

____________________________________________

Kansan Uutiset: Modig järkyttyi Soinin puheista: ”Kutsun jokaista rasistia rasistiksi”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig kertoi perjantaina yhä olevansa järkyttynyt perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin torstaina esittämistä kommenteista, jotka koskivat sotaa pakoon lähteviä ihmisiä.

– Olisiko ollut oikea tapa ottaa hatkat, kun Suomi oli sodassa? Soini kysyi torstaina eurovaalien eduskuntapuolueiden puheenjohtajakeskustelussa Svenska Ylellä. Kommentti liittyi keskusteluun, joka koski EU:n alueelle nykyisin tulevia pakolaisia.

– Hävettää, että meidän hyvinvoivassa, korkeasti koulutetussa vapaassa maassa puhutaan näin, Modig toteaa Facebookissa.

– Että sotaa pakoon lähtevä ihminen "ottaa hatkat", että kuuluisi jäädä pelon ja kauhun keskelle "rakentamaan" omaa maataan.

Modig toteaa näkevänsä ihmisoikeudet hyvin eri tavoin kuin perussuomalaiset näkevät ne.

– Kyse on universaalista oikeudesta. Jokaisella on oikeus turvaan, ruokaan, toimeentuloon ja onnellisen elämän etsimiseen. Persut taas näkevät ihmisoikeudet selektiivisenä asiana: joillain on ja joillain ei ole oikeuksia.

Rasisti on rasisti

Modig ilmoitti lisäksi, ettei enää käytä sanaa maahanmuuttokriittinen, ellei kuule aidosti kriittistä puhetta maahanmuutosta. Hän totesi kuulleensa tähän mennessä ainoastaan maahanmuuttovastaista puhetta niin sanotuista maahanmuuttokriittisistä piireistä.

– Ja kyllä, kutsun jokaista rasistia rasistiksi, vaikka se kuinka Soinia loukkaisi, hän jatkoi.

Soinin kommenttiaan on ihmetellyt moni muukin, muun muassa Ylen toimittaja Elina Ravantti Näkökulma-kolumnissaan

– Puoluejohtajan tehtävänä on hankkia ehdokkailleen mahdollisimman paljon ääniä. Ihmisyyteen kuuluu kuitenkin myös arvokkuus. Arvokkuus on jotakin niin tärkeää, ettei sitä pidä myydä äänien toivossa loukkaamalla ja halveksimalla kovia kokeneita, Ravantti kirjoittaa.

Ohjelmassa vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki pyysi kiinnittämään huomiota siihen, miksi ihmiset lähtevät pakoon.

– On kummallista, että perussuomalaiset haluavat leikata kehitysyhteistyövaroja eivätkä samaan aikaan halua ottaa pakolaisia tai auttaa, hän sanoi.

Vihreiden Ville Niinistöä piti Soinin kantaa epäinhimillisenä ja RKP:n Carl Haglund totesi, että Suomen tulisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia vastaan.

___________________________________________


Yle: Näkökulma: Otimme hatkat

Perussuomalaisten Timo Soini haki ääniä haukkumalla kotinsa jättäviä ihmisiä Svenska Ylen eurovaalitentissä. Yle Uutisten EU-kirjeenvaihtajan Elina Ravantin suvulla on hatkojen ottamisesta omakohtaista kokemusta.

- Olisko ollut oikea tapa ottaa hatkat, kun Suomi oli sodassa? perussuomalaisten Timo Soini kysyi Svenska Ylen eurovaalikeskustelussa torstaina. Soinin kysymys liittyi puheenjohtajatentin pohdiskeluun, pitäisikö Euroopan unionin alueelle tulevia paperittomia siirtolaisia jakaa tasaisemmin EU-maiden kesken.

Poliitikon kommentti koskettaa harvoin niin kuin Soinin heitto. Se loukkasi syvästi.

Olen maansisäisen pakolaisen lapsi. Isäni perhe joutui ”ottamaan hatkat” Karjalasta, Räisälän Alhotojalta lopullisesti kesäkuussa 1944. Taivaanranta paloi punaisena, ja 13-vuotiaan pojan unta häiritsi tykkien jylinä. Koko suvun oli pakko paeta.

Vaija oli rintamalla, mummo ja lapset pääsivät valtion järjestämään junakuljetukseen Räisälän asemalta juhannuksen alla. Vaihtoehtoja ei ollut, niin kuin ei ole monella muullakaan, joka joutuu jättämään kotinsa säilyäkseen hengissä. Se, että perhe oli jo kerran, talvisodan puhjettua, joutunut käymään läpi saman, ei tehnyt asiaa helpommaksi.

Karjalasta ”hatkat ottaneille” valtio järjesti junamatkan. Heidän ei tarvinnut maksaa ihmiskauppiaille, joutua raiskaajien armoille eikä kulkea lumisissa vuoristosolissa päiväkausia ilman ruokaa, kuten Afganistanin taisteluja pakenevat. Minun perheeni ei myöskään tarvinnut ahtautua ylitäyteen, huteraan laivaan, jolla voisi yrittää päästä Välimeren yli pois Syyriasta pulittamalla koko omaisuuden matkasta Euroopaan tai hukkumiskuolemaan.

Silti meille tapahtui kauheita.

Kesäkuun 20. päivänä 1944 Räisälän evakkoja kuljettanut juna pysähtyi Elisenvaaran asemalle. Ratapihalla odotti useita junia. Yhteen suuntaan oli menossa pakolaisia, toiseen suuntaan, rintamalle sotilaita ja lottia.

Jos elämä olisi mennyt toisin, isä olisi saattanut kertoa tarinaa, jossa hän kävi hakemassa asemaravintolasta mehua sisaruksille, koska päivä oli kuuma ja kaikilla jano. Isä ei koskaan saanut vietyä mehuja sisaruksille asti. Elisenvaarasta tuli Suomen sotahistorian pahin siviileihin kohdistettu ilmapommitus. Neljännestunnissa Neuvostoliiton pommikoneet tappoivat yli sata siviiliä sekä sotilaita ja lottia.

Isäni sisarista kolme kuoli pommituksessa. 13-vuotias poika joutui näkemään, kuinka aivot valuvat pikkusiskon murskautuneesta päästä. Mummo joutui jatkamaan pakomatkaa omien lasten vereen tahriintuneissa vaatteissa. Se ei ollut leikkiä, se oli täyttä totta. ”Hatkat ottaneille” voi käydä niin. Tänäkin päivänä.

Etkö ole kuullut Elisenvaarasta? En ihmettele, sillä siitä ei puhuttu julkisesti. Samana päivänä Neuvostoliitto valtasi Viipurin. Valtiojohdon mielestä karjalaisten naisten, lasten ja vanhusten sekä sotilaiden ja lottien muuttuminen muutamassa minuutissa jauhelihaksi kesäisellä ratapihalla olisi heikentänyt kansan moraalia.

Timo Soinin halveksima pako oli ainoa mahdollisuus selviytyä 407 000 karjalaiselle ja 23 000 petsamolaiselle sekä Sallan ja Kuusamon asukkaalle. Maansisäinen pakolaisuus on nykyään yleisin pakolaisuuden muoto. Tiedän kokemuksesta, ettei elämä ole helppoa, vaikka kieli ja kotimaa säilyisivät samoina.

Vielä kovempi valinta on lähtö kotimaasta. Se on ainoalta tuntuva mahdollisuus tänäkin päivänä kymmenille tuhansille ihmisille, jotka joka vuosi yrittävät päästä EU:n alueelle. Osa pakenee taisteluja, osa elämän näköalattomuutta.

Svenska Ylen vaalitentin kysymys liittyi Välimeren maiden vaatimukseen paperittomien siirtolaisten tasaisemmasta taakanjaosta. Nykyisten sääntöjen mukaan tulijan turvapaikkahakemus pitää käsitellä siinä maassa, jonne hän ensimmäisenä tulee. Yleisin saapumispaikka Kreikka ei selviydy tulijatulvasta. Myös Italian Lampedusan saari ja Malta ovat selviytymisen äärirajoilla. Ne vaativat, että muut EU-maat osallistuvat paperittomien siirtolaisten vastaanottoon.

Aihe on tärkeä ja ansaitsisi tulla keskustelluksi asiallisesti. Kysymys on ihmisistä. Niin niistä, joiden hätä on aito, kuin niistäkin, jotka yrittävät EU-maiden näkemyksen mukaan huijata itselleen paikan parempaan elämään.

Puoluejohtajan tehtävänä on hankkia ehdokkailleen mahdollisimman paljon ääniä. Ihmisyyteen kuuluu kuitenkin myös arvokkuus. Arvokkuus on jotakin niin tärkeää, ettei sitä pidä myydä äänien toivossa loukkaamalla ja halveksimalla kovia kokeneita.

Onneksi isä ei enää elä. Politiikan ystävänä hän olisi kuitenkin katsonut Svenska Ylen eurovaalitentin. Luulenpa, että isääkin olisi itkettänyt.

Elina Ravantti
Yle Uutiset
Bryssel

_________________________________________

Yle: Timo Soinin vaalivankkureilla on jälleen tutut hevoset

Varma merkki vaaleista on se, että Perussuomalaisten Timo Soini tiivistää omia rivejään tiedotusvälineiden myötävaikutuksella, kirjoittaa näkökulmassaan Vesa Winberg.

Ei ole tarkkaa tietoa kuka sanoi ensimmäisenä, että ”ihan sama mitä minusta sanotaan, kunhan nimi on kirjoitettu oikein”.

Perussuomalaisten yksinvaltiaan Timo Soinin nimeä on vaikea kirjoittaa väärin, sillä sen verran ahkerasti sitä taas vaalien alla tavataan.

Kuvio on kiusallisen tuttu. Vaalit ovat ovella ja puolueet yrittävät erottua toisistaan äänestäjien edessä. Sitten koittavat vaalitentit. Ehdokkaat ovat rivissä ja toimittajat pyrkivät hakemaan eroja ehdokkaiden välille. Kamerat käyvät. On suoran lähetyksen aika.

Entä mitä tekee Timo Soini? Ottaa ennen vaalitenttia Suomen Sisu –pastillin suuhunsa ja odottaa sopivaa hetkeä.

Svenska Ylen Eurovaalitentissä Soinin hetki koitti toimittajien kysyessä pitäisikö Euroopan unionin alueelle tulevia paperittomia siirtolaisia jakaa tasaisemmin EU-maiden kesken.

Soini kysyi keskustelussa, että ”olisiko ollut oikea tapa ottaa hatkat, kun Suomi oli sodassa”. Lausunto oli tarkkaan harkittu ja aiheutti odotetun reaktion. Sosiaalinen media räjähti välittömästi ja Soinin lausumaa kiirehdittiin kilvan ampumaan alas.

Hän tiesi, että uusia äänestäjiä hän ei lausunnollaan saa. Heitä hän ei edes tavoitellut. Sen sijaan omat rivit vaativat tiivistämistä aina ennen vaaleja ja nyt oli sen ryhtiliikkeen aika. Parin viikon takaisessa Pressiklubi-ohjelmassa Soini sanoi, että toimittajien riveistä ei arvokonservatiiveja juuri löydy. Perussuomalaisten puheenjohtajan kannalta tässä väittämässä ei ole mitään haitallista.

Ampumalla sopivasti yli Soini tietää, että hän saa viestilleen lisää kaikupohjaa, kun kolumnit toistavat tarkasti mietittyjä avainlauseita. Samalla Soini tiivistää myös oman puolueensa rivejä.

”Katsokaa nyt, he ovat meitä vastaan” on varmasti hedelmällisin asetelma, kun kansaa kahvitetaan vaaliteltoilla ympäri äänestävän Suomen.

Vallankäyttäjien toiminnan kriittinen ja riippumaton tarkastelu on tiedotusvälineiden tärkein tehtävä. Poliitikkojen tyhjät fraasit on puhkaistava, samalla kannattaa myös miettiä mikä on olennaista. Yhdenkään puolueen vaalivankkureita ei kannata kuitenkaan ryhtyä vetämään.

Laskelmointi osataan myös puoluetoimistoissa.

Vesa Winberg
Yle Etelä-Karjala

______________________________________________

Tarja Filatov: Rasismia ja maahanmuuttokriittisyyttä (blogi)

Katselin kuumeessa YleFem vaalitenttiä. Tentti oli mukavalla tavalla toteutettu. Nuoret olivat fiksuja, tentaattorit tiukkoja, mutta positiivisia. Silti tentistä jäi ikävä olo.

Timo Soinilla on noussut päähän ja pahasti. Hän heitteli Arhinmäelle, että persujen sisällä on erilaisia näkemyksiä, koska ovat tuplasti isompia kuin vasemmistoliitto. Ajattelin mielessäni, että myös tuplasti lusmumpia.

Heillä ei ollut kanttia lähteä hallitukseen. Ehkä seuraavaan, kun fiksumpi väki perussuomalaisista on huomannut, että oppositiossa vaikutusmahdollisuudet ovat tosi vähäiset.

Vielä enemmän harmitti pakolaiskeskustelu. Soinin mielestä pitää auttaa ihmisiä siellä, missä kriisit ovat. Tätä mieltä ovat kaikki. Silti puolue leikkaa omissa vaihtoehdoissaan lähes olemattomiin rahat, joilla autetaan ihmisiä siellä, missä kriisit ovat.

Soinin mielestä pakolaiset lähtevät karkuun oman maansa haasteita. Heidän pitäisi jäädä kehittämään maataan. Moni lähtee pakoon sotaa ja haluaa palata omaan maahansa, kun sitä voi kehittää. Monen pakolaisen vaihtoehto on kuolema tai pakolaisuus. Ei kehittäminen tai "hatkojen ottaminen".

Ville Niinistostä olin ylpeä. Hän ei lusmuillut eikä kierellyt, vaan puolusti jakamatonta ihmisoikeutta suoraselkäisesti. Samaan kategoriaan kuuluivat Katainen, Arhinmäki ja Haglund.

Soinin puheisiin olemme tottuneet. Niissä ei ole juurikaan uutta. Mutta hänen ylimielinen ja pöyhkeä tapansa esiintyä kiukutti ehkä vielä enemmän kuin puheiden sisältö.

Keisari Timo Soini. Koskahan saamme uutisia perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksesta. Luulen, että fiksumpi osa perussuomalaisia haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan omien näkemystensä mukaan. Ei totella keisari Soinia.


__________________________________________________

Ilta-Sanomat: Soinin kommentti suomalaisista ihmetyttää – lähdettiin täältäkin pakolaisleirille

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin Svenska Ylen EU-vaalitentissä laukomat kommentit ovat nostattaneet myrskyn sosiaalisessa mediassa.
Soinin kommentit liittyvät väittelyyn, jota puoluejohtajat torstaina kävivät Eurooppaan suuntaavista siirtolaisvirroista.

- Onko oikein ja moraalista jättää vaikeuksiin ajautunut kotimaansa vai pitäisikö taistella siellä siellä oikeudenmukaisuuden puolesta, Soini kysyi.

- Olisikohan ollut oikea tapa ottaa hatkat silloin, kun Suomi oli sodassa? Silloin oli oikein taistella isänmaan puolesta, hän jatkoi.

Soinin puheet pöyristyttivät muita puoluejohtajia.

- Ei voi mustamaalata pakolaisia, jotka tulevat kauheista oloista välimerelle ja sanoa, että heillä ei ole kanttia jäädä kotiin. Minusta tuo on täysin epäinhimillistä, Timo Soini! Ja katsokin, että mietit tuota, komensi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Niinistö kritisoi myös sitä, että perussuomalaiset haluavat samaan aikaan torpata siirtolaisvirrat ja leikata kehitysapua.

Suomalaisetkin lähtivät: yli 50 000 oli pakolaisleireillä

Soinin puheet siitä, miten suomalaiset - toisin kuin tämän päivän siirtolaiset - jäivät sota-aikana kotimaahan taistelemaan, ihmetyttävät myös kirjailija ja terveydenhuoltoneuvos Tyyne Martikaista.

83-vuotias Martikainen tietää, mistä puhuu. Hänen kotikylänsä, Itä-Lapissa sijaitseva Kuosku hävitettiin sota-aikana kolmeen kertaan.

- Eiväthän siviilit kykene taistelemaan. Kyllä sotatilanteesta pitää aina päästä pois. Voin sanoa, että siinä on kauhea olla.

- Kuoskun kylä poltettiin ensimmäisenä. Muutamia taloja jäi, eikä meitä evakuoitu sieltä pois. Kylässä ei ollut kauppoja eikä koulua. Jouduimme asumaan koko kylän väki pakattuna muutamiin taloihin. Ja partisaanit liikkuivat ympärillä, ihmisiä tapettiin.

Martikaisen mukaan sodan keskellä oltiin todella siinä vaiheessa, kun kylään tuotiin vartioksi suomalaisia ja saksalaisia sotilaita. Taisteluita käytiin hyvin lähellä.

- Minun mielestäni ihmiset pitää siirtää sotatoimialueelta pois ja suojata kansainvälisten sääntöjen mukaan, Martikainen viittaa tämän päivän pakolaisiin.

Lapin sodassa Lapin läänin väestöstä evakuoitiin lopulta 75 prosenttia. Suurin osa siirtyi Pohjanmaalle ja muualle Suomeen, mutta yli 50 000 ihmistä kuljetettiin Ruotsiin pikaisesti perustetuille pakolaisleireille.

Alun perin Suomi pyysi Ruotsia ottamaan vastaan 100 000 suomalaispakolaista.

Ruotsiin lähetettiin sodan jaloista myös yhteensä lähes 80 000 lasta muualta Suomesta.

"Menettämisen tuska yhtäläinen"

Evakkojen asema ei ole aivan yksi yhteen esimerkiksi Syyrian sodan pakolaisten kanssa, sillä evakot sijoittuivat omaan kotimaahansa.

Samassa tilanteessa ovat kuitenkin edelleenkin miljoonat ihmiset, sillä maan sisäisen pakolaisuuden määrä kasvaa jatkuvasti rajat ylittävän pakolaisuuden vähetessä.

Yhtä kaikki, sekä evakkoja että nykypakolaisia yhdistää se seikka, että kaikki ovat joutuneet jättämään kotinsa.

- Menettämisen tuska ja suru on ihan yhtäläinen, toteaa Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Markku Laukkanen.

Laukkasen mukaan karjalaisten pelastumisessa oleellista oli Suomen päättäjien osoittama poliittinen yksituumaisuus.

- Voi vaan kuvitella, mikä olisi ollut karjalaisen heimon kohtalo, jos se olisi jätetty sinne omilleen, Laukkanen miettii.

423 000 ihmisen siirto ymmärrettiin tehdä huolella ja hallitusti, sillä muuten maan sisälle olisi syntynyt valtava, yhteiskunnallisesti herkkä ryhmä. Silti törmäyksiltä ei vältytty. Karjalaisten puheliaisuutta ja sosiaalisuutta karsastettiin paikoin.

- Evakkotarinat saattavat ehkä olla siloteltujakin. Yksilötasolla on tullut vastaan aika karuja kertomuksia siitä, miten ei vuosikymmeniin haluttu ottaa vastaan karjalaisia. Pikemminkin sanottiin, että olisitte pysyneet siellä.

Laukkasen mukaan nykypakolaisten kohtalo olisi karmea, jos heidät pakotettaisiin jäämään sodan keskelle.

Ei pelkästään sotaa paossa

EU:n alueelle kohdistuvat siirtolaisvirrat rasittavat Välimeren alueella erityisesti Italiaa, Kreikkaa ja Maltaa, jotka ovat joutuneet kovan paineen alle.

Sotaa pakenevien lisäksi siirtolaisten joukossa on myös runsaasti ihmisiä, jotka pyrkivät Eurooppaan päästäkseen pakoon taloudellisesti heikkoja olosuhteita ja elämän näköalattomuutta.

- Siinä saattaa olla pikkuisen perää, että ihmisiä muuttaa vaikeista oloista, vaikka ei olisikaan pakko. Mutta niinhän ne ihmiset tekevät, Tyyne Martikainen muistuttaa.

Parempien elinolojen perässä muuttamisesta on kokemusta myös suomalaisilla. Yhdysvaltoihin muutti 1800- ja 1900-luvuilla noin 370 000 suomalaissiirtolaista.

Tuoreempi esimerkki ovat 60- ja 70-luvuilla leveämmän leivän perässä Ruotsiin siirtyneet.


__________________________________________________

Iltalehti: Timo Soini ihmettelee väärinymmärtäjiä: Evakkoja ei voi verrata Eurooppaan pyrkijöihin

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan suomalaiset evakot eivät ottaneet hatkoja. Timo Soini muistuttaa, että Suomessa miehet olivat rintamalla ja siviilit evakuoitiin sodan alta.

Ruotsinkielisessä Svenska Ylen vaalitentissä puoluejohtajien keskustelu kärjistyi kun tultiin maahanmuuttokysymykseen. Soini kysyi vaalitentissä "onko oikein ja moraalista jättää vaikeuksiin joutuva kotimaa vai pitäisikö taistella siellä oikeudenmukaisuuden puolesta? Olisiko ollut oikein ottaa hatkat silloin, kun Suomi oli sodassa".

Posketon väite

Timo Soini sai jo vaalitentissä muilta puheenjohtajilta vastaansa runsaasti paheksuntaa ja myöhemmässä keskustelussa on väitetty Soinin loukanneen Suomen evakkoja "hatkojen ottajiksi". Soini pitää poskettomana ajatusta, että hän rinnastaisi viime sotien aikaiset Suomen evakot Eurooppaan pyrkiviin pakolaisiin.

- Omassakin suvussa on evakoita, joten väite on posketon. Päinvastoin, Veikko Vennamon johtama asutustoiminta oli maailmanlaajuisesti mestarinäyte, sekä tuloksiltaan että moraaliltaan. Miehet olivat silloin rintamalla ja taistelu säilytti itsenäisyyden. Taitaa olla vaalit tulossa, kun perussuomalaisia nostetaan tikun nokkaan.

Perussuomalaisten edeltäjäpuolueen Suomen maaseudun puolueen (SMP) perustaja Veikko Vennamo toimi sodan jälkeen maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) päällikkönä ja ylijohtajana (1944-59). Vennamon tarmokkaan toiminnan ansioksi lasketaan se, että kotiseuduiltaan aluemenetysten seurauksena karkotetuille yli 400 000 suomalaiselle saatiin uusi koti kohtuullisessa ajassa.

Tahallista vääristelyä

Soini katsookin joutuneensa tahallisen ja poliittisesti tarkoitushakuisen vääristelyn kohteeksi.

- Sain eilisestä keskustelusta poikkeuksellisen paljon myönteistä palautetta, kuten plokiini kirjoitin. Perussuomalaisten mahdollinen ja todennäköinen vaalivoitto aiheuttaa politiikan portinvartijoissa levottomuutta. Asioita ja sanomisia ymmärretään tahallisesti väärin, ei tosin kansan, vaan portinvartijoiden toimesta, Soini pamauttaa.

___________________________________________

Nasima Razmyar: Otin hatkat - Afganistanista (blogi)

Olisiko ollut oikea tapa ottaa hatkat, kun Suomi oli sodassa? Kysymyksen esitti Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini torstaina eurovaalien puheenjohtajakeskustelussa Svenska Ylellä. Puheillaan Soini viittasi keskusteluun, joka koski EU:n alueelle nykyisin tulevia pakolaisia.

Asiaa on jo moni ehtinyt kommentoimaan ja paheksumaan, joten voi olla, että minun ajatukseni asiasta uppoavat sinne jonnekin blogiavaruuteen. Aihe on kuitenkin sen verran henkilökohtainen, että koen velvollisuudekseni kirjoittaa siitä.

Isäni sai vuonna 1992 faksin Afganistanin Moskovan suurlähetystöön. Faksissa todettiin isälläni olevan kaksi vaihtoehtoa: Joko palata Afganistaniin, jossa hän ja hänen perheensä tapettaisiin tai jättää suurlähetystö mahdollisimman nopeasti.

Valinta ei ollut helppo. Anomalla turvapaikkaa Venäjältä, perheeni menetti kotinsa ja kaiken omaisuutensa. Äitini ei enää nähnyt vanhempiaan ennen heidän kuolemaansa. Vuonna 1992 saavuimme Suomeen Rovaniemen vastaanottokeskukseen. Koko elämänsä työskennellyt ja aina perheensä elättänyt isäni odotti vastaanottokeskuksessa viikkorahaa nöyryytettynä.

Yksikään pakolainen ei jätä vapaaehtoisesti kotiaan tai kotimaataan, ystäviään tai perhettään. Taustalla vaikuttaa aina se suurin mahdollinen pelko, jonka ihminen voi elämänsä aikana kokea - pelko oman ja läheisten hengen menettämisestä.

Mitä silloin pitäisi tehdä, kun kiihko ja viha saavat otteeseensa kokonaisen kansakunnan? Ratkaisuna ei voi olla se, että jokainen tarttuu aseeseen verisessä sisällissodassa, jolle ei näy loppua.

Isäni valitsi Suomen taatakseen perheelleen tulevaisuuden. En usko, että hän on päivääkään katunut päätöstään. Enkä usko, että yksikään niistä sadoista tuhansista suomalaisista, jotka jättivät sodan aikana Karjalan tai lähettivät lapsensa Ruotsiin turvaan, olisivat voineet valita toisin.

Eurooppaan ja varsinkin Välimeren maihin tulee pakolaisia muun muassa Afrikasta, Syyriasta ja Afganistanista. Moni tulee niin heiveröisesti rakennetuilla lautoilla ja täyteen ahdatuilla veneillä, että ne uppoavat jo kymmeniä kilometrejä ennen satamaan saapumistaan.

Välimerestä on tullut epätoivoisten ihmisten joukkohauta, ja häpeä on meidän kaikkien yhteinen. Kaikki tämä ja ennen kaikkea viimeaikaiset konfliktit maailmalla, kuten Syyriassa, ovat saaneet minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että Suomen tulee ottaa jatkossa vastaan entistä enemmän pakolaisia.

Ruotsi otti viime vuonna vastaan yli 15000 pakolaista Syyriasta. Suomi otti vastaan vain muutaman sata. Syyt siihen, miksi Suomi ja Ruotsi suhtautuvat niin eri tavalla pakolaisiin, ovat selkeät. Suomen pakolaiskeskustelua on jo vuosia hallinnut sellainen muutaman kovaäänisen poliitikon käyttämä retoriikka, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on "vain pisara meressä" eli turhaa ja kallista. Tämä keskustelu on lopulta muuttunut todellisuudeksi ja tässä sitä ollaan.

Miksi ihmeessä annamme Soinin ja muiden maahanmuuttokriitikoiden hallita julkista keskustelua ja päättää puolestamme? Kyllä me pystymme parempaan.