HS: Joka toinen tiukentaisi maahanmuuttolinjaa

Helsingin Sanomat: Joka toinen tiukentaisi maahanmuuttolinjaa 10.4.2014
Helsingin Sanomat: Halla-aho palauttaisi sisärajat EU:hun: "Vapaa liikkuvuus ei saa olla arvo itsessään"
MTV3/STT: Perussuomalaiset maahanmuuttokannat lieventyneet
Länsiväylä: Kysely: Suomi jakaa liikaa tukia turvapaikanhakijoille
Perussuomalainen: PS tutki suomalaisten maahanmuuttokantoja – mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Svenska Yle: Invandring stor valfråga för Sannfinländare
Hbl: Halla-aho vill ha tillbaka passkontroller
Svenska Yle, kolumni: Magnus Swanljung: Sluta påstå att vi alla är rasister 11.4.2014
Perussuomalainen: Halla-aho: Maahanmuutto on entistä tärkeämpi vaaliteema suomalaisille (video)

Perussuomalaisten kannattajat pitävät Suomen maahanmuuttopolitiikkaa liian löyhänä. Puolueen kannattajista näin ajattelee peräti 86 prosenttia, kun kaikista suomalaisista tätä mieltä on 51 prosenttia.

Kuitenkin vain 8 prosenttia suomalaisista haluaisi tiukentaa ylipäätään kaikkien ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien maahantulon ehtoja. Perussuomalaisten kannattajista yleistä kiristämistä kaikkien ulkomaalaisryhmien kohdalla kannattaa 19 prosenttia.

Luvun käyvät ilmi perussuomalaisten Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, joka julkistettiin tänään torstaina. Tutkimus edustaa maan Manner-Suomessa asuvaa väestöjä. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Eri puolueiden kannattajien välillä ilmenee tutkimuksessa eroja suhtautumisessa eri maahanmuuttajaryhmiin.

Vaikka perussuomalaisten kannattajat ovat yleisesti muuta väestöä kielteisempiä maahanmuuttoa kohtaan, eivät he kuitenkaan suhtaudu yhtä epäilleen romaneihin kuin vaikkapa Rkp:n kannattajat tai muslimeihin yhtä kielteisesti kuin kristillisdemokraattien äänestäjät.

Kun tutkimuksessa kysyttiin erilaisten ryhmien maahanmuuton rajoittamista, 71 prosenttia Rkp:n kannattajista rajoittaisi romanien tuloa maahan. Perussuomalaista tätä mieltä oli 63 prosenttia. Kd:n kannattajista 61 prosenttia rajoittaisi islaminuskoisten tai muslimien tuloa, kun perussuomalaisten äänestäjistä tätä mieltä oli puolet.

Perussuomalaiset haluaisivat rajoittaa erityisesti somalien ja venäläisten tuloa maahan. He suhtautuvat muita tiukemmin myös perheenyhdistämisiin.

Puolueiden kannattajien kohdalla vastaajamäärät ovat kuitenkin pieniä ja siten virhemarginaalikin suurempi kuin koko tutkimusjoukossa yleisesti.

Puoluekannasta riippumatta vastaajat halusivat erityisesti rajoittaa rikollisten (94 prosenttia suomalaisista) ja ääri-islamilaisten (83 prosenttia suomalaisista) tuloa maahan.

Perussuomalaisten kansanedustaja, maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho tulkitsee perussuomalaiset maahanmuuttokriittisiksi, mutta ei maahanmuuttovastaisiksi. Tästä hänen mielestään todistaa se, että alle viidennes puolueen kannattajista tiukentaisi ylipäätään kaikkien ryhmien maahantuloa. Kriittisyydestä kertoo se, että tiettyjä ryhmiä kuten rikollisia tai perheenjäseniä karsastetaan.

"Halutaan siis laadullisia parannuksia maahanmuuttoon."

Hänelle tutkimustulokset kertovat myös, että puolueen kannattajat suhtautuvat kriittisesti ylipäätään monikulttuurisuuteen tai monikulttuuriseen yhteiskuntaan.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko maahanmuutto vaaliteema. Suomalaisista 32 prosenttia oli sitä mieltä, että puolueen ja vaaliehdokkaan maahanmuuttolinjaukset vaikuttavat paljon tai ratkaisevasti ehdokkaan valintaan. Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä oli 75 prosenttia.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisten kannattajat odottavat puolueelta maahanmuuttokriittistä politiikkaa. "Se on yksi niistä kärkiteemoista, jonka vuoksi puoluetta äänestetään."

_______________________________________


Helsingin Sanomat: Halla-aho palauttaisi sisärajat EU:hun: "Vapaa liikkuvuus ei saa olla arvo itsessään"

Perussuomalaisten kansanedustaja, maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho lakkauttaisi EU:n Schengen-alueen.

"Se ei ole järkevä järjestelmä", Halla-aho sanoi maahanmuuttotutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Koska EU:n ulkorajavalvontaa ei ole saatu kuntoon, EU:hun pitää Halla-ahon mielestä palauttaa sisärajavalvonta.

Halla-aho totesi, ettei ainakaan itse saanut minkäänlaisia traumoja, vaikka joutuikin näyttämään passia rajoilla interreilatessaan Euroopassa 1980-luvulla. Nykyiset haitat sisärajavalvonnan poistamisesta Schengen-alueella ylittävät hänen mukaansa passintarkastusten palauttamisesta koituvan vaivan.

"Vapaa liikkuvuus ei saa olla arvo itsessään. Siitä on tullut EU:ssa pyhä lehmä", Halla-aho sanoi.

Nyt vapaa liikkuvuus hyödyttää hänen mukaansa lähinnä laitonta maahantuloa ja rikollisuutta.

Koska Schengenin lakkauttaminen tuskin on poliittista realismia, Halla-aho toivoo, että ainakin Schengenin noudattamisesta luopuminen väliaikaisesti tehtäisiin nykyistä helpommaksi.

Toinen keino vähentää laitonta maahanmuuttoa on Halla-ahon mukaan vähentää Euroopan houkuttelevuutta elintasopakolaisten silmissä.

"Meillä on liian avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä."

Tiedotustilaisuudessa Halla-aholta kysyttiin myös, mihin euroryhmään hän haluaisi europarlamentissa kuulua. Halla-aho on ehdolla eurovaaleissa.

Halla-aho sanoi tyytyvänsä puoluejohdon valintaan, eikä hän halunnut suoraan sanoa mitään äärioikeistolaisiksi kutsutuista hollantilaisen Geert Wildersin tai ranskalaisen Marine Le Penin ryhmistä.

Puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, etteivät perussuomalaiset halua samaan ryhmään näiden kanssa, vaan kuulua esimerkiksi ECR:ään (konservatiiviset ja reformistit) tai EFD:ään (Vapaa ja demokraattinen Eurooppa).

Halla-aho kiersi aihetta. Hän ei suoraan sanonut haluavansa kuulua Wildersin tai Le Penin ryhmiin, mutta ei myöskään halunnut puhua niitä vastaan.

"En halua julistaa sotaa ryhmille, joiden kanssa olemme monissa asiakysymyksissä samaa mieltä", Halla-aho tyytyi sanomaan.

Hän myös totesi, ettei ole kaikesta puoluejohdon kanssa samaan mieltä, mutta tyytyy johdon päätöksiin ja pyrkii vaikuttamaan puolueen kantoihin puolueen sisällä.

________________________________

MTV3/STT: Perussuomalaiset maahanmuuttokannat lieventyneet

Perussuomalaisten kannat maahanmuuttoa kohtaan ovat lieventyneet, ilmenee puolueen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Kyselyyn vastanneista perussuomalaisten kannattajista 86 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on hieman tai aivan liian löyhää. Neljä vuotta sitten 97 prosenttia kannattajista oli sitä mieltä.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) arvelee, että Suomen taloustilanne ja Euroopan kriisimaiden tukipaketit ovat vieneet kannattajien huomiota maahanmuuttopolitiikasta.

Tänä vuonna 12 prosenttia puolueen kannattajista piti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa sopivana, kun vuonna 2010 sitä mieltä ei ollut yksikään vastaaja.

Kaikista kyselyyn vastanneista reilu 50 prosenttia arvioi maahanmuuttopolitiikan liian löyhäksi. Neljä vuotta sitten sitä mieltä oli lähes 60 prosenttia vastaajista.

Vastaajia oli reilu tuhat. He edustavat manner-Suomen aikuisväestöä. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.


_________________________________

Länsiväylä: Kysely: Suomi jakaa liikaa tukia turvapaikanhakijoille

Liki kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on liian hyvät sosiaalietuudet turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Liki 90 prosenttia puolestaan katsoo, että rikoksista tuomitut ulkomaalaiset pitäisi voida karkottaa maasta nykyistä helpommin.

Tiedot selviävät Perussuomalaisten Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jonka tulokset julkaistiin torstaina.

Kyselyn mukaan suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat lieventyneet jonkin verran viime vuosina. Vastaava kysely tehtiin vuonna 2010 maahanmuuttokriittisen Hommaforumin toimeksiannosta.

Kyselyn mukaan puolet suomalaisista katsoo kuitenkin edelleen, että maahanmuuttopolitiikka on yleisesti arvioiden liian löyhää.

Kriittisimmin maahanmuuttopolitiikkaa arvioivat perussuomalaisten kannattajat.

Maahanmuuton painoarvo politiikassa on kyselyn mukaan lisääntynyt. Yli 40 prosenttia kyselyn vastaajista sanoo, että puolueiden ja poliitikkojen maahanmuuttokannoilla on merkitystä eduskuntavaaliehdokkaan valinnassa.

Nuivimmin suomalaiset suhtautuvat kyselyn mukaan turvapaikan hakijoihin ja heidän perheenjäsentensä tuloon. Työn perässä Suomeen tuloa sen sijaan kannatetaan, ja liki puolet olisi myös valmis helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa.

Yli puolet vastaajista on myös sitä mieltä, että maahanmuuttajat pitäisi valikoida niin, että heistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä Suomelle.

Eniten mielipiteitä jakaa kysymys siitä, laittaisiko vastaaja oman lapsensa päiväkotiin tai kouluun, jossa yli kolmannes lapsista tulee pakolais- tai turvapaikanhakijaperheistä. 40 prosenttia vastasi kysymykseen kielteisesti ja 32 prosenttia myönteisesti.

Tutkimus tehtiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa 14.−18. maaliskuuta. Kyselyyn vastasi 1 012 suomalaista, jotka edustavat manner-Suomen aikuisväestöä.

Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

_________________________________


Perussuomalainen: PS tutki suomalaisten maahanmuuttokantoja – mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Perussuomalaiset selvitti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa suomalaisten mielipiteitä maahanmuutosta. Tutkimus tehtiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 14.−18.3.2014. Siihen osallistui 1012 vastaajaa, jotka edustavat manner-Suomen aikuisväestöä.

Vastaavanlainen tutkimus tehtiin maahanmuuttoasioihin keskittyneen Homma ry:n toimesta tasan neljä vuotta aikaisemmin, keväällä 2010. Menetelmä ja kysymyksenasettelut olivat pääosin yhteneviä, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.

_________________________________



Svenska Yle: Invandring stor valfråga för Sannfinländare

- Sannfinländarna anser att man borde tala mera om invandringsfrågor. Så sammanfattade riksdagsmannen och EU-valskandidaten Jussi Halla-aho den opinionsmätning som Sannfinländarna presenterade på torsdagen.

Samtidigt påpekade Halla-aho att Sannfinländarna inte är invandringsfientliga utan uttryckligen kritiska till hur invandringen sköts.

Enligt mätningen anser 86 procent av Sannfinländarnas anhängare att den nuvarande invandringspolitiken är för släpphänt. Attityderna har ändå mjuknat upp en del sedan fyra år tillbaka, då hela 97 procent var av samma åsikt.

- För det andra har partiets och kandidatens invandringspolitiska linjedragningar en stor eller en avgörande betydelse för 72 procent av våra anhängare när de överväger vem de ska rösta på.

Också bland Sannfinländarna finns det bara en liten minoritet som helt och hållet vill begränsa invandringen.

- Däremot vill man försvåra möjligheterna att utnyttja asylförfarande och familjeåterförening som en kanal för att invandra till Finland. Man vill komma åt levnadsstandardsinvandrare, skära ned på invandrarnas socialförmåner och göra det lättare att utvisa brottslingar.

- Sannfinländarna vill ha en kvalitativ förändring i invandringen så att den bättre motsvarar Finlands nationella intresse.

Enligt Halla-aho förhåller sig Sannfinländarna negativt till mångkulturalism som ideologi och samhällsmodell. Som ett tecken på det ser han den starkt avoga inställningen till invandring av islamister och muslimer, liksom åsikten att de som kommer hit bättre än nu måste anpassa sig till den finländska livsstilen.

Mätningen gjordes av Taloustutkimus och omfattade drygt tusen svarande. Efter en motsvarande mätning av TNS-Gallup år 2010 har inställningen dämpats något i alla frågor som berör invandrare.

_____________________________________

Svenska Yle, kolumni: Magnus Swanljung: Sluta påstå att vi alla är rasister

Enligt Sannfinländarnas Eu-valskandidat Jussi Halla-aho är det nu klargjort att det inte är bara är en liten falang inom hans eget parti som är kritisk till Finlands ”slappa” invandringspolitik.

Halla-aho har nämligen frågat. Eftersom den gode doktorn i kyrkoslaviska torde förstå sig på forskningsmetodik lät han tillsammans med sitt parti ett gallupföretag rikta frågan till 1000 slumpvis utvalda finländare. Dessa statistiskt fastställda representanter för dig och mig fick avgöra om Finlands invandringspolitik är ”aningen” eller ”alldeles för slapp”.

Och hur vi svarade på denna stringenta fråga? Jo vi kände väl nog att det var lite slappt.

Vad vi menade med det? Ja, det är inte så gott att veta. Halla-aho fann i resultatet stöd för att skrota Schengen och införa interna passkontroller inom EU. Man borde också försämra det finländska socialskyddet för att bli mindre lockande för ”välfärdsimmigranter”. Däremot vore det inte rätt att sänka flyktingfartyg på medelhavet. Måtta med allt.

Väl sammanfattat av Jussi. Då gör vi väl så? Folket har talat.

Ni invänder? Varför Halla-aho inte frågade oss om vi verkligen vill införa interna passkontroller i EU? Kanske för att han hade fått alldeles fel svar?

Däremot ställde han frågan om man borde utvisa ”utlänningar” som begått brott i Finland. Hur han tänkte då? Att rättsstaten Finland ska ha olika straffskalor för människor med olika efternamn? Att vissa brottslingar ska landsförvisas för mindre förseelser. Vem skulle dessa paragrafer gälla?

Varför han inte frågade om vi ska ändra på grundlagen så att vi av politiska skäl godtyckligt kan döma människor till olika straff för samma brott? Måtta med allt?

Att partierna allt oftare frågar medborgarna om råd är förstås bra för gallupföretagen. Men är det bra för någon annan? Tveksamt. Med opinionsmätningar förhåller det sig så här: som man ropar får man svar.

För en tid sen granskade Yle Nyheter ett antal opinionsmätningar om svenskans ställning. Beroende på små variationer i frågeställningarna blev svaren helt olika. Allt detta är självklart för den som förstår sig på rudimentär forskningsmetodik.

Problemen uppstår när sanningarna småningom sipprar in i den offentliga debatten. Med god tur får Halla-aho någon journalist att haka på. Journalisten kan sen ställa politiker från andra partier frågor som: ”Men folket anser ju att den finländska invandringspolitiken är för slapp. Borde du inte som folkvald lyssna på folket?”. När det gäller inställningen till svenskan har så redan skett.

Det går just nu kraftig inflation i opinionsmätningar. Vi i medierna gör dem för att skapa nyheter. Intresseorganisationer och företag gör dem för att lobba och göra reklam för sina varor. Ibland, inte ofta, blir det meningsfullt. Men det förefaller synnerligen ängsligt när politiker ber folket formulera åsikter och partiprogram. I en representativ demokrati står politiker för ideologi och åsikter i sakfrågor. Sen röstar folket på den politiker som speglar de egna uppfattningarna.

Inget parti som går till val med en öppet främlingsfientlig agenda kommer att få över hälften av rösterna i ett finländskt val.

Vill man på riktigt veta folkets åsikt för att följa den måste frågan formuleras så att den skulle duga i en folkomröstning. Svaren kunde sedan leda oss förbi den krångliga vägen med representativ demokrati. Men jag tror knappast att Halla-aho eller någon annan politiker ställer oss dumma frågor i syfte att avskaffa sig själva.

_______________________________________

Perussuomalainen: Halla-aho: Maahanmuutto on entistä tärkeämpi vaaliteema suomalaisille (video)

Kansanedustaja Jussi Halla-aho esitteli torstaina 10.4. perussuomalaisten uutta maahanmuuttoasennetutkimusta, joka vertaa suomalaisten ja perussuomalaisten tämänhetkisiä maahanmuuttoasenteita vastaavaan vuonna 2010 tehtyyn Homma ry:n teettämään tutkimukseen. Homma ry teetti Taloustutkimus Oy:llä suomalaisten maahanmuuttoasenteista seikkaperäisen tutkimuksen maaliskuussa 2010. Se poikkesi aiemmista tutkimuksista niin, että maahanmuutto pilkottiin eri osa-alueisiin.

Tutkimus tuli samoihin aikoihin, kun Helsingin Sanomien yhteen kysymykseen perustuva tutkimus oli lähes 60 prosentin suomalaisista ei halunnut lisää maahanmuuttoa.

- Tämä aiheutti voimakkaan reaktion kolumnisteissa ja pääkirjoituksissa, joissa vatvottiin viikkokaupalla suomalaisten ksenofobisuutta ja muukalaisvastaisuutta, Halla-aho muisteli.
14 kohdan tutkimus

- Homma-ry:n tutkimus oli huomattavasti laadukkaampi ja se osoitti, että tilanne on paljon monisyisempi, Halla-aho kertoi.

Vastaajille annettiin 14 kysymystä, joista 13 oli monivalintaisia ja yksi avoin. Tutkimus eritteli vastaajien sukupuolen, iän, koulutuksen, ammatin, perhesuhteet, talouden koon, bruttotulot, kotona olevien lasten iät, puoluekannan ja asuinkunnan.

- Maahanmuutto on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2010 ja sen myötä kosketukset maahanmuuttajiin. Ovatko lisääntyneet kontaktit siis lisänneet suvaitsevuutta, kuten kontaktiteoria sanoo? Maahanmuutto oli kuuma kysymys vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ovatko ihmiset nyt kyllästyneet aiheeseen, Halla-aho kysyy.

Talous korvannut maahanmuuton?

Tutkimuksessa kysytään, mitä mieltä olet yleisesti ottaen Suomen maahanmuuttopolitiikasta? Perussuomalaisten vastaukset muuttuivat neljässä vuodessa muuta kansaa enemmän.

Vuonna 2010 70 prosenttia vastasi ”aivan liian löyhää”, nyt 58 prosenttia, ”hieman liian löyhää” osuus nousi 27 prosentista 28:aan. ”Sopivaa” vastasi 2 prosenttia vuonna 2010, 12 prosenttia vuonna 2014. Tänä vuonna sarakkeisiin ilmaantuivat myös ”hieman liian tiukkaa” kahdella prosentilla ja ”aivan liian tiukkaa”, 1 prosentti.

Vaikuttaako maahanmuuttolinjaus ehdokkaan valintaan? Vaikutuksia on molempiin suuntiin: ”vaikuttaa ratkaisevasti”-osuudet kasvoivat 40 prosentista 45:een, ”vaikuttaa paljon” taas laski 45:stä 30 prosenttiin.

Väki kasvaa, näkemykset lientyvät?

Mistä muutokset johtuvat? Puolueeseen on tullut viime tutkimuksen jälkeen runsaasti uusia kannattajia, joiden joukossa ehkä nuivimpien osuus on entistä pienempi. Toinen syy liittynee ajan henkeen.

- Vuonna 2010 maahanmuutto nousi merkittäväksi tekijäksi myös tulevia vaaleja ajatellen. Sen jälkeen keskustelua ovat hallinneet taloustilanne ja EU:n tukipolitiikka. Se selittänee maahanmuuton osuuden pienentymistä, Halla-aho miettii.

Puolueen työmies Matti Putkonen kertoo, että tuoreen TNS-gallupin mukaan työväestön mielestä tärkeimpiä keskustelunaiheita ovat taloustilanne, EU:n tukipolitiikka ja maahanmuutto, tässä järjestyksessä.

- En ylläty tästä järjestyksestä nykyisessä taloustilanteessa, Halla-aho miettii.

Viljelijät kriittisimpiä

Halla-aho löytää tutkimuksesta runsaasti lukuja, jotka tukevat hänen tulkintaansa maahanmuuttopolitiikan merkityksestä.

Kaikista vastaajista 51 prosenttia pitää maahanmuuttopolitiikkaa joko aivan tai hieman liian löysänä. Sopivana sitä pitää 32 prosenttia vastaajista, 16 prosenttia joko hieman tai aivan liian tiukkana, aivan liian tiukkana vain 4 prosenttia vastaajista.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat vain hieman. Miehet ovat hieman kriittisempiä kuin naiset, työikäiset hieman kriittisempiä kuin eläkeläiset.
Ammatti ja asema heijastuvat voimakkaammin: maanviljelijöistä peräti 89 prosenttia pitää nykyistä linjaa hieman tai aivan liian löysänä, johtavassa asemassa olevista 73 prosenttia ja yrittäjistä, työttömistä ja työntekijöistä 57 prosenttia kustakin.

Koti-isät ja -äidit myönteisimpiä

Ryhmiä, joiden enemmistö pitää nykyistä politiikkaa sopivana tai liian tiukkana ovat koti-isät ja -äidit, opiskelijat ja toimihenkilöt. Ylivoimaisesti esniten politiikkaa tiukkana pitäviä on koti-isissä ja äideissä, 36 prosenttia.

- Puoluekanta heijastuu asenteissa erittäin vahvasti, tosin maahanmuuttokanta vaikuttaa todennäköisesti vahvasti myös puolueen valintaan. Maahanmuuttomyönteisin on vasemmistoliitto, jonka kannattajista 50 prosenttia pitää nykyistä politiikkaa aivan tai hiukan liian tiukkana. Vihreillä osuus on 47 prosenttia, Halla-aho kertoo.

Eniten nykytilaan tyytyväisiä on RKP:n (50 %) ja demarien (47 %) keskuudessa.

Perussuomalaiset omaa luokkaansa

- Perussuomalaisista 86 prosenttia pitää nykyistä politiikaa joko hieman tai aivan liian löysänä, lähes 60 prosenttia aivan liian löysänä. Vain kolme prosenttia perussuomalaisten kannattajista pitää nykyistä politiikkaa joko liian tai aivan liian tiukkana ja vain 12 prosenttia edes sopivana.

Myös keskustan kannattajista tiukempaa politiikkaa kannattaa enemmistö, 54 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista lähes enemmistö, 46 prosenttia.

Vaikuttaako ehdokkaiden maahanmuuttoasenne äänestyspäätöksiin? Kaikista vastaajista 42 prosenttiin vaikuttaa paljon tai ratkaisevasti, ratkaisevasti 12 prosenttiin.

- Perussuomalaiset ovat omaa luokkaansa: 75 prosenttiin vaikuttaa paljon tai ratkaisevasti, vain 8 prosenttia ei pidä kysymystä lainkaan merkittävänä, Halla-aho kertoi.

Toisaalta perussuomalaiset eivät suhtaudu islamilaisiin yhtä jyrkästi kuin kristillisdemokraatit, eikä romaneihin yhtä jyrkästi kuin RKP:n kannattajat.

Kriittisyys on valtavirtaa

Halla-aho tulkitsee, että perussuomalaisten keskuudessa maahanmuuttokriittisyys on valtavirtaa. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat maahanmuuttoon puoluettaan kriittisemmin.

- Kaikista vastaajista 51 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 86 prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti. Mistä tämä kertoo? Kun kysyttiin tarkemmin, saimme selvemmän kuvan, mitä vastustettiin. Vain 8 prosenttia katsoi, että kaikkien maahanmuuttoa pitää rajoittaa, Halla-aho kertoi.

Kaikista vastaajista 94 prosenttia mainitsi rikolliset, 83 prosenttia islamin ääri-ilmiöitä edustavat, 70 prosenttia ei-työperäiset elintasopakolaiset, 57 prosenttia romanit, 39 prosenttia somalit, 33 prosenttia perheenyhdistämisen kautta tulevat ja 31 prosenttia muslimit yleensä.

Perussuomalaiset ovat ainoa ryhmä, joka vastustaa kaikkien yllämainittujen ryhmien maahanmuuttoa. 99 prosenttia perussuomalaisista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä sen kanssa, että turvapaikanhakijoiden pitäisi sopeutua nykyistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

75 prosenttia perussuomalaisista katsoi, että maahanmuuttajat pitäisi valikoida suomalaisen yhteiskunnan etujen pohjalta. 97 prosentin mielestä rikolliset pitäisi voida karkottaa nykyistä helpommin maasta ja 93 prosentin mielestä Suomessa on liian hyvät sosiaalietuudet maahanmuuttajille. Nämä luvut olivat pienentyneet vuoden 2010 tutkimuksesta.

- Perussuomalaiset ovat maahanmuuttokriittinen puolue. 86 prosenttia pitää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa liian löysänä ja 72 prosenttia pitää ehdokkaansa maahanmuuttolinjauksia merkittävinä.

Maahanmuuttoon laadullinen muutos

- Kyse ei ole maahanmuuttovastaisuudesta vaan -kriittisyydestä. Perussuomalaisistakin vain pieni vähemmistö kannattaa maahanmuuton vähentämistä sinänsä. Turvapaikka- ja perheenyhdistämisten käyttöä maahanmuutossa halutaan rajoittaa, samoin elintasosiirtolaisuutta. sosiaalietuuksia leikata ja rikolliset karkoittaa. Maahanmuuttoon halutaan laadullista muutosta niin, että se vastaisi paremmin Suomen omiin tarpeisiin.

Nuiva suhtautuminen islaminuskoisten maahanmuuttoon ja vaatimus muuttajien paremmasta sopeutumisesta Suomeen kertoo, että perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti monikulttuurisuuteen ideana.

Hänen mielestään perussuomalaisten enemmistö jakaa maahanmuuttokriittiset linjaukset, jotka löytyvät puolueen vaaliohjelmasta ja ns. nuivasta manifestista.

- Tämä tutkimus osoittaa, että eräillä tahoilla vaalittu käsitys maahanmuuttokriittisestä ryhmästä marginaalisena ”lahkona” voidaan unohtaa: tämä ns. ”falangi” on valtavirtaa. Kannattajat odottavat puolueelta tiukkaa vahvaa kansallismielistä linjaa ja vaativat näiden kysymysten pitämistä esillä. Muistakin puolueista erityisesti kokoomuksen ja keskustan kannattajat ovat huomattavasti kriittisempiä kuin puolueensa, Halla-aho kertoo.