HS: Vahinkorasismia? Hymiöt tukevat valkoisen rodun ylivaltaa

Helsingin Sanomat, Jussi Pullinen: Vahinkorasismia? Hymiöt tukevat valkoisen rodun ylivaltaa 7.4.2014

Viime aikojen erikoisimpiin kuuluva myrsky internetin vesilasissa liittyy hymiöihin, ja niiden mahdollisesti luomaan rodulliseen epäsuhtaan.

Tarkalleen ottaen kyse on useimmissa matkapuhelimissa käytettävistä suunnilleen kirjaimen kokoisista emoji-hahmoista, jotka esittävät esimerkiksi eri-ikäisten ihmisten kasvoja, eläimiä tai ruoka-annoksia.

Verkossa on viime aikoina väitetty, että kuvavalikoima on kulttuurisesti vinoutunut: Puhelimista löytyy tukuittain valkoihoisia hahmoja, mutta monissa malleissa muunvärisiä tai länsimaisesta muodista poikkeavalla tavalla pukeutuvia hahmoja ei juuri ole tarjolla.

Asian on ottanut omakseen julkisesta sekoilustaan tunnettu laulaja Miley Cyrus, joka jo vuonna 2012 kyseli Twitterissä, miksi valkoisesta standardista poikkeavat hahmot puuttuvat esimerkiksi Applen iPhonen merkkivalikoimasta lähes kokonaan.

Apple vastasi asiasta kyselleelle musiikkimedia MTV:n toimittajalle, että sen tarkoituksena on lisätä rodullisesti edustavampi valikoima emoji-hahmoja tuleviin malleihinsa.

Miksi eriväristen hahmojen puuttuminen sitten on ongelma?

Joidenkin kulttuuriteoreetikkojen mielestä kieli, media ja sen kuvasto määrittävät pitkälti sitä, millaiseksi maailman käsitämme.

Jos emoji-hahmot ovat pelkästään valkoisia, alkaisi chat-todellisuus tätä teoriaa mukaillen hahmottua joksiksin, jossa ihmisen perusolemus on valkoihoinen, ja muunlaiset ihmiset tästä standardista poikkeavia kummajaisia.

Näin jokaisesta emojeja käyttävästä viestittelijästä tulisi vinoutuneen kulttuurisen kuvaston toistaja, joka korostaa uudelleen ja uudelleen valkoihoisen kansanosan"normaaliutta" muihin verrattuna.

Joku toinen voisi kysyä, onko kyseessä niin iso epäkohta, että sitä on käsiteltävä laajasti jopa maailman merkittävimmissä viestimissä.

Toisaalta juuri pienetkin kulttuuriset merkit voivat synnyttää suuria tunteita, etenkin jos ne saavat ihmiset tuntemaan itsenstä ulkopuoliseksi viestintävälineitä käyttäessään. Tämän vuoksi Applen kaltaisilla yrityksillä on liiketaloudellinenkin intressi pitää tuotteensa mahdollisimman mukaanottavina.

Teknologiayritykset ovatkin minikohun jälkeen ilmoittaneet kehittelevänsä kulttuurisesti monipuolisempaa emoji-valikoimaa.

Nykyiset hahmot perustuvat Unicode-konsortion luomaan standardiin, jossa määritellään, mikä koodattu merkkijono vastaa mitäkin kirjainta tai hahmoa. Näin samat merkit näkyvät samanlaisina, vaikka käyttäjä lähettäisi viestejä ystävälleen eri valmistajan laitteeseen.

Standardissa ei suoranaisesti määritellä, miltä kunkin merkin pitää näyttää, vaan kerrotaan, että esimerkiksi koodi 1F468 vastaa aina "miehen" kuvaa. Miehen kukin valmistaja voi kuitenkin piirtää puhelimessaan haluamallaan tavalla, ja kuvat vaihtelevatkin laitteesta ja ohjelmasta toiseen.

Selvästi kulttuurisesti merkistössä on koodattu vain merkit "turbaanipäinen mies" ja "mies Gua Pi Mao päässään". Gua Pi Mao on kiinalainen hattumalli.

Unicode-standardia on mahdollista laajentaa, mutta laajennettu merkistö ei välttämättä toimisi täydellisesti vanhemmissa laitteissa tai ohjelmistoissa.

Yksi mahdollisuus onkin, että matkapuhelimen käyttäjät saavat tulevaisuudessa valita, minkävärisinä haluavat mies- ja naishahmonsa nähdä.
Tämä loisi kiinnostavan tilanteen, jossa valkoisena lähettäjältä lähtenyt emoji kääntyisikin vastaanottajan puhelimessa mustaksi – tai päinvastoin.

Todennäköisesti laitevalmistajat päätyvät kuitenkin laajentamaan standardia, sillä tällainen vaihtelu tuskin sekään miellyttäisi käyttäjiä.

On siis todennäköistä, että lähiaikoina suomalaistenkin matkapuhelimiin ilmestyy lisää kulttuurista ilmaisuvalikoimaa.

Taitaa olla korkea aikakin, sillä "turbaanipäinen mies" ei riitä kuvaamaan edes täkäläisen yhteiskunnan monimuotoisuutta.