Maahanmuuttoviraston katsaus vuoteen 2013

Tiedote: Maahanmuuttoviraston katsaus vuoteen 2013 17.4.2014

Vuonna 2013 virastossa työskenneltiin uuden johtajan alaisuudessa, kun ylijohtaja Jorma Vuorio siirtyi sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajaksi 1.4.2013. Jaana Vuorio aloitti työnsä uutena ylijohtajana 1. heinäkuuta.

Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi tulevien asioiden kokonaismäärä nousi hiukan edellisen vuoden tasosta. Vireille tuli yhteensä 50 003 asiaa (2012: 48 319). Ensimmäistä oleskelulupaa koskevien hakemusten määrä pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (2013: 21 259, 2012: 21 265), kun taas kansalaisuushakemusten määrä (8 639) kasvoi edelleen aiempiin vuosiin verrattuna (2012: 7 865, 2011: 5 763). Päätöksiä pystyttiin määrällisesti tekemään yhteensä 59 878 eli 20 prosenttia enemmän kuin asioita tuli vireille.

Entistä tehokkaampaa asiankäsittelyä

Yhtenä viraston tulosten mahdollistajana on sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä UMA, jonka kohdalla keskityttiin vuonna 2013 erityisesti sen käytettävyyden parantamiseen. Parannusten ansiosta järjestelmää on entistä sujuvampi käyttää, mikä vaikuttaa omalta osaltaan ulkomaalaisasioiden päätöksenteon tehokkuuteen.

UMA-järjestelmän kehittäminen on Maahanmuuttoviraston vastuulla ja rahoitetaan viraston toimintamäärärahasta, mutta järjestelmän tuomasta toiminnan tehostumisesta hyötyvät muutkin viranomaiset, esimerkiksi poliisi, kun sen toimivallassa olevien jatko-oleskelulupien ja EU-kansalaisten rekisteröinnin hakeminen tuli nyt sähköisen asioinnin piiriin.

Sähköisen asioinnin kautta hakija voi seurata hakemuksen käsittelyä, täydentää hakemustaan ja saada tiedon päätöksestä. Lisäksi sähköisten hakemusten käsittely on paperisia nopeampaa, sillä hakemuslomakkeita ja liitteitä ei tarvitse toimittaa kirjeitse pitkien matkojen takaa.

Sähköinen asiointi tuo hyötyjä myös viranomaisille, sillä palvelu ohjaa asiakasta täyttämään hakemukseensa kaikki välttämättömät tiedot ja liitteet. Tämän ansiosta lisäselvitysten tarve on vähentynyt.

Vuonna 2013 sähköistä asiointia laajennettiin kattamaan kansalaisuushakemukset ja kansalaisuusilmoitukset sekä kaikki muut kuin perhesiteen ja kansainvälisen suojelun perusteella tehdyt oleskelulupahakemukset. Perhesiteen perusteella tehdyt hakemukset tulevat sähköisen asioinnin piiriin myöhemmin.

Ennakointia ja kehittämistä

Kehitämme virastossa jatkuvasti toimintatapojamme, jotta pystymme mahdollisimman hyvin toimimaan joskus nopeastikin muuttuvissa olosuhteissa.

Turvapaikkapäätöksentekoa pystyttiin vuoden aikana edelleen tehostamaan kehittämällä päätök-enteko- ja puhutteluprosesseja esimerkiksi Lean-menetelmän käyttöönottoa tukevalla Euroopan pakolaisrahaston rahoittamalla projektilla sekä kouluttamalla henkilöstöä Euroopan turvapaikkatukiviraston (EASO) koulutuksissa.

Tehostamistoimet näkyvät myös päätösten määrässä. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 7 % enemmän kuin vuonna 2012, vaikka turvapaikkayksikön resurssit ovat pysyneet samana.

Kehitystyö vaikuttaa vastaanottokeskuksissa tarvittavien majoituspaikkojen määrään, kun turvapaikanhakijoiden määrät ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla. Nopeamman päätöksenteon myötä asumisajat keskuksissa ovat lyhentyneet, ja paikkoja on vapautunut enemmän kuin uusia asukkaita on tullut. Tämän vuoksi paikkamääriä vähennettiin sekä tehtiin päätöksiä tiettyjen keskusten lakkauttamisesta. Näillä toimilla yhdessä turvapaikkapäätöksenteon tehostamisen kanssa pystyttiin saamaan noin 10 miljoonan euron säästöt vastaanoton kustannuksiin vuoteen 2012 verrattuna.

Erityinen ongelma oli edelleen myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisen viive. Tätä pystyttiin jonkin verran helpottamaan tukemalla edelleen vastaanottokeskuksissa omaehtoisesti tapahtuvaa muuttoa. ELY-keskusten kautta kuntiin siirtyi vain 328 henkilöä, mikä on 17 % luvan saaneista. Vastaanottokeskuksissa on ollut koko ajan keskimäärin noin 500 myönteisen luvan saanutta hakijaa odottamassa kuntapaikkaa.

Vuoden aikana jatkettiin edelleen Maahanmuuttoviraston ja kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n yhteistä, EU:n paluurahastosta osittain rahoitettua vapaaehtoisen paluun hanketta, jolla tarjotaan mahdollisuus turvapaikanhakijalle tuettuun paluuseen kotimaahansa. Vuosina 2010–2013 jo 1 199 henkilöä on palannut sen avulla. Hanke on tuottanut merkittäviä säästöjä turvapaikanhakijoiden vastaanottorahoissa.

Vuoden aikana valmisteltiin myös vastaanottotoiminnan uusi strategia yhteistyössä vastaanottokeskusten kanssa.

Mukana yhteiskunnassa

Maahanmuuttovirasto haluaa olla aktiivisesti mukana ympäröivässä yhteiskunnassa, mikä näkyy erilaisissa hankkeissa ja uudistuksissa.

Vuoden 2013 alusta uudistetun viestintästrategian yhtenä tavoitteena on jakaa avoimesti ja aktiivisesti asiantuntemustamme sekä kehittää vuorovaikutteisia keinoja viestiä. Virasto päättikin ottaa käyttöön sosiaalisen median kanavia, mikä on olennainen osa nykypäivän viestintää. Lisäksi avasimme Maahanmuuttokirjaston tietokannat verkkoon, ja nyt asiakkaat voivat hakea aineistoa vaikkapa kotisohvaltaan.

Vuonna 2013 aloitimme myös Euroopan pakolaisrahaston rahoittaman projektin, jossa perehdytetään Suomeen valittuja kiintiöpakolaisia jo ennen Suomeen muuttoa. Ennen Suomeen saapumista järjestetty koulutus helpottaa pakolaisten kotoutumista uuteen kotimaahan. Käytännön asioiden lisäksi koulutuksessa käsitellään sitä, miten edessä olevasta suuresta elämänmuutoksesta selviää.

Lisäksi virasto oli mukana järjestämässä esimerkiksi Jalkapallo kuuluu kaikille -kiertuetta, joka kiersi vastaanottokeskuksissa ympäri Suomen. Järjestimme myös infotilaisuudet esimerkiksi ulkomaalaisia palkkaaville työnantajille sekä paluumuuttoasioiden kanssa työskenteleville.

Keskeistä on henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi

Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi muodostavat lähtökohdan työyhteisön toimivuudelle ja tehokkaalle toiminnalle. Maahanmuuttovirastossa johdon määrittelemä osaamisvisio suuntaa henkilöstösuunnittelua, hankintaa ja osaamisen kehittämistä.

Tavoitteena on luoda asiantuntijoille mahdollisuuksia edetä urallaan ja tukea osaamisen laaja-alaistamista. Vuoden aikana aloitettiin henkilökiertojärjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa henkilöstön laaja-alainen osaaminen ja joustava käyttö viraston eri tehtävissä.

Laajempaa vuosikertomusta ei enää julkaista

Maahanmuuttovirasto ei julkaise enää laajempaa vuosikertomusta.

Aikaisempien vuosien kertomukset ovat luettavissa viraston kotisivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tietoa virastosta > Julkaisut.
Vuositilastot löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.migri.fi > Tietoa virastosta > Tilastot.
Twitter-tilimme löytyy nimellä @Maahanmuuttovir
Tiedotteemme löydät sivuiltamme www.migri.fi > Medialle > Tiedotteet