Verkkouutiset: Ulkomaalaistaustaiset tekivät suomalaistaustaisia enemmän rikoksia 2.4.2104
Yle: Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset joutuivat muita harvemmin epäiltyjen listalle
Tilastokeskus on eritellyt poliisin tietoon viime vuonna tulleen rikollisuuden rikoksentekijöiden etnisen taustan perusteella. Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 17,9 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti, kun Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4.
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2013 koko maassa kaikkiaan 424 900 rikosta. Se oli 540 rikosta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna selvitettyihin 246 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 276 400 henkilöä. Määrä on 7 200 pienempi kuin vuotta aiemmin.
Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 17,9 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 39,7. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus tuhatta väestöön kuuluvaa kohti oli 17,8. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4.
Tarkastelussa ovat mukana henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa.
Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen korkeampaa osuutta selittää osaltaan se, että ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,4 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,4 on alle 40-vuotiaita.
Rikoksiin syylliseksi epäillyistä henkilöistä 93 300 (88,7 %) oli suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli 9 900 (9,4 %). Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 5,2 prosenttia.
Kaikista syylliseksi epäillyistä 2 200 eli 2,1 prosenttia oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita.
_________________________________________
Yle: Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset joutuivat muita harvemmin epäiltyjen listalle
Viranomaiset epäilivät ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia viime vuonna suhteellisesti eniten rikoksista. Tilastokeskus vertaili syylliseksi epäiltyjen osuutta tuhatta samaan syntyperään kuuluvaa kohti.
Viranomaisten eli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli viime vuonna 424 800 rikosta, käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. Rikosten määrä laski hieman vuodesta 2012, joilloin viranomaisten tietoon tuli 540 rikosta vähemmän.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisista 1,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta. Selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen suurempaa osuutta selittää muun muassa se, että heissä on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuoria ja miehiä.
Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa ja ulkomaalaistaustaiseksi silloin, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Yli puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli 39,7 saman syntyperän väestön tuhatta henkilöä kohti, kun taas ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4.
Tilastojen mukaan suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 17,9 samaan syntyperään kuuluvaa tuhatta henkilöä kohti. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus 17,8.
Tämä tarkoittaa sitä, että tilastojen mukaan Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset joutuivat viime vuonna epäiltyjen listalle muita harvemmin, jos epäiltyjen määrää vertaa suhteellisesti samaa syntyperään kuuluviin. Suhteellisesti epäiltyjen listalle joutui eniten ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia.
Käräjäoikeus käsitteli siviiliasioita
Tilastokeskus julkaisi tänään keskiviikkona tietoja myös käräjäoikeuden viime vuonna tekemistä ratkaisuista.
Tilastojen mukaan käräjäoikeudet käsittelivät vuonna 2013 loppuun lähes 492 000 siviiliasiaa, mikä on viisi prosenttia viime vuotta enemmän.
Käräjäoikeudet ratkaisivat viime vuonna ennätyksellisen määrän riita-asioita. Suurin osa riita-asioista koski velka- tai saamissuhdetta koskevia asioita, kuten kulutusluottoja, pikavippejä ja luottokorttisaatavia. Velka- ja saamissuhdeasioita koskevia ratkaisuja tehtiin viidennes edellisvuotta enemmän.
Tilastokeskuksen mukaan vuodelta 2012 vuodelle 2013 siirtyneiden asioiden määrä kasvoi ja puolestaan vuoden 2013 lopussa vireillä olleiden asioiden määrä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Vuodelta 2012 vuodelle 2013 siirtyi yli 117 000 vireillä ollutta siviiliasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen suurempi kuin vuotta aikaisemmin.