Helsingin Sanomat: Rajat kiinni myös suomalaisilta! 22.4.2014
Minulla on tapana kirjoitella lomilla New Yorkin suomalaisen ravintoloitsijan Tyyni Kalervon (1900–1993) elämäkertaa. Kirja kertoo myös, miten New Yorkista tuli se, mikä siitä tuli.
Jahka se joskus valmistuu.
Aikaa menee, koska historia on täynnä sivupolkuja, joille mieluusti eksyy. Näillä taipaleilla kun oppii paljon.
Aikaa menee myös siksi, että Kalervo teki niin helkutin pitkän uran. Hän kuoli 93-vuotiaana New Yorkin vanhimpana baarimikkona. Kapakoitsijauransa hän aloitti 30-luvun alussa kieltolain aikaan Harlemissa. Kun Harlemissa bisnes ei enää kannattanut, hän luopui 125. kadun yökerhostaan ja perusti ravintolat Bronxiin ja alemmas Manhattanille.
Tuolloin hän oli 60-vuotias – aktiivityöuraa oli jäljellä vielä 33 vuotta. Tyyni Kalervo oli todellinen Harlemin rautarouva, eikä laki aina tullut ensimmäisenä mieleen, kun bisnestä piti tehdä.
Harrastukseni tuli mieleeni, kun luin viime viikolla julkaistun Taloustutkimuksen tutkimuksen, jonka mukaan 51 prosenttia suomalaisista ja 86 prosenttia perussuomalaisista pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa liian löysänä. Tutkimuksen teettivät perussuomalaiset. Ymmärrettävästi etenkään laittomuuksia tehneitä ei maahan haluta.
Tyyni Kalervo loikkasi Kanadasta Yhdysvaltoihin laittomasti vuonna 1924. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa pääsi valloilleen muukalaisvihamielisyys. Maa asetti tiukat kiintiöt monelle maalle. Portit menivät lähes kiinni myös suomalaisilta.
Suomalaisia muutti Yhdysvaltoihin noin 350 000 vuosina 1866–1930. Suurin osa heistä oli köyhiä ja kielitaidottomia. He jättivät sisällissodan runteleman maansa paremman elintason toivossa.
Myös nykyisin suomalaiset muuttavat ulkomaille etsimään tavalla tai toisella rikkaampaa elämää. Niin tekivät myös meidän esivanhempamme, jotka joskus muinoin taapersivat tänne.
Maahanmuuttokyselyissä ei juuri tiedustella, pitäisikö muiden maiden tiukentaa suomalaisten muuttoa? Hehän ikään kuin vievät alkuperäisasukkailta työpaikkoja.
Miksihän tätä ei tule juuri koskaan edes mieleen kysyä? Emme kai me ole sen parempia kuin kieliset, kuten amerikansuomalaisilla oli tapana kutsua muita?
Kalervolle myönnettiin lopulta korkea-arvoinen siirtolaismitali. Vai olisiko tämä laiton siirtolainen pitänyt karkoittaa?
Teemu Luukka teemu.luukka@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.