Yle: Kultakauden suomalaiset sankarit koskettavat myös maahanmuuttajia

Yle: Kultakauden suomalaiset sankarit koskettavat myös maahanmuuttajia 15.4.2014

Suomalaiset kultakauden taidemaalarit kuten Hugo Simberg ja Albert Edelfelt koskettavat myös maahanmuuttajia. Teosten selkeys puhuttelee yli rajojen, arvelee Laura Wiio- von Konow Hämeenlinnan taidemuseosta. Hän on esitellyt suomalaista taidetta maahanmuuttajille ja pitänyt heille työpajoja, jonka tulokset ovat nyt nähtävillä.

Useat maahanmuuttajaryhmät ovat Hämeenlinnassa saaneet opastusta suomalaisen kuvataiteen saloihin. Taidemuseon projektityöntekijä Laura Wiio- von Konow kiersi alkuvuoden maahanmuuttajaryhmien parissa taidesalkun kanssa.

Taulujen ja kuvien aiheista syntyi keskusteluja. Seuraavaksi lähdettiin museoon katsomaan oikeita tauluja.

Hämeenlinnan tauidemuseon tunnetuimmat teokset ovat Suomen taiteen kultakaudelta kuten Albert Edelfeltin Larin Paraske, Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö ja Hugo Simbergin Ruusunpoimija eli Elämän seppelettä kantava poika. Nämä klassikot puhuttelivat myös maahanmuuttajia.

-Ne ovat niin selkeitä, niissä metsä on metsää, Laura Wiio- von Konow kertoo. Toisesta kulttuurista tullut saattaa tosin kokea suomalaisille tutut teokset aivan toisin.

Wiio-von Konow kertoo, kuinka afrikkalaiselle maahanmuuttajalle Simbergin alunperin Tampereen Tuomikirkkoon maalatun orjantappuraa kantava poika toi muistuman omasta lapsuudesta.

– Hänelle se toi muistikuvia omasta lapsuudesta, kuinka juostiin alasti meren rannalla.

Suomalainen kulttuuri aukeni uudella tavalla

Taiteen kautta suomalainen kulttuuri avautuu uudella tavalla. Myös lähtömaan kulttuuri voi näyttäytyä uudessa valossa. Taide onkin hyvä tapa tutustua uuteen kulttuuriin, sanoo Laura Wiio- von Konow.

– Taiteessa on valtavasti keinoja, ja se on minun mielestäni yksi tärkeimpiä tapoja tutustua toiseen kulttuuriin. Vaikka puhuminen ja kirjoittaminen olisi vaikeata, taiteen avulla itseään voi ilmaista monella tavalla.

Tämän väitteen allekirjoittaa muun muassa venäläinen Elena Khalevina. Kun maahanmuuttajat pääsivät tekemään myös taidetta suomalaisten teosten innoisttaminen, syntyi Elenan ryhmältä värikäs kukkakantgas. Elena kertoo, että mukaan tarttui paljon tärkeää tietoa, kun taiteen äärellä puuhattiin ryhmässä.

– On ollut mukavaa ja mielenkiintoista yhdessä. Olen oppinut suomea, ja museokäynnit ovat avanneet suomalaista kulttuuria.

Hämeenlinnan Taidemuseon hankkeessa on ollut kyse kulttuurisesta osallistamistamisesta. Taidelähettiläänä on ollut taidemuseon projektityöntekijä Laura Wiio- von Konow.

Maahanmuuttajien tekemistä töistä on koottu Hetkiä-taidenäyttely, joka on esillä Hämeenlinnan Verkatehtalla ARX-talossa. Hankkeen eteneminen on dokumentoitu näyttelyyn, kertoo Wiio- von Konow.

– Näyttelyssä on esillä valokuvia koko projektin ajalta ja sitten on tietenkin työpajoissa tehtyjä teoksia. Esillä on maalauksia, paperille tehtyjä kollaasitöitä ja iso kukkakangasmaalaus.

Meksikolainen lisäsi Hämeenlinnan maisemiin väriä

Yksi työpajaohjaajista oli Meksikosta kotoisin oleva taiteilija Mercedes Alba. Hän opasti tekemään valokuvista uusia teoksia kollaasitekniikalla: hämeenlinnalaismaisemat muovautuivat uusiksi, kun niistä otettuihin valokuviin lisättiin kuvia ja värejä.

Suurimmalla osalla työpajalaisista ei ollut aikaisempaa kokemusta taiteen tekemisestä.

– Moni sanoi ensin, että ei osaa tehdä mitään. Halusin korostaa, että sääntöjä ei ole, eikä vääränlaista teosta voi syntyä. Näiden keskustelujen jälkeen oli mahtavaa nähdä, kuinka itseluottamusta ja uskoa omaan tekemiseen löytyi.

Alba uskookin, että taiteella on suuri merkitys itsetunnon kehittymisessä.

– Maahanmuuttajilla ei ole uudessa maassa kollektiivista itsetuntoa. On tärkeää, että ryhmä kokee itsensä tärkeäksi ja hyödylliseksi. Taiteen kautta näitä kokemuksia voidaan vahvistaa.