Yle: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu jäi pannukakuksi

Yle: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu jäi pannukakuksi 7.4.2014
Helsingin Sanomat: Selvitys: Ulkomaalaisten lukukausimaksukokeilu epäonnistui
Iltalehti/STT: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu epäonnistui

Opetus- ja kulttuuriminsiteriön tiedote: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin
Raportti: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi (pdf)

Korkeakoulut eivät osallistuneet odotetulla innolla lukukausimaksukokeiluun. Tästä huolimatta kokeilua pidettiin korkeakouluissa hyvänä oppimisprosessina.

Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu ei tuottanut kummoisiakaan tuloksia, kertoo opetus- ja kultturiministeriön työryhmä. Korkeakoulut ilmoittivat kokeiluun mukaan yhteensä 154 koulutusohjelmaa, joka oli huomattavasti odotettua vähemmän.



Neljä vuotta kestäneen kokeilun aikana korkeakouluilla oli mahdollisuus periä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta lukukausimaksu. Korkeakoulut saivat itse määritellä lukukausimaksun suuruuden. Yleisimmäksi summaksi muodostui 8 000 euroa. Maksujen taloudellinen merkitys korkeakouluille jäi vähäiseksi.

Lukukausimaksullisiin koulutusohjelmiin osallistui yhteensä 355 ulkomaalaista opiskelijaa. Valtaosa heistä oli saanut apurahan opiskeluun. Eninten opiskelijoita tuli Venäjältä.

Ahkerimmin kokeiluun osallistuivat Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.

Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia lukukausimaksuilla olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisten korkeakoulujen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle. Opetusministeri Krista Kiurulle luovutetussa selvityksessä todetaan, ettei kokeilusta voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista.

Vähäisistä tuloksista huolimatta korkeakoulut pitivät kokeilua hyvänä oppimisprosessina. Kokeilu vaikutti korkeakoulujen sisäisten prosessien ja markkinoinnin kehittämiseen. Samalla sen nähtiin vauhdittavan kansainvälistymistä.

___________________________________

Helsingin Sanomat: Selvitys: Ulkomaalaisten lukukausimaksukokeilu epäonnistui

Pitkään valmisteltu ja suuria tunteita herättänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden rahastuskokeilu meni pilalle, koska osallistujia oli odotettua vähemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän raportti kokeilusta julkaistiin maanantaina ja se luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.

"Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja", sanoo Kiuru.

Suomalaiset korkeakoulut voivat osallistua kokeiluun 2010–2014. Maksuja sai periä Euroopan ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta.

Osallistumisen ehtona oli, että korkeakouluilla oli apurahaohjelma. Kokeilulla haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle.

Kokeilu ei kuitenkaan kiinnostanut kouluja. Vapaaehtoisuus maksujen perimisessä ei myöskään kannustanut osallistumaan kokeiluun, sillä maksuja perivät ohjelmat olisivat kilpailleet maksuttomien koulutusten kanssa.

Eniten maksuja periviä ohjelmia oli Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta ja heitä oli yli 300. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä.
___________________________________


Iltalehti/STT: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu epäonnistui

Tulokset ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta ovat jääneet laihoiksi.

Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita - näin haku muuttuu syksyllä

Syy tähän on se, että kokeiluun osallistui vain vähän korkeakouluja, toteaa asiaa selvittänyt työryhmä.

Kokeilussa korkeakoulut ovat voineet periä lukukausimaksun EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta, vieraskieliseen koulutusohjelmaan osallistuvilta opiskelijoilta. Tavoitteena on ollut selvittää, millaisia vaikutuksia maksullisuudella on esimerkiksi opiskelijavirroille ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.

Monissa korkeakouluissa pelätään, että lukukausimaksut laskisivat hakijamääriä. Toisaalta osa kouluista arvelee, että entistä korkeatasoisempien hakijoiden määrä kasvaisi.

Yleisin perittävä lukuvuosimaksu kokeiluun osallistuneissa kouluissa oli 8 000 euroa. Maksua saivat periä koulut, joilla oli tarjolla apurahaohjelma. Suuri osa kokeiluun osallistuneista opiskelijoista kattoikin maksun osin tai kokonaan apurahalla.

Kouluissa apurahajärjestelmän luominen koettiin hankalaksi. Myös hallinnolliset tehtävät lisääntyivät. Toisaalta kokeilu pakotti esimerkiksi pohtimaan tutkinnon arvoa ja kilpailukykyä.

Suomen opiskelijakuntien liiton ja Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan lukukausimaksuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liittojen mielestä laadukas ja maksuton koulutus on investointi, joka edistää Suomen kansainvälistymistä.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan päätöksiä lukukausimaksuista tehdään vuoden kuluessa.

Kokeilu koski ylempiä korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintoja.

___________________________________

Opetus- ja kulttuuriminsiteriön tiedote: Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on arvioinut korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia.
Kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle.

Suomalaisilla korkeakouluilla oli mahdollisuus osallistua lukukausimaksukokeiluun vuosina 2010 - 2014. Korkeakouluilla oli mahdollisuus periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut saivat itse päättää perittävien maksujen suuruudesta. Osallistumisen ehtona oli, että korkeakouluilla oli apurahaohjelma. Kokeilulla haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.

Lukukausimaksukokeilu ei täyttänyt sille asetettuja odotuksia kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia. Kokeilulla ei ole ollut suurta taloudellista merkitystä korkeakouluille. Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Vapaaehtoisuus maksujen perimisessä ei myöskään kannustanut osallistumaan kokeiluun, sillä maksuja perivät ohjelmat olisivat olleet haasteellisessa kilpailutilanteessa samalle kohderyhmälle tarjottavan maksuttoman koulutuksen kanssa.

Ammattikorkeakoulujen osalta kokeilun kohdistuminen vain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa.

Osallistuneet korkeakoulut pitivät lukukausimaksukokeilua hyvänä oppimisprosessina. Kokeilulla oli vaikutusta markkinoinnin ja korkeakoulun sisäisten prosessien kehittämiseen ja se lisäsi hallinnollisia valmiuksia ja tukipalveluita. Lukukausimaksukokeilulla on myös vauhditettu korkeakoulutuksen yleistä kansainvälistymistä ja sen edellyttämää kehittämistyötä.

- Kokeiluun osallistui liian vähän korkeakouluja ja ohjelmia, jotta kokeilun perusteella voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Tästä huolimatta kokeilusta saatiin monia arvokkaita kokemuksia ja havaintoja, opetusministeri Krista Kiuru toteaa.

- Pohdittaessa, mitä tehdään lukukausimaksukokeilun jälkeen, on tarpeen katsoa kokonaisuutta erityisesti Suomen korkeakoulukentän kansainvälistymisen näkökulmasta Kiuru linjaa. Pidän tärkeänä, että EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen osalta päästäisiin selkeisiin johtopäätöksiin viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Itse pidän tärkeänä, että esteet suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiseltä poistetaan, ministeri Kiuru toteaa.

Kokeiluun korkeakoulut ilmoittivat yhteensä 154 koulutusohjelmaa. Vuonna 2013 maksuja perittiin 43 ohjelmassa. Eniten maksuja periviä ohjelmia oli Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissa aloitti yhteensä 355 EU- ja ETA -alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus vaihteli koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa. Valtaosa maksavista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijoista on saanut apurahaa.