HS: Onko Suomi varautunut riittävästi terrorismin uhkiin?

Helsingin Sanomat: Onko Suomi varautunut riittävästi terrorismin uhkiin? 3.4.2014

Kolme vuotta sitten alkanut Syyrian sisällissota on vaatinut tähän mennessä noin 150 000 kuolonuhria. Haavoittuneita on puolisen miljoonaa, ja Syyriasta on joutunut pakenemaan arviolta kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä.

Jopa 11 000 ulkomaista taistelijaa yli 70 maasta ottaa osaa Syyrian taisteluihin, heidän joukossaan parisentuhatta eurooppalaista.

Useimmat eurooppalaisista vapaaehtoisista ovat liittyneet Vapaan Syyrian armeijaan, mutta osa myös terroristijärjestöiksi luokiteltaviin jihadistisiin organisaatioihin, jotka pyrkivät radikalisoimaan uudet värvättinsä. Tunnetuin näistä järjestöistä on al-Qaidaan läheisesti yhdistetty ISIL.

The Telegraph -sanomalehti raportoi saaneensa al-Qaida loikkarilta ja läntisiltä turvallisuuslähteiltä tietoja, joiden mukaan al-Qaida kouluttaa parhaillaan satoja eurooppalaisia jihadistisotilaita.

Tavoite on, että nämä perustavat kotiinpaluunsa jälkeen terroristisoluja kotimaihinsa.

Suojelupoliisin mukaan Syyriassa taistelee jo kymmeniä Suomen kansalaisia. Osa heistä on muslimitaustaisia maahanmuuttajia, osa islamiin kääntyneitä kantasuomalaisia.

Ainakin kaksi Syyrian taisteluihin lähteneistä suomalaisista on jo menettänyt henkensä.

Mikä pahinta, osa Syyriaan lähteneistä suomalaisista on päätynyt ISIL:n riveihin. Suojelupoliisi on erityisen huolestunut juuri näistä aikanaan Suomeen palaavista ääri-islamisteista.

Heidän kynnyksensä turvautua väkivaltaan on laskenut, ja heidät on koulutettu ja totutettu sekä aseelliseen toimintaan että räjähteiden valmistamiseen.

Supon mukaan on vaarana, että joku näistä globaalisti toimiviin jihadistiryhmiin verkottuneista taistelijoista luo kotiin palattuaan Suomeen terroristiverkoston solun.

Sellaisten Suomessa oleskelevien henkilöiden määrä, joilla on yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin, on Supon tietojen mukaan kasvanut viime aikoina merkittävästi.

Onko Suomi varautunut tuleviin uhkiin? Hallitus oli oikeilla jäljillä osoittaessaan vaikeasta taloustilanteesta huolimatta viime kevään kehyspäätöksessään Supolle 1,6 miljoonan euron pysyvän lisämäärärahan terrorismintorjuntaan.

Tällä viimeksi kuluneen vuosikymmenen suurimmalla lisäpanostuksella on tarkoitus palkata parisenkymmentä uutta supolaista. Suojelupoliisin päällikön mukaan henkilöstölisäykset kohdistetaan nimenomaan terrorismintorjuntaan; myös ulkomailla toimivien Supon yhdyshenkilöiden lukumäärää lisätään.

Lisäresursseja suojelupoliisi todellakin tarvitsee. Jo vuosien ajan 220 työntekijän varassa toiminut Suomen turvallisuuspoliisi on melkoinen lilliputti. Länsinaapurimme Ruotsin Säpossakin on sentään tuhatkunta palkollista ja Venäjän FSB:ssä jopa hulppeat 300 000 työntekijää. Onkin pakko kysyä, panostaako Suomi terrorismintorjuntaan vieläkään tarpeeksi.

Taavi Soininvaara

Kirjoittaja on kirjailija, joka työskenteli aiemmin rahoituslaitoksissa ja teollisuuden johtotehtävissä.