Yle: Romanit kohtaavat muita enemmän syrjintää asuntomarkkinoilla

Yle: Romanit kohtaavat muita enemmän syrjintää asuntomarkkinoilla 10.4.2014
Yle: "Romaneita ei edes katsota kasvoihin"
Helsingin Sanomat: Romanit kokevat Suomessa enemmän syrjintää kuin somalialaiset

Vähemmistövaltuutetun tiedote: Syrjintä arkea Suomen romaneille - lähes 70 % kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana
Selvitys (pdf)

Kaikkia kielteisiä kokemuksia asuntojen vuokraamisessa ei voi pitää laissa kiellettynä syrjintänä, todetaan vähemmistövaltuutetun raportissa.

Noin puolet aktiivisesti asuntomarkkinoilla toimineista romaneista kokee tulleensa syrjityksi, käy ilmi vähemmistövaltuutetun selvityksestä.

Asiaa kysyttiin Suomen romaneilta, jotka olivat viiden viime vuoden aikana yrittäneet vuokrata tai ostaa asunnon. Valtion tuella rahoitettua vuokra-asuntoa hakeneista lähes puolet eli 48,5 prosenttia kertoi tulleensa syrjityksi etnisen alkuperänsä perusteella.

Yksityisillä asuntomarkkinoilla syrjintää koettiin enemmän kuin kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoa haettaessa. Kaikkiaan 54,7 prosenttia vastanneista katsoi tulleensa syrjityksi heidän yrittäessään vuokrata tai ostaa asunnon yksityisiltä markkinoilta.

Vähemmistövaltuutetun tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen romanien kokemaa syrjintää laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Erityisenä kohteena oli asumisessa ja työelämässä tapahtuva syrjintä.

Osa ongelmista juontuu kulttuurista

Selvityksen mukaan romaneilla on selvästi enemmän asumiseen liittyviä syrjintäkokemuksia kuin Suomessa asuvilla somalialaistaustaisilla (22 % kokenut syrjintää) tai venäjänkielisillä (11 %). Vertailuluvut perustuvat Euroopan unionin perusoikeusviraston EU-MIDIS-tutkimukseen.

Vähemmistövaltuutetun selvityksessä todetaan, ettei kaikkia kielteisiä kokemuksia asuntojen vuokraamisessa voi pitää yhdenvertaisuuslaissa kiellettynä syrjintänä: osittain asunnon saamisen vaikeudet liittyvät hakijan historiaan, taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin sekä yleisesti vaikeaan asuntotilanteeseen.

Osassa ongelmista on myös kyse siitä, että vuokra-asuntojen tarjonta ei vastaa romanikulttuurin edellytyksiä. Lisäksi joidenkin romanien ylläpitämät muuttolupa- ja väistämiskäytännöt rajoittavat toisten romanien asumista ja aiheuttavat yllättäviä tarpeita vaihtaa asuntoa tai koko paikkakuntaa, kerrotaan selvityksessä.

Näin toteaa 33-vuotias romaninainen raportissa:

Olemme kohdanneet todella paljon syrjintää viranomaisten taholta. Kaupungin asuntotoimisto ei suostu vuokraamaan asuntoja romaneille. Jos he tarjoavat asuntoa, on se usein samasta talosta toisten romanien kanssa, jolloin asuntoon ei voi kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi muuttaa. Jos asunnosta joutuu tästä syystä kieltäytymään, ei uutta asuntoa tarjota, koska aiemmasta on kieltäydytty.

Vähemmistövaltuutettu ehdottaa lukuisia toimenpiteitä syrjinnän vähentämiseksi. Asukasvalintojen läpinäkyvyyttä on parannettava, ja lisäksi on syytä kehittää viranomaisten, valtaväestön sekä romanien yhteistyötä.

_______________________________

Yle: "Romaneita ei edes katsota kasvoihin"

Tänään julkistetussa tutkimuksessa käy ilmi, että romanit kohtaavat päivittäin syrjintää muun muassa asuntomarkkinoilla. Porilanen Tamara Hagert kannattaa tämänkaltaisten tutkimusten tekemistä, jotta ennakkoluuloja saataisiin hälvenemään.

Piilorasismi varjostaa romanien arkea. Tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty esimerkiksi, miten ennakkoluulot vaikeuttavat romanien asemaa asuntokaupassa. Porilaisen Tamara Hagertin mielestä tämänkaltaiset tutkimukset ovat tarpeellisia.

– Vaikka me olemme olleet Suomessa jo kauan ja koemme olevamme suomalaisia, on ikävää että rasismiin törmätään edelleen. Mielestäni on tärkeää levittää tietoa, koska me olemme kaikki yksilöitä, mutta ihmiset käsittelevät meitä massana, Hagert sanoo.

Ennakkoluulot ja massana näkeminen tulevat vastaan päivittäisissä asioissa.

– Monta kertaa kokee sen, että esimerkiksi liikkeissä syytetään herkästi väärää henkilöä, kun ei edes katsota kasvojen piirteitä. Se aiheuttaa ikävän kierteen. Varsinkin jos itsellä sattuu olemaan paha päivä, ei välttämättä osaa käsitellä tilannetta aina ystävällisesti.

Rasismia jopa terveydenhuollossa

Tamara Hagertin mukaan piilorasismi ja ennakkoluulot ovat ikäviä ilmiöitä, ja niihin törmää joskus turtumiseen asti.

– Oikeastaan se on romaneille niin joka päivää, että se ei aina enää edes loukkaa. Piilorasismia esiintyy erityisesti hyvin koulutettujen ihmisten keskuudessa. Kerran olin käyttämässä isääni sairaalassa, jossa hoitaja oli selvästi asenteellinen, Tamara Hagert kertoo.

Ennakkoluuloja murretaan kanssakäymisellä pikkuhiljaa. Lääkkeeksi rasismiin Tamara Hagert kannustaa avaamaan silmät.

– Minä haluaisin haastaa ihmiset pitämään jokaista yksilönä. Ei ole ketään kahta samanlaista ja silti jokainen on yhtä arvokas, Hagert sanoo.

________________________________________

Helsingin Sanomat: Romanit kokevat Suomessa enemmän syrjintää kuin somalialaiset

Uuden tutkimuksen mukaan enemmistö Suomen romaneista kokee syrjintää arjessaan. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n mukaan muutoksia tarvitaan valtaväestön asenteissa, mutta myös romaneilla on syrjiviä käytäntöjä.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kohdistaa yllättäen kritiikkiä myös romanien omaan tapakulttuuriin, jota on hänen mukaansa arvioitava myös perusoikeus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.

Romaneista noin 68 prosenttia kertoo kokeneensa Suomessa syrjintää viimeisen vuoden aikana, kertoo vähemmistövaltuutetun tänään torstaina julkaisema selvitys. Iso osa syrjintäkokemuksista on kertynyt arkielämän tilanteissa, kuten asioidessa kaupassa tai huoltoasemalla.

"Päivittäin huomaan, että kun menen ruokakauppaan, niin vartijat alkavat seuraamaan minua. En uskalla koskea tuotteeseen, jos en ole varma siitä, että aion ostaa sen. Nykyään käyn aina tietyssä kaupassa, koska siellä minut tunnetaan ja saan tehdä ostokseni rauhassa", kertoo selvitykseen haastateltu 32-vuotias romaninainen.

Selvityksen mukaan romaneilla on selvästi enemmän syrjintäkokemuksia kuin somalialaistaustaisilla ja venäjänkielisillä. Suomessa asuvista somalialaistaustaisista syrjintää on kokenut viimeisen vuoden aikana 47 prosenttia, venäläistaustaisista 27 prosenttia.

Vähemmistövaltuutetun tutkimukseen haastateltiin 249 romania. Vertailutiedot muista vähemmistöryhmistä saatiin Euroopan unionin perusoikeusviraston aiemmin teettämästä EU-MIDIS-tutkimuksesta.

Liki puolet romaneista kertoi kokeneensa syrjintää hakiessaan vuokra-asuntoa kunnalta tai kaupungilta viimeisen viiden vuoden kuluessa. Yksityisillä asuntomarkkinoilla syrjintäkokemukset olivat vieläkin yleisempiä.

Noin 54 prosenttia kertoi kokeneensa vuoden sisällä syrjintää työnhaussa.

"Soitin työpaikkailmoituksessa olleeseen numeroon. Nimeni ilmoitettuani, josta voi päätellä minun olevan romani, minulle kerrottiin, ettei työpaikkaan haetakaan enää työntekijää. Kun soitin kohta samaan paikkaan eri nimellä, oli paikka edelleen avoinna", kertoo 28-vuotias romaninainen.

Vähemmistövaltuutettu kiinnitti huomiota myös romanien keskinäisiin suhteisiin ja romanikulttuurista aiheutuviin ongelmiin.

Valtuutetun mukaan esimerkiksi muuttolupa- ja väistämiskäytännöt loukkaavat yksilönoikeuksia. Tapa aiheuttaa romaniperheissä ja -suvuissa kiireellisiä muuttoja, selvityksessä todetaan. Toisaalta se rajoittaa romanien mahdollisuutta valita asuinpaikkansa.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (r) haastaa romanit miettimään oman tapakulttuurinsa uudistamistarpeita.

"Vähemmistövaltuutetulle on joskus esitetty romanikulttuurin olevan romanien sisäinen asia, joka tarkoittaa, että kulttuuriin kuulumattomilla ei ole oikeutta arvostella romanien perinteisiä tapakäytänteitä. Vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan kulttuurisidonnaisia tapoja on arvioitava myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen viitekehyksessä", Biaudet kirjoittaa.

Vastaajista vajaa 40 prosenttia kertoi kokeneensa haittaa jostakin romanikulttuurin tavasta. Haitat liittyivät esimerkiksi romanipukeutumiseen, muuttolupakäytänteisiin sekä puhtaus- ja häveliäisyyssääntöihin.

________________________________

Vähemmistövaltuutetun tiedote: Syrjintä arkea Suomen romaneille - lähes 70 % kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana

Suomen romanit kokevat runsaasti syrjintää kaikilla elämänalueilla. Tämä käy ilmi vähemmistövaltuutetun selvityksestä Erilaisena arjessa - selvitys romanien syrjintäkokemuksista. Vähemmistövaltuutetun mukaan selvitys osoittaa, että yksittäisiin, arjessa tapahtuviin syrjintätilanteisiin pitää puuttua aikaisempaa tehokkaammin. Poliittisten ohjelmien toimenpiteet pitää konkretisoida entistä paremmin ja viedä paikallis- ja yksilötasolle.

Yhteensä 68,7 prosenttia selvitystä varten haastatelluista vastaajista (n=249) kertoo kokeneensa syrjintää jollakin elämän alueella viimeisen vuoden aikana. Luku on poikkeuksellisen korkea. Romaneilla on enemmän syrjintäkokemuksia kuin Suomessa asuvilla somalialaistaustaisilla ja venäjänkielisillä.

- Nämä luvut ovat surullisia. Tiesimme toki, että romanivähemmistö on Suomessa syrjitty ryhmä mutta emme osanneet odottaa näin korkeita lukuja. Selvityksen tulosten pitäisi havahduttaa huomaamaan, kuinka mittavasta yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta romanien syrjinnässä on kyse, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoo.

- Syrjintä loukkaa syvästi ihmisarvoa ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymiseen. Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä kaikilla elämän alueilla, Biaudet jatkaa.

Romanien yhdenvertaisuuden ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantaminen ei onnistu yksistään syrjinnän vastaisen työn tehostamisella. Vähemmistövaltuutettu esittää toimenpiteitä yhtä lailla viranomaisille, palveluntarjoajille ja yksityishenkilöille syrjinnän vähentämiseksi. Yhteistä toimenpiteissä on yksittäisiin ongelmiin puuttuva vuoropuhelu valtaväestön ja romanien välillä.

Vähemmistövaltuutetun selvityksessä osa vastaajista kertoo, että romaniyhteisössä esiintyy tapoja, jotka he kokevat haitallisiksi yksilön näkökulmasta. Selvityksessä käy myös ilmi, että suuri osa (77.6 %) romaneista on halukkaita muuttamaan jonkun piirteen romanikulttuurissa, jos siihen olisi mahdollisuus.

- Tulokset ovat viesti, että romaniyhteisössä on valmiutta keskusteluun myös vaikeista asioista. Kulttuurisidonnaisia tapoja on arvioitava myös perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tässä mielessä puuttuminen sellaisiin romaniyhteisössä esiintyviin tapakäytänteisiin, jotka rajoittavat yksilön oikeuksia, ei ole vain romaniyhteisön sisäinen asia. Kyseiset tavat ovat syrjintää, Biaudet sanoo.