Yle: Voisiko suomalainen poliisi näyttää tältä?

Yle: Voisiko suomalainen poliisi näyttää tältä? 3.4.2014
Yle: Uskonnonvapaus vai työnantajan määräys?
Yle: Hennes & Mauritz: Työntekijämme voi käyttää myös burkhaa

Silminnäkijä kertoo tarinan musliminaisesta, joka ei päässyt unelma-ammattiinsa poliisiksi huivin käytön takia. Poliisin virkapuvun kanssa ei saa käyttää uskonnollisia tunnuksia.

Musliminaiselta kysyttiin Poliisiammattikorkeakoulun haastattelussa, miten hän suhtautuisi siihen, jos huivin käyttö työaikana kiellettäisiin. Nainen ehdotti, että asiasta voisi neuvotella ja että huivia voisi myös muokata tarpeiden mukaan.

– Haastattelijan mielestä asiasta ei voinut neuvotella, enkä päässyt kouluun. Olen aina halunnut poliisiksi ja nyt olen joutunut luopumaan unelmastani. Huivi on identiteettini ja uskontoni, enkä voi siitä työaikana luopua, kertoo 38-vuotias musliminainen anonyymisti torstain Silminnäkijä-ohjelmassa.

Naisen mielestä oli tärkeää, että asiasta puhutaan. Hän ei kuitenkaan itse halunnut olla ensimmäinen, joka tulee julkisuuteen.

Naisen pettymys on suuri, vaikka Poliisiammattikorkeakoulun hakutilanteesta on jo reilu vuosi. Hän jopa harkitsee muuttavansa pois Suomesta. Nainen ihmettelee, miksi Suomessa poliisi ei voi käyttää huivia, kun esimerkiksi Ruotsissa (vuodesta 2006) se on mahdollista.

– Huivit, turbaanit ja juutalaisten kipat sallittiin, koska Ruotsin poliisi haluaa eri taustoista tulevia poliiseja. Lisäksi katsottiin, että päähineiden salliminen on yhdenvertaisuuslain mukaista, kertoo Ruotsin poliisin tiedottaja Carolina Ekéus.

– Meitä huivia käyttäviä musliminaisia tarvittaisiin Suomen poliisissa. Esimerkiksi osaisin varmasti ratkoa maahanmuuttajien ongelmia eri tavalla kuin muut poliisit. Lisäksi voisin kouluttaa muita poliiseja uskonto- ja kulttuurikysymyksissä, sanoo poliisin ammatista haaveillut musliminainen.

– Haluan olla osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskunta ei halua minua. Yhteiskunnan rakentaminen näyttää kuuluvan vain tiettyihin normistoihin ja tiettyihin työpaikkoihin, jossa me "huivipäiset" olemme piilossa muilta kansalaisilta.

Poliisi ei voi käyttää huivia tai turbaania

Poliisiammattikorkeakoulussa toivotaan, että kouluun hakisi nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaisia ja vähemmistöjen edustajia.

– Tavoite on myös rekrytointistrategiassamme. Haluamme, että poliisikunta moninaistuu, sanoo Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Lotta Parjanen.

Kouluun tulee myös kyselyjä uskonnollisia päähineitä käyttäviltä henkilöiltä.

– Kyselyjen määrä on kasvanut viime vuosina. Halutaan tietää, miten poliisissa suhtaudutaan huivin tai turbaanin käyttöön.

Kyselyjen ja haastattelussa olleen musliminaisen tapauksen vuoksi Poliisiammattikorkeakoulu pyysi viime vuonna Poliisihallitukselta kannanottoa siihen, voiko uskonnollisia tunnuksia käyttää poliisin virkapuvun kanssa.

Poliisihallitus vastasi, että virkapuvun kanssa ei saa käyttää uskonnollisia tunnuksia. Virka-asun käytöstä määrätään poliisilaissa ja pukuun kuuluvista asusteista säädetään vielä erikseen asetuksella.

"Huivi vaarantaisi poliisin luotettavuuden ja puolueettomuuden"

Poliisihallitus perustelee uskonnollisten päähineiden kieltoa muun muassa seuraavalla tavalla:

Huivit ja turbaanit voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin kantajalle ja partiokaverille (kuristamis- tai muu vahingoittamismahdollisuus).

Päähine voisi herättää poliisin kanssa tekemiseen joutuvassa henkilössä aggressioita tai negatiivista suhtautumista.

Päähineiden salliminen voisi johtaa siihen, että vaadittaisiin muitakin uskontoon liittyviä oikeuksia, esim. oikeutta osallistua rukoushetkiin.

Käyttö vaarantaisi poliisin mainetta luotettavana ja puolueettomana viranomaisena.

"Menkää tutustumaan Ruotsiin"

Poliisikouluun hakenut musliminainen sanoo, että Poliisihallituksen perustelut osoittavat ennakkoluuloisuutta.

– Mistä he tietävät, että miten kansalainen reagoisi huivipäiseen poliisiin? Miten he voivat ennakoida, että ihmiset eivät luottaisi yhtälailla huivipäiseen poliisiin?

– Kukaan ei ole vaatinut käytettäväksi esimerkiksi kasvohuntuja, johon perusteluissa viitataan. Huivi peittäisi pään ja kaulan ja se voisi olla vaikka kypärän alla.

– Onko näistä asioista kyselty ollenkaan esimerkiksi muslimeilta tai sikheiltä itseltään? Me eri uskontokuntien edustajat voisimme kertoa asioiden faktat ja miten asioissa voidaan joustaa. Pitäisiköhän Poliisihallituksen edustajien käydä myös tutustumassa maihin, joissa huivi on mahdollinen, esimerkiksi Ruotsissa? Ovatko maan poliisivoimat kaatuneet huivipäisen poliisin olemassa oloon?

Mielenkiintoisin kohta perusteluissa on "Intressiristiriitoja"-otsikon alla.

On uskontoja, joissa länsimaisen demokratian käsityksen mukaan eri sukupuolet eivät ole tasa-arvoisia keskenään. Suomessa poliisi kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti uskonnollisesta tai muusta vakaumuksesta riippumatta, naisten asema on turvattu perustuslaissa. Lisäksi Suomessa poliisihallinnon tavoitteena on lisätä naisten määrää esimiestehtävissä. Näiden intressien välinen ristiriita olisi omiaan vaikeuttamaan sellaista uskontoa julkisesti tunnustavan poliisimiehen toimintaa, jossa uskonnossa eri sukupuolet eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa. Lisäksi se olisi omiaan heikentämään poliisiorganisaatiota sisältäpäin, eikä poliisiorganisaation toiminta ulospäin näyttäisi hyvältä.

– Musliminainen voi aivan hyvin olla johtotehtävissä, hänellä voi olla miespuolisia alaisia ja hän voi olla heidän kanssaan työssä.

– Harmi, että Poliisihallitus piilottaa asian virkapukusäädökseen, eikä reilusti vain sano, että emme hyväksy teitä ja sillä siisti. Suomen on turhaa puhua tasavertaisista laeista ja että tämä on demokratiaa, kun säännöt eivät koske kaikkia ihmisryhmiä.

Räsänen: "Kaikki musliminaiset eivät käytä huivia"

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää nykyistä virkapukua toimivana eikä muutoksia poliisipukuun ei ole ministerin mukaan vireillä.

– On tärkeää, että poliisi virka-asullaan ilmentää julkisen vallan edustamista, ei tiettyä uskonnollista vakaumusta.

– Kun poliisi saattaa joutua ratkomaan hälytystehtävissä sellaisia ristiriitatilanteita, joissa voi olla erilaisten aatteellisten taustojen omaavia henkilöitä konfliktissa keskenään, niin virka-asulla korostetaan myös poliisin puolueettomuutta.

Räsäsen mukaan kaikki musliminaiset eivät käytä huivia.

– Varmaan osa voi luopua virkatehtäviä hoitaessaan huivista, sanoo ministeri.

Räsänen neuvoo, että jos joku kokee tulleensa loukatuksi asian takia, hänen kannattaisi harkita kantelun tekemistä, jotta voitaisiin testata, rikkooko poliisin virka-asumääräys uskonnonvapautta eli yhtä perusoikeuttamme.

Silminnäkijä: Työsuhdehuivi to 3.4.2014 Yle TV2 klo 20

___________________________________

Yle: Uskonnonvapaus vai työnantajan määräys?

Työnantajalla on suuri valta päättää työntekijänsä työasusta. Silminnäkijä kysyi asiantuntijoilta, missä menee työntekijän oikeuksien ja työnantajien määräysten rajat.

Vantaalaisen bussikuskin Sukhdarshan Singh Gillin työnantaja Veolia Transport perusteli turbaanikieltoa työnantajan määrittelemällä yhtenäisellä työasulla sekä työntekijän työturvallisuudella.

Turkulainen hotellinjohtaja puolusti huivikieltoa "vastaanottotyön neutraaliudella" tarkoittaen, että huivia käyttävän vastaanottovirkailijan päähine voisi viedä huomion itse asiasta eli asiakaspalvelusta.

Pitävätkö perustelut, Etelä-Suomen aluehallintoviraston lakimies Aki Eriksson?

– Hotellitapaus on lähellä tutkimaamme turbaanijuttua, jossa oli kyse välillisestä syrjinnästä. Kun siis suora syrjintä on sitä, että työntekijää syrjitään suoraan esimerkiksi ihonvärin takia, välillinen syrjintä ilmenee esimerkiksi työasuohjeessa, joka ei salli uskonnollisia päähineitä. Näin siis sinänsä neutraali työasuohjeistus rajaa esimerkiksi päähinettä käyttävät musliminaiset ja sikhimiehet tiettyjen työpaikkojen ulkopuolelle.

Mitkä lait suojaavat työntekijän oikeuksia, työoikeuden professori Seppo Koskinen?

– Yhdenvertaisuuslain 6. pykälä sisältää syrjinnän kiellon. Työsopimuslaissa (2:2) todetaan, että työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan esimerkiksi uskonnon vuoksi. Uskonnonvapaus (Perustuslaki 11 §) on puolestaan perusoikeus.

– Työhygienia- ja turvallisuus ovat asioita, jotka menevät työntekijän oikeuksien yläpuolelle. Esimerkiksi rakennusalalla kypärän käyttö on pakollista.

– Jos joku ei hyväksy laissa määriteltyä tai työnantajan määräämää pukeutumiskoodia, hän voi sen noudattamisesta kieltäytyä. Viime kädessä tämä voi johtaa työntekijän irtisanomiseen. Jos irtisanominen viedään oikeuteen, joutuu tuomioistuin miettimään sovellettavia lakeja.

Millaisia uskonnollisia päähineitä koskevia kiistoja Suomessa on käsitelty tuomioistuimissa? (Seppo Koskinen, Aki Eriksson)

– Maaliskuun lopussa Helsingin käräjäoikeus määräsi Guessin vaateliikkeen esimiehille sakkoja työsyrjinnästä, koska he olivat antaneet potkut huivia käyttävälle työntekijälleen. Esimiesten mielestä huivin käyttö ei muun muassa sopinut liikkeen imagoon. Käräjäoikeuden mukaan työntekijä oli asetettu ilman hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan käyttämänsä uskonnollisen huivin vuoksi.

– Uskonnolliseen päähineeseen liittyvä tuomio on tiettävästi ensimmäinen, joten ennakkotapauksena se toimii jatkossa ohjeena työnantajille. Viesti on siis se, että uskonnollisiin päähineisiin pitää suhtautua sallivasti työpaikoilla, ellei niiden kieltämiselle löydy päteviä perusteluita, kuten työturvallisuuden takaaminen.

– Vuonna 2006 käsitellyssä jutussa syyttäjä totesi, että ravintolaesimies ei syyllistynyt syrjintään, kun hän kielsi musliminaista pitämästä huivia asiakaspalvelussa työharjoittelussa. Ravintolaesimies perusteli huivin poistamista muun muassa imago- ja hygieniasyillä. Opiskelijoille oli hänen mukaansa annettu tarkat ohjeet pukeutumisesta keittiön ja ravintolasalin puolella: samaa huivia ei voinut käyttää ruokaa tarjoiltaessa ja sitä tehdessä. Ravintolaesimies perusteli huivikieltoa myös sillä, että asiakkaat haluavat työntekijöiden käyttävän yhtenäistä työasua. Opiskelija ei poistanut huiviaan, vaan lähti työpaikalta.

– Työelämässä tapahtuvaa syrjintää valvovat aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat. Uskonnollisia päähineitä ja asuja koskevia kiistoja on käsitelty valtakunnallisesti vähän. Kaikista Suomen aluehallintovirastoista ainoastaan Etelä-Suomen avissa on ollut käsittelyssä neljä tapausta. Kolme liittyi huivin käyttöön ja yksi turbaaniin.

Millaisia tapauksia muissa maissa on ollut, syrjintälautakunnan sihteeri Juhani Kortteinen?

– Länsimainen yhteiskunta on maallistunut siinä määrin, että joissakin valtioissa, kuten Ranskassa ja Belgiassa, on katsottu aiheelliseksi säätää yleisiä lakiin perustuvia kieltoja esiintyä julkisella paikalla kasvot verhottuna. Kieltoa on perusteltu toisaalta yksilön ja toisaalta yhteisön suojelemisella. Erikseen on vielä kielletty myös uskontoperustainen pukeutuminen tai tunnusten esilläpito julkisissa oppilaitoksissa.

– Jos kansalainen ei tyydy kotimaansa oikeuslaitoksen päätökseen, asiasta voi valittaa YK:n ihmisoikeuskomiteaan tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

– YK:n ihmisoikeuskomitea on esimerkiksi linjannut, että Ranskan viranomaiset loukkasivat sikhimiehen uskonnonvapautta, kun he rajoittivat hänen uskonnollisen päähineensä käyttöä koulussa. Tuomioistuin totesi, että Ranskan viranomaiset eivät kyenneet näyttämään vakuuttavasti toteen, että sikhi-turbaanin käytöstä olisi aiheutunut vaaraa muiden oikeuksille ja vapauksille tai että sen käytön rajoittaminen olisi ollut muutenkaan hyväksyttävää.

– EIT on puolestaan ottanut kantaa kookkaan ristin käyttämiseen lentoemännän ja sairaanhoitajan työssä. EIT:n ratkaisu oli, että työstä johtuvista terveys- ja turvallisuussyistä voitiin rajoittaa sairaalassa työskentelevän oikeutta pitää kaulassaan kookasta ristiä, mutta sen sijaan yksityisen työantajan eli lentoyhtiön yrityskuvan varjeleminen ei ollut riittävä syy kieltää työntekijää pitämästä kookasta ristiä kaulariipuksena.

– Useissa maissa bussikuski voi ajaa turbaani päässä. Euroopassa Lontoon alueella ja Ruotsissa poliisi voi myös käyttää musliminaisten huivia työssään.

Esimerkiksi vartijan ja poliisin virkapuvusta säädetään laissa ja asetuksissa, eivätkä uskonnolliset päähineet kuulu pukuihin. Sotivatko lait ja asetukset perusoikeutta, uskonnonvapautta, vastaan? Miten asiaa pitäisi arvioida, Seppo Koskinen?

– Oikeuskansleri ja oikeusasiamies valvovat viranomaisten toimintaa, joten he voivat yksittäistapauksessa ottaa kantaa pukeutumisvaatimuksen perustuslaillisuuteen. Jotta asia menee heidän käsittelyynsä, siitä pitää tehdä kantelu. Asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.

– Toinen reitti asian muuttamiseen on se, että kansanedustaja tekisi asiassa lakialoitteen. Olisi mielenkiintoista nähdä ne perustelut, joilla tämä aloite tyrmättäisiin. Lisäksi voitaisiin tehdä kirjallinen kysymys asianomaiselle ministerille eli Päivi Räsäselle. Myös hallitus – esimerkiksi Räsäsen aloitteesta – voisi valmistella tällaisen muutoksen kyseiseen lakiin.

___________________________________

Yle: Hennes & Mauritz: Työntekijämme voi käyttää myös burkhaa

Silminnäkijä kysyi eri alojen työnantajilta suhtautumista uskonnollisten asujen ja päähineiden käyttöön. Uskonnolliset päähineet sallitaan pääosassa työpaikoista, vaikka kaikista yrityksistä ei vielä yleisiä linjauksia asiasta löydy.

Yhteensä 19:lle eri alan työnantajalle kohdistettu Silminnäkijän kysely kertoo, että uskonnolliset päähineet sallitaan pääosassa työpaikoista, vaikka kaikista yrityksistä ei vielä yleisiä linjauksia asiasta löydykään.

Kyselyyn vastasi seuraavat yritykset: Lidl, H&M, Lähikauppa, M-ketju, Securitas, Nordea, Stockmann, Viking Line, ISS, Zara, Hok-Elanto, OP-Pohjola, Terveystalo, Neste Oil, UPM, Kesko, R-kioski, Sampo ja Finnair.

Esimerkiksi Hok-Elannon pääkaupunkiseudun kaupoissa Alepoissa, S-marketeissa ja Prismoissa otetaan syksyyn mennnessä käyttöön uusi työasu, jossa on siihen sopiva huivi. Nykyisin kaupoissa voi käyttää omaa huivia, kunhan se ei estä työntekoa.

Securitakselta puolestaan kerrotaan, että vartija ei voi käyttää uskonnollista turbaania tai huivia.

– Toimintamme perustuu lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista, joka määrittelee tarkasti työasun. Vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät osin julkista valtaa ja siksi asun tulee olla säädelty ja yhdenmukainen. Lain mukaan vartijan tulee edesauttaa sovinnollisuutta ja tasapuolisuutta työtehtävissään, ja tällöin ei tietenkään voi käyttää uskonnollisia, poliittisia tai muita mielipidetunnisteita, kertoo Securitaksen varatoimitusjohtaja Esa Oksanen.

Finnairilla lentohenkilökunnan ja asiakaspalvelutyöntekijöiden työasu on määritelty tarkasti aina hiusten kampauksesta käytettäviin koruihin asti, eikä päähuivi kuulu virkapukuun.

– Tähän mennessä meillä ei ole ollut puhetta aiheesta. Jos jatkossa tulee tällainen tilanne, niin voimme harkita, pitääkö virkapukua muokata tai tehdä uusia asusteita käytettäväksi. Virkapuku on tärkeä osa Finnairin brändiä, ja yhtenäinen pukeutuminen on tärkeää, kertoo Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki.

Lidlistä kerrotaan, että huivin ja turbaanin käyttö sallitaan, mutta niiden käyttö ei saa aiheuttaa työturva- tai hygieniariskiä tai vaikeuttaa tunnistettavuutta.

Avoimimmin uskonnolliseen pukeutumiseen suhtautuu vaateliike H&M, jonka työntekijöille sallitaan myös kasvot ja vartalon peittävä burkhan käyttö.

- H&M:llä jokainen voi pukeutua persoonansa ja uskontonsa mukaan. Tämä perustuu yrityksemme syrjintä- ja tasa-arvomenettelyyn, sanoo viestintävastaava Tiina Miettinen.