tiistai 15. syyskuuta 2015

Iltalehti: Suurin osa turvapaikanhakijoista Irakista - lähes joka toiselle myönteinen päätös

Iltalehti: Suurin osa turvapaikanhakijoista Irakista - lähes joka toiselle myönteinen päätös 15.9.2015

Joka toinen turvapaikanhakija Suomessa on lähtöisin Irakista.

- Maanantaihin mennessä alustavan rekisteritiedon mukaan Suomeen on tullut tämän vuoden aikana noin 10 000 turvapaikanhakijaa ja heistä noin 5 600 on lähtöisin Irakista, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo.

Similän mukaan irakilaiset ovat olleet useita vuosia Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä.

- Suomeenhan on tullut Irakista turvapaikanhakijoita siitä saakka, kun Saddam Husseinin valtakausi yli kymmenen vuotta sitten Irakissa päättyi, Similä taustoittaa.

Se, että Suomessa on jo entuudestaan irakilaisyhteisöjä, voi olla syy miksi irakilaisia hakeutuu Suomeen yhä enemmän.

- Esimerkiksi syyrialaisia turvapaikanhakijoita on aika vähän Suomessa ja tämä varmaan johtuu siitä, että Suomessa ei ole syyrialaisia yhteisöjä. Ruotsissa puolestaan syyrialaisia on ollut aiemmin ja heitä on paljon hakijoina myös tänä vuonna, Similä kuvailee.

Myös sillä voi olla vaikutusta, että ruusuinen kuva Suomen oloista leviää turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

- Toki saatetaan kertoa, että Suomessa on vakaa ja rauhallinen yhteiskunta, mikä tietenkin pitää paikkansa, Similä toteaa.

"Tilastoja seurataan"

Similän mukaan pakolaiset ovat myös hyvin kartalla tilastoista, millaisia ratkaisuja turvapaikkojen suhteen eri maissa tehdään.

Leviääkö hakijoiden keskuudessa käsitys, että irakilaisen on helppo saada turvapaikka Suomessa?

- Kyllä varmaan semmoistakin tietoa voi olla, kun seurataan tilastoja, että täältä tietty osa hakijoista saa sitten myönteisen ratkaisun tähän hakemukseensa, Similä myöntää.

- Ainahan myönteiset ratkaisut eivät ole turvapaikkoja, vaan kyseessä voi olla muukin lupatyyppi. Kansainvälisessä suojelussa on kolmea erilaista kategoriaa, Similä muistuttaa.

Tänä vuonna tehdyistä irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevista päätöksistä noin puolet on ollut myönteisiä.

- Vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana päätös on tehty 635 irakilaiselle. Suurinpiirtein 49 prosenttia on saanut jonkinlaisen luvan kansainvälisen suojelun perusteella eli hakija on saanut joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella, Similä kertoo.

Kun siihen lasketaan myös normaalin maahanmuuton perusteella myönnetyt oleskeluluvat, nousee myönteisten päätösten luku hieman yli 50 prosenttiin.

Kansanedustaja Wille Rydman (kok) väitti blogissaan maanantaina, että viime vuonna Suomi hyväksyi 76 prosenttia irakilaisten turvapaikkapäätöksistä, kun Tanska hyväksyi vain 13 prosenttia. Rydman viittasi Eurostatin tilastoihin.

- En tiedä millaiset laskentaperusteet Eurostatilla on, mutta meidän omien tilastojemme mukaan myönteisen päätöksen sai 43 prosenttia irakilaisista viime vuonna, Similä vastaa.

"Eri tulkinta"

Naapurimaassa Ruotsissa myönteisiä päätöksiä myönnetään noin yhdelle kolmasosasta irakilaisista hakijoista. Merkittävin tekijä tähän on Similän mukaan se, kuinka eri maissa tulkitaan lähtömaan oloja eri tavalla.

Suomi pitää Irakin pohjois- ja eteläosia riittävän turvallisina pakolaisten palauttamiseen. Sen sijaan keskisestä Irakista, Bagdadista ja sen ympäristön lääneistä lähtöisin olevat henkilöt tarvitsevat toissijaista suojelua Suomen kannan mukaan.

- Ruotsissa katsotaan näiden joidenkin alueiden turvallisuustilanteen olevan parempi, kuin mitä me täällä Suomessa katsomme. He ovat palauttaneet esimerkiksi Bagdadin alueelta tulevia henkilöitä, Similä kertoo.

Kukin maa muodostaa tulkintansa asiassa EU:n säätämästä direktiivin pohjalta.

- Meidän ulkomaalaislaissa käytetään sellaisia termejä, että onko turvapaikanhakijalla mielivaltaisesta väkivallasta johtuva henkilökohtainen vaara aseellisen selkkauksen yhteydessä. Eri maissa on erilaista tulkintaa täyttääkö sen maan tilanne vaikka aseellisen selkkauksen tai mielivaltaisen väkivallan, Similä perustelee.

Tulkitseeko Suomi löyhemmin näitä säädöksiä kuin muut Pohjoismaat?

- En niin hyvin tunne kaikkia Pohjoismaita, mutta tässä tapauksessa kun puhutaan esimerkiksi Ruotsista ja koska Ruotsi tekee esimerkiksi myös Bagdadin alueelle kielteisiä päätöksiä, niin silloin siinä meillä on erilainen tulkinta asioista, Similä muotoilee.

Similä muistuttaa, että Suomessa seurataan tarkasti lähtömaiden oloja ja muutokset turvallisuustilanteissa otetaan huomioon päätöksissä.