Yle: Pakolaiskriisi saattaa lisätä paperittomien määrää myös Suomessa – tosin routa ajaa osan pois, jos sukulaisia ei ole

Yle: Pakolaiskriisi saattaa lisätä paperittomien määrää myös Suomessa – tosin routa ajaa osan pois, jos sukulaisia ei ole 11.10.2015

Paperittomien klinkalla odotetaan potilaiden lisääntyvän: lain mukaan terveyskeskusten ei tarvitse hoitaa paperittomia, jos kyseessä ei ole hätätapaus. Pimeiden töiden tekeminen polkuhinnalla voi olla joillekin elinehto.

Pakolaiskriisi saattaa synnyttää Eurooppaan valtavan paperittomien siiirtolaisten joukon, kun osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ei palaa kotimaahansa.

Sosiaaliantropologi Marko Juntunen arvioi, että jopa sadat tuhannet turvapaikanhakijat saattavat jäädä kiertämään Eurooppaa ja etsimään turvapaikkaa useista maista.

– Muutama vuosi sitten arvioitiin, että Euroopassa kulki maasta toiseen 30 000–60 000 paperitonta siirtolaista, jotka olivat nimenomaan turvapaikanhakijoita, Juntunen arvioi.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita liikkuu Euroopassa kolminkertainen määrä, joten ihmisiä jää Juntusen mukaan myös enemmän liikkeelle.

– Nyt kun ihmisiä on liikkeellä arviolta toista miljoonaa, varovainen arvio voisi olla, että heistä ainakin kymmenesosa saattaa jäädä liikkumaan ympäri Eurooppaa.

Suomeenkin jää laittomasti väkeä – kylmä talvi tosin ajaa osan pois

Suomessa tällä hetkellä oleskelevien paperittomien määrää ei kukaan tiedä, mutta heitä on arvioitu olevan muutama tuhat.

Suuri osa on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tai ihmisiä, joiden oleskelulupa on mennyt umpeen, mutta he ovat jääneet maahan luvattomasti.

Suomeen on arvioitu tulevan tänä vuonna 50 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuosina heitä on ollut muutamia tuhansia. Moninkertaistuuko paperittomien määrä myös Suomessa?

Sosiaaliantropologi Marko Juntunen ei osaa arvioida, kuinka moni nykyisistä turvapaikanhakijoista jää Suomeen luvattomasti ja kuinka pitkäksi aikaa, mutta ainakin paperittomien määrän väliaikaiseen kasvuun on varauduttava.

Kylmä talvi ja parhaillaan Irakista tulevien sosiaalisten verkostojen puute Suomessa saattaa hillitä haluja jäädä maahan laittomasti.

– Suomi on erittäin vaativa maa elää paperittomana. Ensinnäkin Suomi on pieni verrattuna Keski-Euroopan maihin. Lisäksi maahanmuuttajayhteisöt ovat Suomessa suhteellisen pieniä. Myös sääolosuhteet ovat erittäin vaativat paperittomana elämiseen pidemmän aikaa.

Suomessa on noin 14 000 irakilaista, mutta maassa pidempään asuneiden yhteisö ei välttämättä ole samoilta seuduilta kotoisin kuin tänne nyt tulevat turvapaikanhakijat.

– Nyt turvapaikanhakijoita tulee hyvin paljon Irakin länsiosista ja Bagdadin sunnialueilta. Juuri tätä väestöä meille on vasta ruvennut tulemaan vasta hiljattain.

– Tietenkin ne, joilla on suoria sukulaissuhteita, pystyvät jäämään maahan pidemmäksi ajaksi.

– Mikäli Suomi antaa kielteisen päätöksen turvapaikasta, on hyvin todennäköistä, että ihmisiä siirtyy lähimaihin. Hollanti ja Saksa ovat aina olleet suosittuja. Olosuhteet ovat niissä paremmat kuin esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.

Paperittomien klinikka: "Paljon inhimillistä kärsimystä"

Suomen lain mukaan paperiton saa hoitoa vain kiireellisissä tapauksissa omalla kustannuksellaan.

Eli jos potilaan umpisuoli puhkeaa tai hän saa sydänkohtauksen, sairaalan on otettava potilas vastaan, vaikka hänellä ei olisi oleskelulupaa Suomessa.

Edellinen eduskunta jätti käsittelemättä lain, joka olisi taannut laajemman terveydenhuollon paperittomille. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa paperittomien tervedenhuoltoa ei ole mainittu.

Paperittomien klinikalla Helsingissä hoidetaan satoja potilaita vuodessa, vaikka osa potilaista onkin laillisesti Suomessa.

Kasvaako klinikalla hoidettavien määrän odotetaan kasvavan siiinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemuksia saadaan käsiteltyä ja kielteisiä päätöksiä alkaa tulla?

– Oletettavaa toki on, että paperittomien määrä alkaa nousta. Kyllähän me olemme huolissamme siitä, miten pystymme vapaaehtoisresursseilla toimivalla klinikalla vastaamaan siihen tarpeseen, sanoo Helsingin Global Clinicin tiedottaja Jemina Heinonen.

Koska klinikalla ei ole mahdollisuutta pitkäjänteiseen hoitoon, klinikalla joudutaan usein pyytämään potilasta odottamaan vaivoinensa siihen asti, kunnes vaiva pahenee sellaiseksi, että tämä pääsee kiireelliseen hoitoon päivystykseen.

– Meillähän on käytössä kuumemittari ja kynä ja paperia. Ei ole mitään laboratorioita tai kuvantamismahdollisuuksia.

Heinonen pitää paperittomien terveydenhuoltoa tällä hetkellä järjettömänä sekä paperittomien että yhteiskunan kannalta.

– Tilanne tuottaa paljon inhimillistä kärsimystä, kun ihmiset joutuvat odottamaan vaivan muuttumista niin akuutiksi, että sairaalaan saa mennä.

Yksi antibioottikuuri maksaisi monta kertaa vähemmän kuin sairaalahoito

Paperittomien hoitaminen vasta akuutissa tilanteessa tulee Helsingin Global Clinicin tiedottaja Jemina Heinosen mukaan monta kertaa kalliimmaksi kuin jos hoitoa annettaisiin ajoissa.

– Mehän maksamme tälläkin hetkellä paperittomien terveydenhuollon veronmaksajien rahalla. Se vain on monta kertaa kalliimpaa sairaalan päivystyksessä yöllä kuin mitä se maksaisi oikeaan aikaan hoidettuna.

Eli jos paperiton potilas ei pääse terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tavallisen tulehduksen takia eikä saa reseptiä antibioottikuuriin, tulehdus voi pahentua niin pahaksi, että potilas joutuu lopulta paljon kalliimpaan sairaalahoitoon.

Heinosen mukaan esimerkiksi Ruotsissa paperittomien terveydenhuollon kustannukset ovat pudonneet kolmannekseen sen jälkeen, kun heille annettiin oikeus rajoittamattomaan terveydenhuoltoon.

– Paperittomia tulee olemaan selvästi enemmän, joten sitä absurdimpaa on hoitaa heitä kalliisti akuutissa terveydenhuollossa.

Paperittomalla ei ole oikeutta työntekoon

Turvapaikanhakija saa alkaa tehdä töitä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisen jälkeen, mutta ilman oleskelulupaa Suomessa elävällä ei ole lupaa tehdä töitä.

Jos ihmisellä ei ole laillista oikeutta olla maassa, onko hänellä ole oikeutta työntekoon?

– Ilman oleskelulupaa olevalla ei lähtökohtaistesti ole oikeutta työskennellä, sanoo Paperittomat -hankkeen lakimies Heli Aali.

Paperiton voi yrittää saada laillistettua oleskelunsa Suomessa työn perusteella, mutta Aalin mukaan oleskeluluvan työnteon perusteella voi saada vain sellaisilla aloilla, joilla on Suomessa työvoimapula.

– Käytännössä työn pitää olla niin surkeaa, että suomalaiset eivät sitä halua tehdä.

– Työnteon perusteella jatkuvaa oleskelulupaa hakevalla pitää olla myös toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja palkan on täytettävä tietyt edellytykset. Eli viranomaiset katsovat, että työehdot ovat kunnossa työsuhteessa. Lisäksi passin pitää olla voimassa minkä tahansa oleskeluluvan saamiseksi.

Lisääntyvätkö pimeät työt ja riisto?

Millä paperiton sitten elää Suomessa, jos laillista oikeutta työntekoon ei ole? Lakimies Heli Aalin mukaan osa tekee tästä huolimatta töitä elääkseen.

Jos työnantaja palkkaa ihmisen töihin, jolla ei ole oikeutta työntekoon, myös työnantaja rikkoo lakia. Aalin mukaan paperittomien haavoittuvaa asemaa käytetään jo nyt hyväksi ja heillä teetetään töitä huonoilla työehdoilla polkuhintaan.

– Kyllä se on riski. Meidänkin neuvontaamme otetaan yhteyttä ja kerrotaan todella huonoista työehdoista, jotka muistuttavat jo riistoa.

– Ihmiset haluaisivat laillistaa oman oleskelunsa Suomessa, mutta se ei onnistu ja heidän on pakko ottaa vastaan mitä tahansa työtä tullakseen toimeen, toteaa Aali.

Miten paperiton ylipäätään voi elää Suomessa?

– Miten kukin parhaaksi taitaa. Osa asuu esimerkiksi sukulaistensa tai tuttaviensa nurkissa. Jotkut asuvat kadulla eli ovat kodittomia.

Onko laittomasti maassa olevalla mahdollisuus saada toimeentulotukea?

– Lain mukaan toimeentuloukea on oikeus saada, mutta käytännössä sitä ei paperittomalle ihmisille myönnetä, eivätkä he sitä osaa tai uskalla pyytääkään.

Suomen lain mukaan kaikilla alle 18-vuotiaille on oikeus käydä koulua. Aali kertoo, että tämä oikeus toteutuu suhteellisen hyvin ja kouluissa on tälläkin hetkellä lapsia, joiden vanhemmilla ei ole lailllista oikeutta olla Suomessa.