lauantai 10. lokakuuta 2009

Turun Sanomat: Puolustaviakin puheenvuoroja kuultiin Paimiossa

Turun Sanomat, mielipiteet:
Timo Häkkinen (SPR): Puolustaviakin puheenvuoroja kuultiin Paimiossa 10.9.2009

Torstainen Turun Sanomien artikkeli Paimion vastaanottokeskuksen yleisötilaisuudesta ei antanut oikeaa kuvaa illan tapahtumista. Ilmeisesti toimittaja joutui poistumaan tilaisuudesta ennen sen päättymistä, koska hänen mukaansa ”yhdessäkään kommentissa ei puollettu keskuksen avaamista”. Kaikki paikalla loppuun asti olleet tietävät, että näitäkin kommentteja kuultiin ainakin parin osallistujan toimesta.

Negatiiviset kommentit ja kriittiset kannanotot toki olivat enemmistönä, mutta niitäkään ei ollut kymmeniä. Puheenvuoroina ehkä kymmeniä, mutta kriittisten puheenvuorojen pitäjiä oli laskujeni mukaan vain ehkä seitsemän-kahdeksan. Näin kai on yleensäkin, kun jotakin asiaa esitellään, vastustajat ovat aktiivisemmin äänessä.

Suurin osa yleisöstä oli hiljaa, myös ne, jotka ovat hakeneet keskuksesta itselleen työpaikkaa. Heitäkin kuulemma oli paikalla. Miten siis tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että paimiolaisten enemmistö tai edes tilaisuudessa läsnäolleiden enemmistö vastustaa hanketta?

Kaikissa asioissa on yleensä ainakin kaksi puolta, niin tässäkin. Tuohan keskus työtä ja veromarkkoja, ja myös lisää ostovoimaa Paimion seudulle. Uskonkin, että sisäasianministeriön edustaja puhui totta, kun hän mainitsi, että Suomessa on monia kuntia, jonne oikein näitä keskuksia toivotaan. Toivominen ei tietenkään aina auta, jos ei ole tarjolla sopivia tiloja, niin kuin nyt Paimiossa on.

Ehkä tiedossa on myös hankaluuksia ja konflikteja, mutta avoin ja ystävällinen suhtautuminen pakolaisiin varmaan osaltaan vähentää haittoja. Saattaapa pakolaisiin tutustuminen joillekin antaa uutta rakentavaakin sisältöä elämään. Vanha viisaus – niin metsä vastaa kuin sinne huutaa – pitää varmaan tässäkin asiassa paikkansa.

Pansion keskuksen yli 20-vuotisen historian aikana järjestyshäiriöitä keskuksen ympäristössä ja vakituisten asukkaiden ”terrorisointia” ei ole ilmennyt, kuten illan aikana kuultiin.

Eiköhän anneta turvapaikan hakijoille mahdollisuus näyttää millaisia he ovat. Jokainen on tietysti oma yksilönsä eikä heistä voi tehdä liian karkeita yleistyksiä. Suurin osa sitä paitsi käännytetään pois Suomesta, mutta toivottavasti heidänkään kokemuksensa eivät olisi pelkästään negatiivisia. Muistaisivat edes, että Suomessa oli ainakin ystävällisiä, hymyileviä ihmisiä.

Timo Häkkinen, puheenjohtaja, Punaisen Ristin Paimion osasto

_________________________

Äänekkäimmät vastustajat muualta kuin Paimiosta

Paimion turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen tiedotustilaisuutta käsittelevä juttu (TS 8.10.) oli erittäin yksipuolinen. Jutusta sai sen käsityksen, että tilaisuudessa oli satapäin ihmisiä räyhäämässä.

Tilaisuuden puheenvuorot eivät välttämättä kerro mitä mieltä paimiolaiset ovat asiasta. Äänekkäimmät vastustajat taisivat löytyä Kaarinasta ja Salosta, josta muutos 2011 puuhamies oli saapunut paikalle. Vastustavia puheenvuoroja tuli noin kymmeneltä hengeltä. Jutussa myös kerrottiin että yhtään vastaanottokeskusta puoltavaa puheenvuoroa ei kuultu. Tämä ei pidä paikkaansa, koska itsekin sellaisen pidin enkä ollut ainoa.

Jutuissa olisi toivottavaa tuoda esille asiat niinkuin ne on, eikä antaa toimittajan oman mielipiteen vaikuttaa jutun faktoihin.

Asioissa on aina hyvät ja huonot puolensa. Pystymme omalla suhtautumisella ja käyttäytymisellä vaikuttamaan siihen, miten asiat Paimiossa tulevat kehittymään. Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan.

Kimmo Jalonen

_____________________________

Kysymyksiini ei vastattu

Nyt tuli mitta täyteen! Nimittäin siinä kohtaa kun minua aletaan kutsua rasistiksi! Olen suomalainen nainen, sanon nyt ja aion sanoa vastaisuudessakin oman mielipiteeni asioihin jotka koskettavat sekä minua, että suomalaisia kanssaihmisiäni.

Olin jättänyt Paimioon avattavan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen toimijoille etukäteen kysymyksiä, joihin suurimpaan osaan ei vastattu lainkaan! Sensijaan jouduimme todellakin kuuntelemaan sisäasiainministeriön kalvosulkeista aivan kohtuuttoman pitkään!

Viranomaiset, jotka olivat tilaisuudessa, antoivat suorastaan auvoisen kuvan vastaanottokeskuksen arjesta ja henkilöistä jotka tulevat asumaan Motelli Valtatie 1:een Paimioon.

Mikä hämmästyttävintä itse Paimion kaupunginvaltuustokaan ei ollut etukäteen tietoinen vastaanottokeskuksen avaamisesta. Tätäkö on suomalainen demokratia!?

Ko. vastaanottokeskuksen pyörittäminen siis maksaa meille suomalaisille noin viisi miljoonaa euroa vuodessa ja tällä hetkellä Suomessa on 21 vastaanottokeskusta. Lisää on myös tulossa, kiitos Suomen nykyisen pakolaispolitiikan! Mieluimmin suurin osa suomalaisista antaisi varmaan nämäkin verorahoina kerätyt rahat suomalaisille vanhuksille ja nuorille. Minä ainakin antaisin!

Marja-Liisa Kujanpää

________________________________

Karjalaisia vieroksuttiin

Paimiossa vastustettiin pakolaisia. Ei ole uutta Varsinais-Suomessa. Äitini kertoi, että 1944, kun perheemme evakuoitiin Marttilaan, niin pappi oli sunnuntaisaarnassaan julistanut karjalaisten synniksi, että tekivät työtä sunnuntaina eikä heitä tulisi hyväksyä tänne.

Myös lapsena minua ”ryssiteltiin” Stålarminkadulla, kun en osannut Turun murretta. Vaimoni on syntynyt Säkkijärvellä, varsinainen ”Ryssä”-maahanmuuttaja.

Jukka Liira, ye- everstiluutnantti, Turku