Kainuun Sanomat/Raimo Virret: Umpio auki

Kainuun Sanomat, kolumni/Raimo Virret: Umpio auki 17.3.2010

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon muuttunut selvästi kielteisemmäksi ja suomalaiset ovat geneettisesti Euroopan omalaatuisin kansa.

Nämä kaksi uutista yhdessä tuottavat johtopäätöksen, että suomalaiset haluavat jatkossakin elää täällä peränurkassaan omaa eristäytynyttä elämäänsä ilman vieraan perimän vaikutuksia. Absurdi ajatus.

* * *

Kainuulaiset ovat suomalaisten seassa kaikkein umpioitunein porukka. Tuore geeniatlas kertoo, että kainuulaiset ja varsinaissuomalaiset ovat perimältään etäämpänä toisistaan kuin esimerkiksi ruotsalaiset briteistä.

Niinpä. Viikingit kulkivat ryöstöreissuillaan Brittein saarilla tuon tuostakin, kuten Harald Hirmuisen sarjakuvista tiedämme. Menivätpä myös Ranskaan ja kauas Välimerelle.

Yllättäen kainuulaiset ovat geneettisesti kauempana jopa venäläisistä kuin muut suomalaiset tai vaikkapa ruotsalaiset. Eikä sinänsä ihme, viikingit, varjagit, kokosivat sivutöinään koko Kiovan Rusin valtakunnan, kun kulkivat jokia pitkin Konstantinopoliin. Yhä Ruotsin ja Ukrainan lippujen värit ovat samat.

* * *

Merenrannikon geenit ovat läheisempää sukua Ruotsiin kuin itäiseen Suomeen. Meren tuntumassa merenkulku on ollut elinkeino. Kaukomaillekin on lähdetty herkästi myös omilta kotirannoiltani, sieltä minne Pähkinäsaaren rauhan raja piirrettiin 1323. Pyhäjoki jäi novgorodilaisten kulku-uomaksi merelle.

Vaarini isä oli mennyt 17-vuotiaana Amerikkaan jo 1800-luvun puolivälin tietämissä palatakseen sitten isännäksi taloon, kun isänsä oli hukkunut kalastusreissulla. Vaarini veljistä kolme lähti myöhemmin Amerikkaan – yksi tuli takaisin. Mummuni veljistä kaikki viisi menivät Amerikkaan – yksi tuli takaisin.

Mutta ei siirtolaisuus ollut harvinaista Kainuustakaan. Vaimoni ukkikin kävi nuorukaisena tienestissä Amerikan kaivoksilla.

Sitten sotien jälkeen suomalaisia ja kainuulaisiakin lähti runsaasti Kanadaan ja Australiaan – ja 60-luvulta lähtien varsinkin Ruotsiin.

* * *

Maailman sivu ihmiset ovat liikkuneet ja heitä on myös jopa väkisin tai puolipakolla liikuteltu. Kuten Kustaa Vaasa savolaisia tänne Kainuuseen puoli vuosituhatta sitten.

Joskus syyt ovat poliittisia, kuten esimerkiksi mummuni kahdella veljellä, jotka lähtivät Amerikkaan tsaarin armeijan kutsuntoja pakoon.

Joskus ne ovat puhtaasti taloudellisia, kuten niillä kainuulaisilla, jotka ovat menneet hakemaan työtä, toimeentuloa ja onnea Amerikasta, Venäjältä, Australiasta, Ruotsista.

Nyt Suomestakin on tullut maahanmuuton kohde ja jatkossa maamme hyvinvointi rakentuu yhä selvemmin muualta saatavan työvoiman varaan. Me etenemme tässä muutaman kymmenen vuotta Ruotsin ja Euroopan perässä.

Jo oli aikakin. Saamme väriä ja voimaa tähän sisäsiittoiseen perimäämme.