Warkauden Lehti/Kari Rajamäki: Turvapaikkashoppailu ja siniset silmät 10.3.2010
Eduskuntavaalit ovat ilmeisesti lähestymässä, koska edustaja Kärkkäinen on yhtäkkiä huolissaan jopa turvapaikkajärjestelmän kustannuksista. Ministeriaikanani hänellä oli huoli liian tiukasta linjastani.
Vuonna 2005 ulkomaalaisviraston 10-vuotisjuhlapuheessa korostin, että Suomen tulisi maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa ottaa käyttöön pohjoismaiset linjaukset, joissa tehokkaasti torjutaan laiton maahanmuutto ja perusteettomat hakemukset voidaan nopeasti ratkaista eikä kielteisen päätöksen saaneiden nopealle maasta poistamiselle ole byrokraattisia esteitä.
Suomen linjaukset suhteessa useisiin lähtömaihin ja mm. perheen yhdistämiseen poikkeavat selkeästi liberaalimpaan suuntaa muiden Pohjoismaiden politiikasta. Tämä on johtanut mm. enenevässä määrin lasten lähettämiseen yksin Suomeen turvapaikanhakijoina. Suomen, sanoisinko antelias, vastaanottojärjestelmä muihin maihin verrattuna korkeine päivärahoineen on myös merkittävä vetotekijä perusteettomien hakemusten eli nk. Dublin-hakijoiden määrän huikeassa kasvussa.
Turvapaikkashoppailuun pitää saada Euroopan maiden yhteistyöllä rajat. Turvapaikkajärjestelmä on tarkoitettu antamaan suojelua sitä tarvitseville, eikä sen hyväksikäyttö mm. hakemalla perusteettomasti turvapaikka vuoronperään eri maista ole hyväksyttävää. Esitin, että perusteettomilta turvapaikanhakijoilta pitäisi poistaa toimeentulotuki. Tämä ei valitettavasti ollut sisäministerin päätettävissä.
Näiden puheiden johdosta eräät esittivät tällöin jopa ministerin erottamista. Kari Kärkkäinen puolestaan korosti oikeutta perheidenyhdistämisiin ulkomaalaislainkäsittelyssä huhtikuussa 2004: "Lapsen oikeus perheen yhdistämiseen on hänen keskeinen perus- ja ihmisoikeutensa, jonka toteutumista ei tule rajoittaa taloudellisilla vaatimuksilla... Vanhempien oleskeluluvalle ei myöskään 52§:ssä tarkoitetussa tilanteessa tulisi asettaa heidän toimeentuloonsa liittyviä rajoituksia... Toimeentulovaatimuksesta: Toimeentulovaatimus saattaa tiukasti sovellettuna johtaa lopputulokseen, jossa oleskeluluvan myöntämistä tukevat muut merkittävät syyt sivuutetaan, muun muassa perhesyyt ja humanitääriset syyt. "
Sisäministerinä annoin muuttamattomana edeltäjäni ministeri Itälän aikana valmistellun ja kesken jääneen ulkomaalaislain eduskuntaan. Huolimatta eräiden tahojen halusta avata sitä entistä "vapaamielisempään" suuntaan, oli välttämätöntä, että laki olisi voimassa ennen EU:n itälaajenemista. Turvapaikanhakijoiden, myös alaikäisten määrä pysyi alhaisena, koska onnistuimme antamaan oikeanlaisen signaalin ulospäin.
Sisäministerinä linjaamani viranomaisten keskeisin painopiste oli (LAMA) laittoman maahanmuuton torjunta. Nykyinen tilanne on seurausta humaanin puolen korostamisesta ja linjattomuudesta. Signaalivaikutus on ollut päinvastainen, jota nyt yritetään paniikissa korjata, mikä voi olla myöhäistä nyt kun maine on kiirinyt.
Nykyinen hallitus irrotti sisäministeriöstä maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat ministeri Thorsille. Sisäministeri Holmlund taas ei puutu "toisen tontille". Perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaaseen kasvuun ja mm. pääosin organisoitujen ankkurilasten määrän seitsenkertaistumiseen ei ole määritietoisesti puututtu.
Viime vuonna valtionvarainministeri Katainen osoitti yli 80 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten lisämenoihin. Kustannusten karkaamiseen vaikuttaa sosiaalietuuksien lisäksi myös turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen repsahtaminen kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Hallitus ei ole myöskään puuttunut alaikäisten lasten kautta tapahtuvaan osin organisoituun perheiden yhdistämiseen.
Korostin jo samassa vuonna 2005 pitämässäni puheessa, että työmarkkinoiden vakaus on taattava ja sen johdosta kolmansista maista tulevaa työvoimaa koskeva päätöksenteko tulee voida säilyttää sekä volyymien että rakenteen osalta kansallisella tasolla.
Nykyisen hallituksen linjaus purkaa työvoiman saatavuusharkintaa eli että Suomeen voidaan tuoda ulkomaista työvoimaa mille alalle tai alueelle tahansa riippumatta siitä, onko saatavana suomalaisia työntekijöitä tai koulutettavissa omia työttömiämme on edesvastuuton tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys jatkaa kasvua.
Turvallinen yhteiskunta on etu sekä suomalaisille että täällä asuville ulkomaalaisille. Hyvä turvallisuustaso on myös vetotekijä, kun pätevät ammattiosaajat valitsevat maata, johon he asettuvat työtä tekemään. Viranomaisten on syytä kertoa tosiasiat ja avoimella, rehellisellä asenteella luoda oikeata kuvaa ympäristömme muutoksesta ja myös turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksistä sekä laittoman maahantulon ilmenemismuodoista ja niiden torjumisesta.
Kirjoittaja on varkautelainen sosialidemokraattien kansanedustaja, joka toimi sisäasiainministerinä vuosina 2003-2007.