Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttokeskustelu vinksallaan 3.9.2010
Ulkomaalaisten vastaanottokeskuksiin on jäänyt yli 500 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa, koska heille ei löydy kuntapaikkaa. Vuoden lopussa heitä arvioidaan olevan jo tuhat.
Hallitus nosti tämän vuoden alussa kunnille pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia korvauksia, mutta se ei ole innostanut riittävästi kuntia. Korvausten ohella kyse on kuntapäättäjien asenteista, joissa on toivomisen varaa.
Asenteisiin vaikuttaa pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja muista maahanmuuttajista julkisuudessa vellova keskustelu, jossa puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) pölhöpopulismiksi leimaama keskustelu keskittyy usein ongelmiin ja uhkiin, kuten viime viikkoina esiin noussut kysymys somalialaisten kasvattilapsihakemusten roimasta noususta.
Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on puhuttava avoimesti ja turvapaikkapolitiikan porsaanreijät on syytä tukkia nopeasti. Suomi on ollut liian houkutteleva maa turvapaikanhakijoille.
Tässä keskustelussa on kuitenkin syytä muistaa, että Suomi on perinteisesti ollut Euroopan tiukimpia maita pakolaisten vastaanottamisessa. Myös turvapaikanhakijoita tulee Suomeen todella vähän muihin EU-maihin verrattuna. Heistäkin ainoastaan vajaa kolmannes saa myönteisen päätöksen.
Turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti, mikä on lisännyt ongelmia ja ennakkoluuloja. Siksi on tärkeää, että myönteisen oleskeluluvan saaneet ihmiset eivät passivoidu, vaan voivat muuttaa nopeasti kuntiin ja pääsevät kotouttamistoimenpiteiden piiriin.
Yhtenä maahanmuuttokeskustelun ongelmana on ollut maahanmuuton monitahoisuuden unohtaminen. Suomen muuttaa vuosittain noin 25 000 ulkomaalaista. Useimmat tulevat Suomeen joko perheen tai työn perässä. Heistä useampi on saanut kotimaassaan korkeakoulutuksen kuin suomalaiset keskimäärin. Heissä on myös enemmän työikäisiä kuin suomalaisten joukossa.
Tällaisia muualla koulutettuja maahanmuuttajia Suomi juuri tarvitsee. Suomessa ei kuitenkaan osata riittävästi hyödyntää heidän ammatillisia taitojaan.
Eduskuntaan syksyllä tuleva esitys uudeksi kotouttamislaiksi kohentaa tilannetta. Se on tarkoitettu kaikille maahanmuuttajille, ei vain pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Sen yhtenä ideana on jakaa Suomeen muuttaville perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, antaa neuvoja työhön sijoittumisesta, laajentaa kielikoulutusta sekä kertoa myös muuttajan velvollisuuksista.
Kun oma väki vähenee, Suomi tarvitsee kymmeniätuhansia työntekijöitä ulkomailta. Siksi on tärkeätä edistää kaikkien maahanmuuttajien sopeutumista. Suomella on myös velvollisuus kantaa osansa suojelua tarvitsevien pakolaisten auttamisesta.