Ylioppilaslehti: Tahdon naida monta

Ylioppilaslehti: Tahdon naida monta 3.9.2010

Miksi Suomessa saa mennä naimisiin vain yhden kanssa kerrallaan? Monisuhteiset eivät voi virallistaa liittoaan, ja jos he ovat jo naimisissa, heidän avioliittoaan ei tunnusteta.

Mari Mustonen, Anne Liljeström ja Risto Paalanen ovat kolmekymppisiä helsinkiläisiä. Mari ja Risto ovat seurustelleet 13 vuotta, Anne ja Risto kahdeksan. Kaikki kolme asuvat yhdessä.
Heidän asuntonsa Helsingin Kalliossa muistuttaa mitä tahansa kimppakämppää. Eteisessä on kenkä- ja vaatepinoja, keittiössä tyhjiä kahvipaketteja. Olohuoneen seinällä on öljyvärimaalauksia, kylpyhuoneessa haisee vieno kissanpissa. Olohuone ja keittiö jaetaan, Marilla ja Annella on omat huoneet. Risto viettää joka toisen yön Marin, joka toisen yön Annen huoneessa.
Kun Anne tapasi Riston, tämä seurusteli Marin kanssa.
”Painin asian kanssa vuoden verran, kunnes oli pakko nostaa kissa pöydälle. Olin yllättynyt, kun Risto sanoi puhuneensa asiasta Marin kanssa. Mari oli ehdottanut, että menisimme treffeille. Mulla on varmaan vieläkin se tekstiviesti tallessa”, Anne sanoo. Anne ja Risto alkoivat seurustella, ja viisi vuotta sitten kolmikko muutti saman katon alle.
Koska Risto ei voi mennä naimisiin molempien kumppaniensa kanssa, kumpaakaan suhteista ei ole virallistettu.
”Se ei olisi reilua yhdelle”, Mari sanoo.
Mutta miksi Mari, Anne ja Risto eivät saa mennä naimisiin? Miksi Suomessa saa mennä naimisiin vain yhden ihmisen kanssa kerrallaan?

Ihan oikeita perheitä

”En näe mitään perusteita sille, miksi avioliitto pitäisi rajata kahden ihmisen välille”, Anne sanoo.
Kaksinnaiminen poistettiin rikoslaista vuonna 1999, mutta avioliittoon voidaan vihkiä vain kaksi ihmistä, mies ja nainen. Voimassa oleva avioliitto on este uuden solmimiselle.
Hallitus suunnittelee lakiesitystä, joka muuttaisi avopuolisoiden asemaa. Laki parantaisi taloudellisesti heikommassa asemassa olevan tilannetta erotilanteessa. Kahteen avopuolisoon laki ei kuitenkaan ulottuisi. Lain edessä polyamorisessa avoliitossa elävät katsotaan toisilleen ventovieraiksi.
Mitä monisuhteinen avioliitto sitten käytännössä tarkoittaisi?
Esimerkiksi sitä, että liitossa syntyvät lapset katsottaisiin avioliitossa syntyneiksi, jolloin heillä olisi oikeus perintöön ja kaikki vanhemmat olisivat automaattisesti huoltajia. Puolisot olisivat oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Perhe voisi ottaa yhteisen sukunimen. Eron sattuessa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanne olisi turvatumpi.
Monenvälisten avioliittojen salliminen tuntuu kolmikosta tällä hetkellä kaukaiselta ajatukselta. Periaatteellista vastustusta he eivät ymmärrä.
”Totta kai olisi lakiteknisiä asioita, jotka pitää selvittää. Mutta niin on jokaisen lain kohdalla”, Anne sanoo.
”Ymmärrän ihmetyksen, sillä aiemmin en olisi voinut edes kuvitella eläväni näin. Mutta ei tämä ole vain jotain kummallisten ihmisten puuhastelua”, Anne sanoo.
Vähän nolostuen huomaan ajattelevani, että kolmikossa tosiaan on jotain ällistyttävän… tavallista. He pukeutuvat ihan, no, miten nyt kolmikymppiset kalliolaiset pukeutuvat. He tarjoilevat kahvia ja pullaa. Anne on ammatiltaan toimittaja, Ripa kielenkääntäjä, Mari opiskelee aineenopettajaksi. Tavallisuuden multihuipentuma.
Eivätkä he ole ainoita.

Monilempiset yhtykää

Helsinkiläinen opettaja Raisa O, 33, on kihloissa ja hänellä on 6-vuotias lapsi. Sekä Raisalla että hänen kihlatullaan on muita rakkaussuhteita. Alun perin kihloissa oli kolme ihmistä, mutta yksi erosi. Elämäntapa ei sopinut. Raisa O:n sukunimeä ei mainita tässä jutussa hänen lapsensa vuoksi.
”En halua, että lapseni kärsii elämäntapani aiheuttamista ennakkoluuloista.”
Raisa ei haikaile naimisiin, mutta kannattaa lukumääräneutraalia avioliittoa periaatteellisista syistä.
”En ymmärrä, miksi valtion pitäisi säädellä sitä, millaisia perheitä ihmiset saavat muodostaa.”
Hän huomauttaa, että avioliitto säätelee ennen muuta taloudellisia asioita. Lainmuutos turvaisi hänen mielestään myös lapsen oikeudet.
”Tunnen kolmen ihmisen perheitä, joissa ihmiset tahtoisivat avioitua nimenomaan lapsen vuoksi. Ei tässä puhuta mistään fiktiivisistä lapsista ja perheistä, vaan jo olemassa olevista, jotka elävät tällaisissa kokoonpanoissa.”
Sexpo-säätiöstä kerrotaan, että nuoret aikuiset kysyvät polyamoriasta joka vuosi enemmän. Tutkimustietoa monisuhteisuudesta ei juuri ole.
Internet on helpottanut yhteydenpitoa, mutta kansanliikettä polyamorian puolesta ei ole syntynyt. Avoimesti monisuhteissa eläviä on vähän, eivätkä he ole järjestäytyneet ajamaan etujaan. Suomessa polyamoristen keskustelupalstoilla on viritelty oman järjestön perustamista, mutta toistaiseksi on ollut hiljaista. Setalla ei ole kantaa asiaan.
”Vaikutelmani on, että polyamoria on suurimmalle osalle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöstä aika vieras ilmiö ja kysymyksenä yhtä ristiriitainen kuin heteroväenkin keskuudessa”, Helsingin seudun Setan puheenjohtaja Kerttu Tarjanne sanoo.
Tämän jutun kolmikko sen paremmin kuin Raisa O:kaan eivät aja asiaansa poliittisia kanavia.
”Emme ole kokeneet tarvetta verkostoitua muihin samanlaisiin. Ystäväpiirissä elämäntapamme ei ole herättänyt paheksuntaa,” Anne sanoo.

Ennakkoluuloiset kiinteistövälittäjät

Anne, Mari, Risto ja Raisa kertovat kaikki avoimesti polyamorisuudestaan. Ystävät tietävät kuviosta, samoin vanhemmat.
”Äiti oli ensin aika raivostunut. Kai se pettyi, kun en elänytkään perinteistä elämää. Mutta se on fiksu ihminen, kyllä sekin sitten ymmärsi”, Mari sanoo.
Raisa on kertonut polyamorisuudestaan myös työpaikallaan.
”Aluksi työkaverit pyörittelivät silmiään, mutta ehkä ne piti mua jo valmiiksi omalaatuisena. Isä sanoi, ettei ymmärrä nykymaailman menoa, mutta hyvä kun olet onnellinen.”
Ennakkoluuloisimpia ovat olleet kiinteistövälittäjät.
”Se oli alentavaa. Meille ei edes suostuttu näyttämään asuntoa. Yksi sanoi vuokranantajan etsivän perhettä, jossa on lapsia. Eivät kai lapset sitä vuokraa maksa”, Risto sanoo.
Nykyinen vuokranantaja ei tiedä suhteen laadusta.
Monenvälinen suhde ei välttämättä tarkoita, että suhde olisi avoin. Riston, Annen ja Marin kokoonpanoon ei pääsääntöisesti ole kuulunut muita ihmisiä. Jos joku tahtoisi uuden suhteen, siitä keskusteltaisiin. Kaikki painottavat polysuhteessa avoimutta ja vastuullisuutta.
Monisuhteisuus ei ylipäätään vaikuta minkään huithapelin don juanin valinnalta. Monisuhteiset tuntuvat olevan perhekeskeisempiä kuin ne, joilla kumppaneita on vain yksi. Jos yksikumppanisten iltoihin kuuluu kaksi tuntia laatuaikaa puolison kanssa, kahden kumppanin kanssa seurusteleva viettää sitä neljä tuntia illassa.
”Kymmenen viime vuoden aikana on ollut ehkä kolme iltaa, jolloin olen ollut yksin kotona”, Risto laskee.

Yksi kerrallaan, monta peräkkäin

Monogamian sijaan länsimaissa olisi oikeampaa puhua sarjamono-gamiasta. Moni avioituu useasti elämänsä aikana. Alttarilla luvataan rakastaa yhtä ihmistä kuolemaan saakka, mutta tänä vuonna avioituneista noin puolet eroaa. Mikään ei estä heitä menemästä uudelleen naimisiin. Kun sarjamonogamia on maan tapa, tuntuu avioliiton rajaaminen kahden ihmisen välille kerrallaan Raisan mielestä oudolta.
”On vaikeaa ymmärtää, minkä vuoksi tällainen elämäntapa, avoin ja rehellinen suhde, on jotenkin huonompi kuin yksiavioisuuden ja ikuisen uskollisuuden ajatukselle perustuvat liitot. Sehän on hirveän fiktiivinen kehys”, Raisa O sanoo.
Mitä tulee lapsiin, tätä artikkelia varten haastatellut tutkijat eivät pidä monisuhteisia liittoja heille haitallisina. Raisan lapsi viettää joka toisen viikon isällään. Järjestely on toiminut Raisan mukaan hyvin. Raisa sanoo, että polyamoriset saavat usein kuulla epäilyjä siitä, miten lapsi pärjää.
”Eivät polyamoriset harrasta ryhmäseksiä pikkukakkosen edessä. Aikuisten seksielämä ei kuulu lapsille, aivan kuten ei muissakaan lapsiperheissä.”

Imaamilla ei käynyt flaksi

Entä sitten muslimit? On helppo sympata suomalaisten, kaupunkilaisten, luterilaisten nuorten aikuisten monisuhteita. Patriarkaaliseen perhemalliin perustuvat monen vaimon muslimiperheet ovat vaikeampi pala.
Juuri islamin vuoksi moniavioisuudesta on tulossa ajankohtainen kysymys Euroopassa. Ranskassa, jossa on Euroopan unionin suurin muslimivähemmistö, moniavioisia perheitä on The Economist -lehden mukaan 16 000–20 000, lähes kaikki heistä maahanmuuttajia. Yhteensä moniavioisissa liitoissa elää arviolta 200 000 ihmistä.
Moniavioisuutta on Suomessakin. Somaliäideistä yksinhuoltajia on Tilastokeskuksen mukaan 46 prosenttia, mikä saattaa viitata siihen, että ainakin osa heistä elää epävirallisesti avioliitossa.
”Iso osa Suomeen muuttaneista muslimeista on sitä mieltä, että Suomessa mennään Suomen avioliittolainsäädännön mukaan”, Suomen Islamilaisen Neuvoston tiedottaja Isra Lehtinen sanoo.
”On kuitenkin tapauksia, joissa tänne muuttaneella miehellä on valmiiksi monta vaimoa, ja avioliitot on solmittu toisessa maassa. Toinen liitto on täällä virallinen ja toinen islamin mukainen.”
Lehtinen arvioi, että Suomessa on 100–200 moniavioista perhettä, kun kaikkiaan Suomessa asuu noin 45 000 islaminuskoista. Asia on arka, eikä siitä puhuta mielellään.
”Lapset saattavat koulussa puhua tädeistä, eivätkä isän muista vaimosta. Muslimiyhteisössäkään monet eivät hyväksy moniavioisuutta”, Lehtinen sanoo.
”Muslimeista vain pieni osa on moniavioisia jo siksi, että islamin mukaan miehen pitää pystyä elättämään vaimonsa.”
Niin Anne, Risto, Mari kuin Raisakin ovat sitä mieltä, että lukumääräneutraali avioliitto kuuluu kaikille, myös muslimeille.
”Ne, jotka niin haluavat elää, tekevät niin jo nyt. Ei lainmuutos ainakaan huonontaisi näiden naisten asemaa”, Risto sanoo.
Suomessa nainen voi myös kieltäytyä monenvälisestä liitosta. Lehtinen tietää tapauksen, jossa suuren suomalaisen moskeijan imaami halusi toisen vaimon.
”Kukaan nainen ei suostunut. Miehellä on edelleen vain yksi vaimo.”
Mutta imaamin haaveista voi päätellä, että myös Suomen moskeijoissa vihitään tarvittaessa moniavioisuuteen – jos vain käy flaksi.

Tutkijat myötämielisiä

Monet tutkijat katsovat, että maahanmuuttajien moniavioisuuteen pitäisi suhtautua sallivammin, sanoo Uppsalan yliopiston kansainvälisen yksityis- ja prosessioikeuden professori Maarit Jänterä-Jareborg.
Tanskassa kohistaan tapauksesta, jossa muslimimiehelle myönnettiin turvapaikka. Mies toi mukanaan kaksi vaimoaan. Viranomaiset nostivat kanteen toisen avioliiton purkamiseksi. Mies palasi vaimoineen epävarmaan kotimaahansa. Suomessa vastaaviin tapauksiin ei olla vielä törmätty.
”Monet tutkijat kysyvät, miksi pitäisi pitää kiinni kahden henkilön liitosta, kun avioliitto on osoittautunut muuttuvaksi instituutioksi”, Jänterä-Jareborg sanoo.
Oikeustieteilijät tekevät eron niin sanottujen kotimaisten ja tuontitapausten välille. Jälkimmäisissä avioliitot on solmittu ulkomailla. Maailmassa on tällä hetkellä on noin 30 maata, joiden lainsäädäntö tunnustaa polygnian eli avioliiton, jossa miehellä on monta vaimoa. Jänterä-Jareborgin mukaan jopa moni Afrikan muslimienemmistöinen maat on tiukentanut siihen liittyvää lainsäädäntöä.
”Suomessa lähtökohtana on se, että moniavioisuutta ei voida hyväksyä eikä monenvälisille avioliitoille antaa lainvoimaa edes tuontitapausten kohdalla. Oikeustieteilijät ovat kuitenkin melko yhtä mieltä siitä, että näille avioliitoille voidaan antaa oikeusvaikutuksia.”
Kaikkien vaimojen lapset voitaisiin katsoa avioliitossa syntyneiksi. Miehen kuoltua vaimot jakaisivat hänen perintönsä tai leskeneläkkeen. Kakku jaettaisiin tasan, eikä eläke siis nelinkertaistuisi, vaikka ukko jättäisi jälkeensä neljä leskeä.
Oleskeluluvan voi avioliiton perusteella saada vain yksi vaimo, ja muiden täytyy hakea lupaa muilla perusteilla. Euroopan unionin perheenyhdistämistä koskeva direktiivi estää oleskeluluvan myöntämisen avioliiton perusteella, jos puoliso on jo naimisissa EU:n jäsenmaassa.

Vitun hyvä elämä

Väestöliiton erikoistutkija Anna Rotkirch näkee polygamiassa ongelmia, mutta pitää sen ylenpalttista kauhistelua vähän huvittavana.
”Monissa maissa naiset elävät hyvää ja toimivaa arkea polygynisissä suhteissa. Kauhukuvat perustuvat hyvin Eurooppa-keskeiseen näkemykseen avioliitosta.”
Lainsäädännön muuttamiseen hänkin suhtautuu silti epäillen.
”Niitä joita asia koskettaa, on hirveän vähän. Pitäisikö muuttaa kulttuurisesti ja sosiaalisesti vakiintunutta käytäntöä heidän takiaan, jos se voi johtaa väärinkäytöksiin?” hän kysyy.
Raisa O:n mielestä polyamoristen määrä ei ole syy vastustaa useamman henkilön liittoja.
”Voi myös ajatella, että saamenkielisiä on niin vähän, että he eivät tarvitse mitään oikeuksia.”
Hänen mielestään monisuhteisuus koetaan uhkana. Se järkyttää ihmisten maailmankuvaa.
”Koko järjestelmä perustuu parinmuodostukselle, sille että kaksi ihmistä ottaa asunto- ja autolainan ja elää yhdessä”, hän sanoo.
”Monisuhteisuus rikkoo uskollisuusmyytin. Se koetaan julkeana ja epäreiluna, koska ajatellaan, että parisuhde vaatii pidättäytymistä. Ei vaadi”, Raisa sanoo.
Hän miettii hetken.
”Luulen, että niitä ärsyttää se, että mulla on niin vitun hyvä elämä.”