Iltalehti: Kaarina Hazard: Somali

Iltalehti: Kaarina Hazard: Somali 2.9.2010

Jep, ahkeraa ja kunnollista maahantulijaa on kyllä ilo katsella. Niin kuin semmoista vietnamilaisperhettä, joka ihan juuri lehdessä esiteltiin. Kuusi lasta kotona ja sataviisikymppiä ruokaan kuussa. Miten tämä on mahdollista, kysyy roiskeläppäpitsalla huonoryhtisen jälkikasvunsa ruokkinut uusavuton, luontaiset vaistonsa menettänyt lähiöäiti ihmeissään. No pakastamalla tietenkin.

Neljä arkkupakastinta on ratkaisu. Niissä säilyvät itse ongitut ahvenet, omin käsin kerätyt mustikat ja yksissä tuumin kasvatetut juurekset. Tätä runsautta katsellessa kyllä kostuu kantasuomalainen silmä. Että niillä onkin näillä vietnamilaisilla sekä säästäväisyys että talkoohenki niin tutusti veressänsä. Siinä sitä on kaidan ja siveän maahantulijan mallia muillekin. Itsekin metsästäjä-keräilijöinä ne ymmärtävät heti tultuaan ryhtyä vaalimaan suomalaisen sielun perinnemaisemaa, jottei se tyystin pusikoituisi.

Tai sitten ne romanikerjäläiset. Niitäkin ymmärsi heti ihan toisella tavalla, kun sanomalehti vei ne marjametsään. Lähti semmoinen uhan tuntu pois, ja niistä tuli vähän niin kuin ihmisiä niistäkin, nimillä puhuttiin ja jonkun hellän kohdan sielustaan löysi paatunutkin toimittaja. Näiden kanssa sitä voisi vielä pärjätäkin.

Mutta sitten on ne toiset. Ne so-ma-lit. Sehän jo lausuttuna napsahtaa suussa kitalakeen koko sana kuin eräskin Nabokovin romaani ja on yhtä rietas ja julkea koko asia.

Kun suomalainen löytää laista porsaanreiän, se tunkee siitä läpi kaiken minkä se pystyy, ja sehän on vaan lainsäätäjien leväperäisyyttä, josta systeemi saakin maksaa. Mutta kun somali tekee saman, kyse on senlaatuisesta nöyryyden puutteesta, että kuolemanrangaistusta alkaa tulla porukalla ikävä.

Kun suomalainen saa väärällä passilla kotikylänsä kakarat pois tulitaistelujen tieltä vieraaseen maahan, on kyse prenikan, muistolaatan ja patsashankkeen ansaitsevasta sankarillis-urhoollisesta isänmaatoiminnasta, jolla on ymmärrettävästi tahdottu turvata rodun, kulttuurin ja perinteen jatkuvuus, ja siitä kiittävät sekä tulevat sukupolvet että Jumala. Siinä on asiakirjan väärennös kuulkaa pieni erhe, kun taivaalliset kiitoksen kellot soi. Kun taas somali yrittää samaa, on helvetti irti.

Maahanmuuttovirasto on ruuhkautunut, uutisoi Helsingin Sanomat, vaikka olisi nähtävästi voinut yhtä hyvin kirjoittaa, että nythän on käynyt ilmi sellainen seikka, jotta somaliperkeleet aikovat väärennetyllä rahallaan ostaa koko Afrikan sarven biopassivarastot tyhjiksi rakentaakseen sieltä ilmasillan suoraan suomalaisten lähiöiden pyöräkellareihin, joissa sitten pitävät lapsivaimovarastojaan ottaakseen iskemättömästä pakasta aina uuden käyttöön, kun edellinen alkaa kyllästyttää, jos eivät naapureilleen niitä myy.

Ja samaan aikaan poliitikot ne vaan käyttäytyvät kuin maassa olisi rauha, vaikka jokainen omin rupisin polvin hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan perustuksen kyntänyt Karjalan katajainen pettuleipäevakkokin käsittää, että kasvattilapsi ei ole mitään muuta kuin kiertoilmaisu moraaliaistin totaaliselle puutteelle.

Juu-u. Kyllä saa tämän jälkeen taas somali aika helvetin monta karjalanpiirakkaa rypyttää, aika jumalattoman usean veneen tervata ja aika monta suomalaispilttiä heikoista jäistä pelastaa ennen kuin taas yhdelläkään niistä on asiaa takaisin meikäläisen saunaseuran lauteille.