Karjalainen: Mutu-tuntuma ei riitä mamu-asioihin

Karjalainen: Helena Tahvanainen: Mutu-tuntuma ei riitä mamu-asioihin 15.9.2010

Suomi imee maahanmuuttajia kuin kärpäspaperi kärpäsiä, mikäli niin sanottuihin maahanmuuttokriitikoihin on uskomista. Vertaus ei ole huono, sillä ”kriitikoiden” mielissä muunmaalaiset katukuvassa tuntuvat olevan yhtä iljettäviä kuin liimassa räpistelevät kärpäset ruokapöydän päällä roikkuvassa pyydyksessä.

Mutta onko mamu-kriitikoiden puheissa perää?

Ulkomaalaisia asuu Suomessa selvästi EU-keskiarvoa vähemmän (Karjalainen, 10.9.). Tämä ei ole mitään kukkahattuteoriaa, vaan EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tuoretta tilastoa.

Suomessa asui viime vuonna 142 000 ulkomaalaista. Se on 2,7 prosenttia Suomen väkiluvusta. EU:n keskiarvo on 6,4 prosenttia.

Vain kuudessa entisen itäblokin maassa ulkomaalaisten osuus on pienempi kuin Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsissa ulkomaalaisia on suhteessa väkilukuun tuplasti enemmän, 5,8 prosenttia, ja Saksassa kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa eli 8,8 prosenttia.

Luxemburgilaisista ulkomaalaisia on melkein puolet. Tosin heitä ei ehkä lasketakaan, sillä Suomeenkin kelpaisi eliitti – ainakin valkoihoinen.

Ruotsin tai Saksan maahanmuuttajista valtava osa ei näy ulkomaalaistilastoissa, sillä virallisesti he ovat jo ruotsalaisia tai saksalaisia. Kansalaisuuden saaminen ei toki aina merkitse halveksunnan päättymistä, mutta Eurostat ei tilastoi katujen rasismia. Saksalainen mikä saksalainen – etnisestä luokittelusta on huonot muistot.

Pitkälle viime vuosisadan loppupuolelle me suomalaiset olimme puhdasta ruotsalaisuutta pilaavia finnjäveleitä. Nyt ruotsinsuomalaisista ja heidän maahanmuuttajalapsistaan on tullut henkisesti ja tilastollisesti ruotsalaisia. Volvoja ei enää vilise heinäkuussa kohti Pohjois-Karjalan korpimökkejä.

Suomeen maahanmuutto alkoi oikeastaan vasta tällä vuosituhannella, eikä maahanmuuttajien enemmistö ole vielä pystynyt tai ehtinyt hankkimaan Suomen passia.

Ulkomaalaisten virallinen tilasto-osuus näyttää siis Suomen tilanteen paljon perinteisten muuttomaiden tilannetta tarkemmin.

Ulkomaalaisten Suomeen kohdistunutta hyökyaaltoa voi peilata myös sisäministeriön tilastoihin, joiden mukaan vuonna 2009 Suomeen muutti 26 700 ihmistä. Se on 2 400 edellisvuotta vähemmän, ei enemmän.

Turvapaikanhakijoiden ennätys on viime vuodelta – 5 988 – mutta virta alkoi tyrehtyä jo vuoden loppupuolella. Nettikeskusteluissa on kiitelty Ruotisin tiukkuutta ja moitittu Suomen lepsuilua. Ruotsissa kirjattiin hakemuksia nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Tänä vuonna Suomeen on tullut 318 somalialaista – Ruotsiin yli kymmenkertainen määrä.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastoissa Suomi on länsimaista 14. sijalla asukaslukuun ja 21. sijalla bkt:hen suhteutettuna.

”Parasta auttaa lähellä lähtömaita” -hokema on täyttä asiaa. UNHCR:n mukaan eniten pakolaisia on Pakistanissa, jossa taitaisi olla ”ongelmia omastakin takaa” – jopa enemmän kuin Suomessa.

Kirjoittaja on Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja.