Länsi-Suomi: Kauko Mäenpää: Itse aiheutettu ruuhka 6.9.2010
Missä ja kenessä on vika, kun Suomeen pyrkivien somalien perhesidehakemukset ovat pahasti ruuhkautuneet? Somalien perheenyhdistämishakemukset ovat neljässä vuodessa kuusinkertaistuneet (HS 29.8.). Hakemusten käsittelyyn on niin vähän henkilöresursseja, että Suomen Etiopian lähetystössä Addis Abebassa ruuhka pahenee jatkuvasti.
Pitääkö Suomen siis ankarasti moittia itseään piittaamattomuudesta, joka pahasti viivästyttää somaliperheiden yhdistymistä? Tuoreiden tietojen perusteella tällaiseen ei todellakaan ole aihetta.
Perhesidehakemukset koskevat yhä useammin kasvattilapsia, joita sisäministeriön huhtikuussa valmistuneen muistion mukaan voi olla jopa kahdeksan yhdessä perheessä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo (HS 30.8.), että Suomeen tulee kasvattilapsihakemuksia eniten koko Euroopassa. Ilmiö on Vuorion mukaan nimenomaan suomalainen.
Tilanne on selvästi täysin sairas. Ei ainoastaan siksi, että kasvattilapsihakemuksista on paljastunut kummallinen sukupuolijakautuma. Ilmoitetuista 13–17-vuotiaista kasvattilapsista oli alkuvuonna 70 prosenttia tyttöjä. Kasvattilapsijärjestelmää voidaan sisäministeriön raportin mukaan käyttää ihmiskaupan välineenä. Ihmiskauppa puolestaan liittyy usein prostituutioon ja elinkauppaan.
Kasvattilapsihakemusten vyöry liittyy siihen, että dna-testein voidaan nyt vahvistaa biologinen vanhemmuus. Suomessa asuville somaleille on tietysti samantekevää, saavatko he haluamiaan ihmisiä Suomeen verisukulaisuuden vai kasvattisuhteen perusteella.
Suomalaisten ei kuitenkaan pitäisi olla niin läpikotaisin pykäläriippuvaisia, että jokainen väitetty kasvattisuhde tutkitaan huolellisesti ja yksityiskohtaisesti – kun missään määrin luotettavaan tulokseen ei kuitenkaan päästä. Prosessiin kuluu paljon rahaa, ja lopulta joudutaan vain levittelemään käsiä. ”Kielteistä perheenyhdistämispäätöstä ei voi tehdä, jos sille ei löydy perustetta”, sanoo johtaja Heikki Taskinen Maahanmuuttovirastosta.
Niinpä Suomeen voi rakentua jopa parinkymmenen hengen ”perheitä” – tosin ehkä vain vähäksi aikaa, sillä on käynyt ilmi, että väitetystä kasvattisuhteesta huolimatta Suomeen tullut ei muutakaan perheen osoitteeseen.
Somaliasta Suomeen tunkeva ongelma aiheuttaa Suomessa viranomaisten ja päättäjien kesken farssimaista kädenvääntöä. Nyt taivastellaan miehissä hakemusruuhkan laittomuutta ja kohtuuttoman pitkäksi venyvää ratkaisuaikaa.
Eduskunnan oikeusasiamies huomauttelee, sisäministeriö vaatii lisää rahaa käsittelijöiden palkkaamiseen, hallitus pihistelee, eduskunnan hallintovaliokunta vaatii ponnella selvitystä Suomen perheenyhdistämiskäytännöistä verrattuna EU-maihin ja muihin pohjoismaihin, maahanmuuttoministeri Astrid Thors varoittaa liian yksinkertaisista vertailuista ja populismista, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet haluaa Maahanmuuttoviraston selvittävän ihmiskauppaepäilyjä, Maahanmuuttovirasto työntää vastuuta paikallistason viranomaisille.
Ainoa hyvä ratkaisu olisi pikainen lainmuutos. Somalien perheenyhdistämisen tulisi olla mahdollista vain lasten ja biologisten vanhempien kesken. Jos muunlaisesta yksittäistapauksesta on kysymys, hakijan pitäisi esittää aivan erityisiä perusteluja, jotka voitaisiin hyväksyä painavista humanitaarisista syistä. Selvästi riman alittaviin hakemuksiin ei tuhlattaisi aikaa eikä rahaa.
Kauko Mäenpää