YLE: Markku Heikkinen: Mitä kunta ja valtio maksavat humanitaarisesta maahanmuutosta?

YLE: Markku Heikkinen: Mitä kunta ja valtio maksavat humanitaarisesta maahanmuutosta? 6.7.2010

Suomalainen debatti maahanmuutosta on ollut kummallista retoristen huulien heittelyä ja leimakirveillä huitomista. Populismia, huutavat fiksut ja hakeutuvat leppoistumaan filmaattisten rinkiin.

Tässä sympatioiden ja negaatioiden hymiötilassa demareiden loppukesästä julkaisema ihan asiallinen raportti maahanmuutosta ei johtanut sen realistisempaan keskusteluun esim. Suomeen sijoitettujen pakolaisten kotoutumisesta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä erilaisia näkökantoja on kyllä vilauteltu tässä korkean työttömyyden maassa, jossa on työvoimapulastakin kärsiviä aloja.

Facebookissa maahanmuuttokeskustelu tihentyy ensi eduskuntavaalien lähestyessä, kun ehdokkaat elämöivät suvaitsevaisuudellaan ja siirtyvät poliittisesta puolueesta toiseen etsien suvaitsevaisinta porukkaa. Aika imelää lähestyä globaaliin pakolaisuuteen kuuluvia ongelmia tai työntekijöiden riistoa suvaitsevaisuutta toitottaen.

Suomi on varautunut ottamaan tänä vuona 2200 pakolaista, joihin kuuluu sekä kiintiöpakolaisia, joita Suomi ottaa vuosittain 750, että turvapaikanhakijoita, jotka ovat pitkällisenkin käsittelyn jälkeen saaneet oleskeluluvan Suomesta ja pakolaisen statuksen. Turvapaikkaa haki viime vuonna Suomesta 6000, ja 1400 sen sai.

Moni puolue haluaa osoittaa humanitaarisuuttaan kannattamalla turvapaikkahakemusten käsittelyajan nopeuttamista Porvarihallituksen tavoitteena on ollut perusteettomasti turvapaikkaa hakevien, turvapaikkaturistien määrän vähentäminen. Ei ole vain tapahtunut. Nyt viimeistään kansalainen tahtoo tietää minkälaisilla resursseilla maailman kriisikentillä pannaan lupahakemukset järjestykseen. Ja mitä tämä maksaa.

Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan vuosittain 750 pakolaista. Heidän joukossaan on sata hätätapausta, jotka YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n mukaan tarvitsevat kiireellistä apua. Siitä huolimatta keskustan Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ehdotti viime keväänä kiintiöpakolaisten määrän pienentämistä. Vihreät ja vasemmistoliitto haluaisivat korottaa kiintiöpakolaisten lukumäärän tuhanteen vuodessa, vaikka nykyisillekään ei löydy ottajia Suomen kunnista. No mutta, mehän ollaan matkalla rauhanturvaamisen suurmaaksi pääministeri Kiviniemen yksipuolisen julistuksen rohkaisemina!

Maailman pakolaisleireillä odottaa härmälandiaan pääsyä jo 200 niin
sanottua kiintiöpakolaista, jotka Suomi on valinnut ja joiden lupapaperit säällisiksi todennut. Suomesta puuttuu vain kuntia, jotka ottaisivat heidät vastaan. Elämisen paikkaa vartoo kiintiöpakolaisten lisäksi Suomen vastaanottokeskuksissa 400 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta hakijaa. Jo nyt tiedetään, että näin montaa paikkaa ei löydy, tunnustaa ylitarkastaja Tiina Pesonen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta. Viime vuonna tavoite oli 2 000 kuntapaikkaa. Niitä saatiin 1 450.

Jos entinen kuntaministeri Kiviniemi näyttäisi nyt tietä rauhanturvaamisen suurmaahan kertomalla kuntien päättäjille kuinka pakolaisille saataisiin sijoituspaikkoja?

En usko, että Tornion kieltäytyminen vastaanottamasta 20 hengen
kiintiöpakolaisryhmää selittyy sen enempää populismista kuin
suvaitsemattomuudestakaan käsin. Tornissa peruspalveluiden tarjoaminen kantaväestöllekin on jo tiukilla, kuten parissa sadassa muussa kunnassa. Kunnat ovat velkaantuneet ja leikkaavat palveluitaan mikä luo eriarvoisuutta kansalaisten kesken. Mutta tätähän on veivattu täällä aatelisen pakeilla ees sun taas. Ja taas!

Kunnat saavat vuosittain valtiolta jokaisesta vastaanottamastaan yli 7 vuotiassta pakolaisesta 2091 € ja alle 7 vuotiaasta pakolaisesta 6845 €. Mutta se ei riitä kattamaan kolmen vuoden kototutumisjaksosta koituvia menoja. Valtio korvaa mm. tulkkipalveluita ja kuntien toimeentulotukimenot täysimääräisesti. Vaaleja odotellessa Vasemmistoliitto haluaisi korottaa ainakin pakolaisten toimeentulotuet kantaväestön kanssa samalle tasolle.

Viimeisimmäksi työväenpuolueeksi julistautuneet Perussuomalaiset
jättäisivät puolestaan vastaanottokeskusten turvapaikanhakijat kokonaan ilman toimeentulotukea. Ovatko persuille kiintiöpakolaiset sitten oikeutetumpia tukiin? En usko, että köyhyys kielitaidottoman kykyä saavuttaa täysimääräinen kansalaisuus. Mutta pakolaisten tulee ottaa aktiivinen ote elämästään ja tulla mukaan koulutuksiin ja harjoittelupaikkoihin, joita kunnan työntekijät järjestävät. Sitä voisi vaatia.

Pakolaisstatuksen saaneet turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset saavat valtion taloudellisen tuen maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina kolme vuotta. Sitten he siirtyvät jos eivät ole omilla jaloillaan kunnan asiakkaiksi. Kolme vuotta riittää harvoin siihen, että pakolaisleirien köyhyydestä tulleesta luku- ja kirjoitustaidottomasta pakolaisesta tulisi täysivaltainen kansalainen.

Kunnille tulevia korvauksia tulisi nostaa ja tukiaikoja pidentää, jotta
kotoutumisesta tulisi parempia tuloksia. Mitkä puolueet ovat valmiita tähän?

Suomeen sijoitettujen pakolaisten kotouttamisen kustannuksista ei voi tinkiä koska lasku vain siirtyy myöhemmin maksettavaksi. Syrjäytymisen kierre tulisi katkaista alkuunsa. Tämä vaatii realistista politiikkaa, jota omalla ja kavereiden suvaitsevaisuudella elämöinti ai auta tippaakaan.

Miten kunnat selviävät pakolaisten eli kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta ja mitä ne siitä hyötyvät?

Kainuun aatelisen kanssa humanitaarisesta maahanmuutosta kuntien näkökulmasta ovat keskustelemassa johtava sosiaalityöntekijä Heli Härkönen Helsingistä, tutkija Heikki Kerkkänen sekä kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Kuuntelijat voivat osallistua tekstaamalla kysymykseen missä on realismi humanitaarisessa pakolaispolitiikassa, johon Suomi on sitoutunut?