Keskisuomalainen: Mölyt pidetty mahassa

Keskisuomalainen: Mölyt pidetty mahassa 6.9.2010

Rasistisia vihapuheita ei möläytellä ilmoille kuntien valtuustoissa. Niiden torjumiseen varauduttiin viime kuntavaalien jälkeen.

Mahdollisia vihaa lietsovia puheita ja kiihotusta kansanryhmää kohtaan ei ole kuultu Suomen kunnanvaltuustoissa. Sitä pelättiin viime kunnallisvaalien jälkeen, jolloin oikeusministeriötä myöten pidettiin tarpeellisena järjestää kuntien luottamushenkilöille rasismin torjuntakoulutusta.

Erityisesti tällaista koulutusta ei ole kuntien luottamushenkilöille järjestetty, vaan laillisuuden ja sopivuuden rajoista annetaan tietoa Kuntaliiton uusille luottamushenkilöille suuntaamissa koulutustilaisuuksissa. Kuntaliiton lainopillinen yksikkö antaa lisävalaistusta, jos ilmenee tulkintatilanteita.

Kuntaliiton maahanmuuttoasioista vastaava varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoo, ettei valtuustojen kokousten puheenvuoroissa ole ainakaan Kuntaliiton tietojen mukaan ilmennyt laittomuuksia tai muitakaan törkeyksiä.

-Valtuuston puheenjohtajien normaali velvoite on pitää hyuolta siitä, että kokous pysyy asiassa ja järjestyksessä. Jos hän ei siihen itse kykene, aina voi pyytää apua paikalle. Sen kummemmasta asiasta ei ole kysymys. Kuntaliitto järjestää normaalia luottamushenkilökoulutusta, mitään rasismin torjuntaan keskittyvää koulutusta ei tietääkseni ole järjestetty, Kietäväinen sanoo.

Ainakin toistaiseksi valtuustojen kokoukset ovat sujuneet sivistyneesti. Kysymys esimerkiksi maahanmuuttajista on Kietäväisen mukaan ollut enemmän muuta julkista poliittista keskustelua. Valtuustoissa se ei ole noussut mitenkään voimakkaammin esille.

Pelisääntöjä maahanmuuttoasioihin hiotaan parhaillaan. Kietäväinen pitää yhtenä avainkysymyksenä sitä, miten maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia kunnille korvataan.

Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajiin yleisemmin kunnissa asennoidutaan.

Maahanmuuttoa koskevan keskustelun ongelma Kietäväisen mielestä on se, ettei Suomessa ole vielä selkeätä ulkomaalaispolitiikkaa. Joka tapauksessa asiaa tulee yhä merkittävämmäksi, koska ulkomaalaisten määrä kasvaa.

-Yleisessä keskustelussa menevät turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja työperäinen maahanmuutto kauniisti sekaisin. Lopputulos on joskus aika hankala, Kietäväinen sanoo.

Rajansa kaikella

Oikeusministeriön demokratia- ja kieliyksikön johtaja, entinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoi kunnallisvaalien jälkeen kiinnitetyn huomiota siihen, että uusien valtuutettujen olisi saatava koulutusta lainsäädännön asettamista velvoitteista ja rajoista.

Koulutuksen käytännön järjestäminen kuuluu Kuntaliiton vastuulle.

-Mielestäni tämä kysymys on hyvin olennainen, niin että luottamushenkilöt tietävät laillisuuden rajat. Seuraavien vaalien aikana nähdään, tuleeko rajankäyntiä esille. Oikeuskäytännössä on katsottu, että poliittiseen puheeseen liittyy korostetusti sananvapaus. Raja on aika pitkällä, kun on kysymys poliittisesta kampanjoinnista. Se on silti jossakin, Suurpää muistuttaa.

Sekä Suomessa että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa oikeuskäytäntö on Suurpään mukaan linjannut tätä kysymystä.