Helsingin Uutiset: Onko suomalaisen työn arvo laskenut?

Helsingin Uutiset: Onko suomalaisen työn arvo laskenut? 29.10.2010

Vapaa liikkuvuus on tehnyt Suomesta otollisen maaperän ulkomaalaisille työntekijöille.

Matalapalkka-aloilla tämä korostuu eniten, mutta niinhän se on aina ollut.

Suomalaiset lähtivät työn hakuun Ruotsiin 1960-luvulla. Volvon autotehdas ja Maraboun suklaatehdas täyttyivät ulkomaalaisista työntekijöistä sielläkin pikkuhiljaa.

Tämä on kai väistämätön kehitys, koska työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Vai onko?

”Huonot hommat” ovat olleet aina tarjolla ulkomaalaisille.

Kotimaisen työvoiman käyttöön ottavat kantaa Olli Koski SAK:sta ja Olli Sorainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työehtoja on parannettava

Nuoriso puhuu paskaduuneista tarkoittaen matalapalkkaisia palvelualojen työpaikkoja. Samalla maahan tulee työvoimaa muualta tekemään muun muassa näitä töitä.

Eikö suomalaisille työ maistu? EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja Suomeen voi tulla töihin, mutta tällöin on noudatettava Suomen lakeja ja työehtoja.

Palvelualojen ammattiliitto taisteli siivoojille 20 prosentin palkankorotuksen – ehkä työvoimaa alkaa kohta löytyä Suomestakin.

Yhteiskuntaa on kehitettävä työehtoja parantamalla ja varmistamalla yhdenvertainen kohtelu Suomessa työskenteleville. Tämä tavoite yhdistäköön työväkeä maasta riippumatta.

Olli Koski

pääekonomisti

SAK

Ulkomaalaisten palkkaamista ei voida rajoittaa

Suomen työmarkkinat kansainvälistyvät. Kehitys heijastelee osin yhteiskunnan moninaistumista.

Työmarkkinoiden kansainvälistymisestä suuri osa johtuu työvoiman rekrytoinnista ulkomailta. Maassa asuvien maahanmuuttajien työllistyminen on edelleen hankalaa. Muitakin vajaakäytössä olevia työvoimaresursseja on, kuten nuoret.

Kielitaidolla ja kotoutumisella ei yleensä voida perustella sitä, että mieluummin rekrytoidaan ulkomaalainen ulkomailta kuin esimerkiksi maahanmuuttaja kotimaasta.

Erikoisosaaminenkaan ei useimmissa tapauksissa ole selittävä tekijä, koska valtaosa ulkomailta rekrytoiduista tulee aivan tavallisiin töihin rakennus-, siivous- ja palvelualoille.

Ulkomailta rekrytointia ei juuri voida rajoittaa, eikä ole syytäkään. Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee tekeviä käsiä. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, ovatko kannusteet työmarkkinoilla olevan työvoimaresurssin käyttöön oikealla tolalla.

Olli Sorainen

neuvotteleva virkamies

työllisyys- ja yrittäjyysosasto