Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Asunnottomuus kasvaa, vaikka ohjelma etenee 25.10.2010
Hallitus on asettanut tavoitteen, että pitkäaikaisasunnottomuus on ensi vuoden loppuun mennessä puolittunut. Siinä todennäköisesti onnistutaan, koska tavoitteen vuoksi on rakennettu runsaasti uusia asuntoja.
Tämä ei kuitenkaan riitä puolittamaan asunnottomien määrää. Kaksi vuotta sitten alkanut taantuma sekoitti vuokra-asuntojen tuotannon ja lisäsi asunnottomuutta, kun työttömyys ja syrjäytyminen yleistyivät.
Suomessa on yhä yli 8 000 asunnotonta yhden ihmisen ruokakuntaa ja noin 350 asunnotonta perhettä. Asunnottomuus keskittyy kasvukeskuksiin ja niiden liepeille, etenkin pääkaupunkiseudulle, jossa on noin puolet Suomen asunnottomista. Kun mukaan lasketaan Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu, alueella on maan asunnottomista noin 80 prosenttia.
Viime vuosien kasvava ongelma on tilapäinen asunnottomuus, johon ajautuvista suuri osa on nuoria. Vapaiden markkinoiden vuokra-asunnot ovat työttömille tai tilapäistöitä tekeville nuorille liian kalliita, ja asuminen toisten nurkissa lisääntyy.
Toinen kasvava asunnottomien ryhmä ovat maahanmuuttajat, jotka irtautuvat vastaanottokeskuksista mutta eivät löydä asuntoa. Esimerkiksi Pelastusarmeijan asuntolan asukkaista jo joka viides on ulkomaalaistaustainen.
Jos asunnottomuus halutaan saada todella vähenemään, tarvitaan nopeasti edullisia vuokra-asuntoja etenkin nuorille ihmisille. 2000-luvun alussa myös yleishyödylliset rakennuttajat ryhtyivät rakentamaan pääosin omistusasuntoja, ja muutaman vuoden aikana ehti syntyä suuri edullisten vuokra-asuntojen vaje.
Ellei nuorten tilapäisen asunnottomuuden kasvua saada pysäytetyksi, myös keski-ikäisen väestön pitkäaikaisasunnottomuus kasvaa väistämättä. Sen hoitaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin pelkkien asuntojen rakentaminen.
Pitkäaikaisasunnottomien joukkoon ajautuneista ihmisistä valtaosa on keski-ikäisiä miehiä, joille asunnottomuus on vain yksi ongelmista.
Mielenterveysongelmista, neurologisista vammoista, rikostaustasta sekä päihde- ja huumeongelmista kärsivät asunnottomat tarvitsevat moniammatillista apua. Prosessissa asunto on tärkein portti kuntoutumiseen ja muuhun tukeen.
Tehostetun tukiasumisen lisääminen tuottaa paitsi inhimillistä elämää asuntoihin päässeille myös säästöä yhteiskunnalle, kun asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve vähenee.
Joka tapauksessa tie moniongelmaiseksi tukiasunnon tarvitsijaksi kulkee tilapäisasunnottomuuden kautta. Se tie pitää tukkia.