Uusi Suomi: ”Suomi-ilmiö” Somaliassa: Tässä yksi selitys?

Uusi Suomi: ”Suomi-ilmiö” Somaliassa: Tässä yksi selitys? 26.10.2010

Sisäasiainministeriö päätteli eilen julkistamassaan selvityksessä, että Suomen perheenyhdistämispolitiikka ei juuri poikkea muista vertailluista EU-maista. Selvitystä voisi tulkita toisellakin tavalla aiemmin ”suomalaiseksi ilmiöksi” kuvaillun somalialaisten kasvattilapsiasian suhteen.

Selvityksestä löytyy tieto, että Suomi on korvannut muita maita huomattavasti laajemmin maahanmuuttajien perheenjäsenten muuttomatkoja. Kaikki kiintiöpakolaisia ottavat EU-maat maksavat kiintiössä otettujen matkat vastaanottavaan maahan, mutta vain Suomi ja Ruotsi korvaavat myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkoja. Suomesta poiketen Ruotsikin korvaa ainoastaan Geneven sopimuksen tarkoittaman pakolaisaseman saaneiden hakijoiden perheenyhdistämismatkat.

Nimettömänä pysyttelevä maahanmuuttoviraston työntekijä vahvistaa Uudelle Suomelle, että ero on voinut lisätä somalialaisten hakemuksia. Somalialaisista oleskeluluvan saajista vain murto-osa on kiintiöpakolaisia tai Geneven sopimuksen mukaisia pakolaisia.

Suomi ei myöskään vaadi kasvattilasta todistamaan huoltosuhdetta eli perheenjäsenyyttään yhtä tarkasti kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat.

Esimerkiksi Norja on ottanut käyttöön kyseenalaisenkin vaatimuksen, jonka mukaan kasvattivanhemmilla tulee olla vastuu adoptiolapsesta kotimaan lainsäädännön mukaisesti. Somalialaishakijoista yksikään ei täytä kriteerejä, koska Somaliassa ei ole lainsäädäntöä vanhempien vastuusta. Suomi ratkaisee kasvattisuhteen aitouden yleensä haastattelulla.

Sisäministeriö kieltää tulkinnassaan, että kumpikaan näistä kahdesta tekijästä olisi voinut lisätä Suomen ”houkuttelevuutta”. Hallituksessa on kenties ajateltu toisin, sillä hallitus on jo esittänyt eduskunnalle matkakustannusten korvaamisen rajoittamista koskemaan vain kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkoja.
”Se on niin pieni yksityiskohta, ettei kukaan tee päätöksiä sen perusteella”

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) erityisavustaja Thomas Bergman puolustaa sisäministeriön tulkintaa. Hän ei usko, että muita maita avokätisemmällä muuttomatkojen korvaamisella olisi minkäänlaista vaikutusta hakemusten määrään.

–Se on niin pieni yksityiskohta, että en tiedä, tekeekö kukaan päätöksiä sen perusteella, sanoo Bergman Uudelle Suomelle.

Eikö matkakustannus voi olla aika iso asia hädänalaiselle ihmiselle?

–Hätä on näiden ihmisten tapauksessa isompi asia kuin joku matkalippu, toteaa Bergman.

Bergmanin mukaan eroa Suomen ja muiden maiden välillä tasoittaa se, että osassa maista muuttomatkoja ovat korvanneet valtion sijaan kunnat ja erilaiset järjestöt. Hän muistuttaa myös, että Suomelle tulee huomattavasti vähemmän turvapaikkahakemuksia yksinäisiltä alaikäisiltä hakijoilta kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan. Tiukkojen käytäntöjen vuoksi kasvattihakemukset siis saattavat vain tulla naapurimaihin eri muodossa.

Naapurimaihin saapuva turvapaikkahakemusten kokonaismäärä on myös moninkertainen Suomeen verrattuna.

Myös maahanmuuttovirastosta korostetaan, että eri maiden käytäntöjen vertailu on erittäin hankalaa.

Kasvattilapsikeskustelu alkoi aiemmin tänä syksynä, kun osaa somalialaisten perheenyhdistämishakemuksista epäiltiin perusteettomiksi. Hakemusten määrä on kuusinkertaistunut neljässä vuodessa. Etenkin kasvattilapsia, joita ei voida sulkea pois DNA-testeillä, on nykyisin lähes joka perheessä aiemmasta poiketen.

Faktakulma

Ulkomaalaislaki muuttui 1.8.2010. Lakiin lisättiin säännös kasvattilapsista. Säädöksellä pyritään varmistamaan, että oleskeluluvan myöntämisen perusteena oleva kasvattilapsisuhde on aito.

Suomesta haki oleskelulupaa tammi–elokuussa 2010 yhteensä 16 105 henkilöä, kertoi maahanmuuttovirasto äskettäin. Hakijoiden määrä on kasvanut noin 12 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin hakijoita oli 14 375.

Merkittävää oleskelulupahakemuksien osalta on somalialaisten hakijoiden huomattava kasvu. Elokuun loppuun mennessä somalialaisten oleskelulupahakemuksia on tullut vireille yhteensä 2 679. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä (2009: 2 267). Lähes kaikki somalialaisten hakemukset koskevat perheenyhdistämistä, ja niiden osuus kaikista perhesidehakemuksista on 39 prosenttia.