MTV3: Uutuuskirjat houkuttelevat maahanmuuttajia kirjojen pariin

MTV3: Uutuuskirjat houkuttelevat maahanmuuttajia kirjojen pariin 26.10.2010

Vaietut asiat esiin kirjallisuuden kautta

Maahanmuuttajat, kerjäläiset ja islam - ajankohtaiset puheenaiheet näkyvät myös tämän vuoden kirjallisuudessa. Muun muassa Leena Lehtolainen ja Anja Snellman ovat julkaisseet monikulttuurista Suomea ja muslimielämää avaavat romaanit, jotka ovat saaneet hyvän vastaanoton lukijoilta ja kriitikoilta.

- Olen saanut kirjasta urani parhaat palautteet. Tämä oli hiukan yllättävää, sillä kirjoitusprosessi vei monta vuotta, ja kirjoitusprosessin aikana maahanmuuttokeskustelu on pärähtänyt Suomessa käyntiin, Snellman sanoo.

Kirjoissa islamilaisen ja suomalaisen kulttuurin törmäys on raju, mutta kiitosta on tullut myös maahanmuuttajilta.

- Olen saanut somalitytöiltä palautetta, että jonain päivänä he haluavat myös itse kirjoittaa. Myös somalinaisilta, jotka ovat kirjan pystyneet lukemaan edes osan kirjasta, on tullut kommentteja. Kielitaito on usein se syy, miksi maahanmuuttajat eivät suomalaista kaunokirjallisuutta lue, Anja Snellman sanoo.

- Postia on tullut myös lestadiolaisilta, ja täytyykin muistaa, että meillä on myös muita kuin maahanmuuttajia, joiden perheessä uskonto voi olla kahlitseva. (Parvekejumalat) on tarina vapauden kaipuusta, joka ei sitoudu pelkästään somalikulttuuriin tai maahanmuuttajiin.

Snellmanin mukaan kovinta kritiikkiä ovat antaneet suomalaiset, jotka ovat kääntyneet islamin uskoon.

"Negatiivista kommenttia löytyisi jos etsisi"

Suomessa maahanmuuttajien itsensä tekemää kirjallisuutta on alkanut vasta syntyä. Yksi tällainen kirja on kosovolaisen Fatbardhe Hetemajn ja Heli Roihan yhteistyössä tehty teos, joka kertoo Hetemajn perheen tarinan. Maahanmuuttajat ja entiset pakolaiset ovat ottaneet Hetemajn perheeseen yhteyttä muun muassa Facebookin kautta ja kiitelleet kirjan julkaisemista.

- Olen saanut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat sanoneet, että "minäkin olen ajatellut kirjoittaa tai että kirjoitin juuri aineen perheestäni tai omasta tilanteestani". Mielestäni tällaiset yhteydenotot ovat ihania. On myös varmasti hyödyllistä suomalaiselle yhteiskunnalle kuulla heidän mielipiteensä siitä, millaista täällä Suomessa on. On hienoa, jos voin olla mukana edistämässä kirjallisuuden suosiota maahanmuuttajien keskuudessa, Hetemaj sanoo.

- Tosin jos haluaisin lukea negatiivista palautetta kirjastani, ei varmaan tarvitsisi mennä kuin Homma Forumin keskustelupalstalle, mutta en aio viettää siellä vapaa-aikaani.

Hetemaj ei ole ehtinyt vielä tutustua Snellmanin ja Lehtolaisen romaaneihin, mutta hänen mielestään on hyvä asia, että maahanmuutto-asioita käsitellään myös kirjallisuuden keinoin.

Pakolais- ja maahanmuuttoteemat ovat vahvasti esillä torstaina alkavilla Helsingin Kirjamessuilla.

-------

Vaietut asiat esiin kirjallisuuden kautta

Tänä syksynä on julkaistu jo useampia maahanmuuttoa käsitteleviä kirjoja, mutta Suomessa maahanmuuttajakirjallisuus on vielä lähtökuopissa muuhun Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi Iso-Britanniassa asuva, intialaissyntyinen Salman Rushdie on tuttu monelle kirjallisuuden ystävälle, ja Ruotsissa iranilaissyntyinen Marjaneh Bakhtiar on saanut paljon myös rajat ylittävää huomiota teoksillaan.

Suomessa maahanmuuttajien itsensä tekemää kirjallisuutta on alkanut vasta syntyä - Suomessa kun itse maahanmuuttokin on vielä melko nuori ilmiö.

- Kyllä niitä alkaa tulla hiljalleen. Luulen, että suurin syy maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden vähyyteen on se, että kirjoittaminen on hidas prosessi. Jo kielitaidon hankkiminen ja kirjoittamisen harjoitteleminen vaativat paljon aikaa - siihen päälle tulee vielä romaanin kirjoittaminen, sanoo kirjailija ja mediapersoona Anja Snellman.

Maahanmuuttajat uudistamassa kieltä

Kustantajien mukaan maahanmuuttajien tekemää kirjallisuutta tarvitaan myös Suomessa.

- Aina tarvitaan hyvää kirjallisuutta - sellaista, joka uudistaa kieltä ja joka avaa asioita, jotka ovat syystä tai toisesta suurimmalle yleisölle piilossa, sanoo WSOY Johnny Knigan kustannuspäällikkö Jaakko Pietiläinen.

- Tarjonta on ollut toistaiseksi suhteellisen vähäistä, mutta uskon, että tilanne tulee seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana muuttumaan radikaalisti. Suomeen 90-luvun alussa tulleet maahanmuuttajat alkavat olla parikymppisiä ja siinä iässä, että kirjojen kirjoittaminen ylipäätään kiinnostaa, Pietiläinen pohtii.

Pietiläinen itse kaipaisi erityisesti sellaista kirjallisuutta, jossa kieli on Suomessa asuvien maahanmuuttajien omaa - suomea, jossa on sanontoja vaikkapa arabiasta ja somalin kielestä.

- Olisi mielenkiintoista kuulla myös enemmän näkemyksiä suomalaisesta kulttuurista maahanmuuttajan silmin.

Kaikki lähtee hyvästä tarinasta

Kustannuspäällikkö Pietiläisen mukaan myös heikommalla kielitaidolla voi saada aikaiseksi romaanin.

- Jos on olemassa hyvä tarina, on olemassa keinoja luoda siitä hyvä kirja. Kirjan voi kirjoittaa omalla kielellään ja se voidaan kääntää suomeksi, mutta jos meille tulee tekstiä somaliaksi tai arabiaksi, se tuottaa haasteita kääntämiseen, Pietiläinen kertoo.

Hänen mukaansa kirjoittamisessa voidaan käyttää taustalla olevaa kirjoittajaa, jolloin suomea hyvin osaava toimittaja tai kirjailija voi olla apuna.

- Kustantamoiden kautta voi kysyä kontakteja, mutta jos kirjailijalla on koko paketti valmiina, on siihen paljon helpompi tarttua.

Perheestään kirjan Heli Roihan kanssa kirjoittanut kosovolainen Fadbarthe Hetemaj kannustaa maahanmuuttajia tarttumaan rohkeasti kynään.

- Siitä vain rohkeasti kirjoittamaan. Kirjan voi tehdä vaikka päiväkirjan muodossa. Jos kieliopin kanssa on ongelmia, niin kannattaa ottaa esimerkiksi yliopistossa suomen kieltä lukevaan ihmiseen yhteyttä. Kirjoittamiselle ei pitäisi olla mitään esteitä.

"Missä kirja kunniaväkivallasta tai homoseksuaalisuudesta?"

Kahden kulttuurin kautta maailmaa katsovat voivat nostaa teoksissaan esiin esimerkiksi sopeutumisen haasteita tai avata kulttuurissaan vaiettuja asioita.

Kosovosta 1990-alussa Suomeen tullut Fatbardhe Hetemaj toivoo, että Suomessa nähdään tulevaisuudessa enemmän kirjoja, joiden aiheet ja kertomukset kumpuavat heidän taustoistaan.

- Toivoisin, että joku kirjoittaisi esimerkiksi kunniaväkivallasta tai ehkä homoseksuaalisuudesta, joka on joissain kulttuuripiireissä edelleen erittäin vaiettu aihe ja tabu, viime vuonna Vuoden pakolaisnainen -tunnustuspalkinnon saanut Hetemaj sanoo.

Hän uskoo, että maahanmuuttajien joukosta löytyy tulevina vuosina kirja-aiheita ja kirjailijalahjakkuuksia.

Hetemajn mukaan maahanmuuttokeskustelu on ajoittain yksipuolista ja ääripäiden välistä sanailua. Hän toivoo, että kirjallisuus auttaisi suomalaisia ymmärtämään, millaista Suomeen on tulla.