HS: Vähemmistövaltuutettu haluaa kokeilla nimetöntä työnhakua

Helsingin Sanomat/STT: Vähemmistövaltuutettu haluaa kokeilla nimetöntä työnhakua 22.10.2010

Tiedote: Vähemmistövaltuutetun selvitys: Venäjänkielisten osaamista ei osata hyödyntää Suomessa

Venäjänkielisten työllistyminen ja työsyrjintä 2010 (pdf)

Venäläisillä on suuria vaikeuksia löytää Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä, arvioi vähemmistövaltuutettu selvityksessään. Syrjintää ja ennakkoluuloja kohdataan erityisesti työnhaussa.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ehdottaa, että julkisen puolen työnantajat voisivat tehdä nimettömiä työnhakuja. Nimetön hakemusvaihe varmistaisi, ettei hakijaa jätetä kutsumatta työhaastatteluun pelkän venäläisen nimen takia.

"Tällainen kokeilu voisi avata tien henkilökohtaiseen tapaamiseen työnantajan kanssa ja siten edistää työllistymistä", Biaudet sanoo.

Suomessa asuvien venäläisten työttömyysaste on korkeampi kuin ulkomaalaisilla keskimäärin, vaikka suuri osa heistä on korkeakoulutettuja ja puhuu hyvin suomea. Viime vuonna työttömyysaste oli 31 prosenttia.

___________________________________________________

Tiedote: Vähemmistövaltuutetun selvitys: Venäjänkielisten osaamista ei osata hyödyntää Suomessa

Korkeasti koulutettu vähemmistöryhmä, venäjänkieliset, eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä. Vähemmistövaltuutetun teettämän selvityksen mukaan venäläisen koulutuksen tunnustaminen on yksi suurimpia ongelmia. Myös ennakkoluulot ja tietämättömyys haittaa venäjänkielisten edistymistä suomalaisessa työelämässä.

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä (noin 52 000, vuonna 2009, Tilastokeskus). Siitä huolimatta, että venäjänkieliset ovat korkeakoulutettu vähemmistö, työttömyys heidän (31,3 % 30.4.2009) keskuudessaan on keskimäärin ulkomaalaisten (17,6 %) työttömyyttä korkeampi.

- Venäjänkielisten kielitaito sekä muu osaaminen pitäisi hyödyntää paremmin. Yksi selvityksen tärkeimmistä huomioista on, että osaamista pitää tunnistaa paremmin. Myös työnantajille pitää saada enemmän tietoa ulkomaalaisista tutkinnoista, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet huomauttaa.

Vähemmistövaltuutetun tekemässä selvityksessä käy myös ilmi, että venäläiset kohtaavat syrjintää työelämässä, varsinkin rekrytointitilanteessa. Kyselyyn vastanneet kokivat kuitenkin, että on vaikea arvioida onko kyse tosiaan syrjinnästä, esimerkiksi jos ei pääse haastatteluun.

- Yksi suosituksistamme selvityksessä on nimettömän ensikohtaamisen mahdollisuuksien selvittäminen työnhaussa. Tällainen kokeilu voisi avata tien henkilökohtaiseen tapaamiseen työnantajan kanssa ja siten edistää työllistymistä. Suomella ei ole varaa päästää maahanmuuttaneiden osaamista käsistään ennakkoluulojen ja tietämättömyyden takia, Biaudet toteaa.

Selvitys kokonaisuudessaan (pdf 381 kt)

Venäjänkielisten työllistyminen ja työsyrjintä 2010 -selvitys tehtiin vähemmistövaltuutetun toimistossa keväällä 2010. Selvityksen ensisijainen tutkintamenetelmä oli venäjänkielisille suunnattu kysely internetissä. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä ja vastaukset antavat kuvan venäjänkielisten kokemuksista työnhaussa ja työelämässä. Selvityksessä pohdittiin venäjänkielisten työelämää Suomessa kuuden mahdollisen työttömyystekijän kautta: Kieli, ulkomaalainen koulutus, kulttuurinen osaaminen, sosiaaliset verkostot, työnantajien epäluottamus ja lopuksi vielä syrjintä.

___________________________________________

Toimenpide-ehdotukset

1. Lisätään joustavuutta virantäytön kielitaitovaatimuksissa niin, että viran saaneet sitoutuvat opiskelemaan suomea ja/tai ruotsia, jolloin lopulta kotimaisten kielten kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. Vieraan kielen osaamiselle annetaan suurempi merkitys verrattaessa hakijoiden kielitaitoa, erityisesti mikäli kyseisessä yksikössä on muutoin riittävästi osaamista molemmissa kotimaisissa kielissä.

15. Selvitetään nimettömän työnhaun mahdollisuuksia vähentää syrjintää työhönotossa, erityisesti koskien rekrytoinnin alkuvaiheita.