Pakolaisapu: Järjestöt: Perheenyhdistäminen, mummot ja pakolaiskiintiö jakavat puolueita

Pakolaisapu: Järjestöt: Perheenyhdistäminen, mummot ja pakolaiskiintiö jakavat puolueita 20.10.2010

Helsingin Sanomat: Selvitys: Perheenyhdistäminen ja pakolaiskiintiö jakavat puolueita

Muutos 2011: Suomen Pakolaisapu ry:n puolueselvitys

Suomen Pakolaisapu ja Pakolaisneuvonta ovat selvittäneet puolueiden maahanmuutto- ja pakolaispoliittisia kantoja.

Erityisesti perheenyhdistämiseen liittyvät oikeudet jakavat puolueita. Vasemmistoliitto kritisoi tänä vuonna voimaan tullutta kiristystä alaikäisten perheenyhdistämisoikeuteen. Kokoomus taas haluaa kiristää kansainvälistä suojelua saavien mahdollisuutta perheenyhdistämiseen niin, että muille kuin varsinaisen turvapaikan saaneille ei maksettaisi perheenyhdistämismatkoja. Keskusta on samoilla linjoilla, mikäli todetaan, että käytäntö on muissa maissa erilainen kuin Suomessa.

Kristillisdemokraatit ja Rkp ottavat kantaa niin sanottuun mummoasiaan: KD:n mielestä Suomessakin tulisi noudattaa EU-direktiiviä, jonka mukaan isovanhemmat kuuluvat EU-kansalaisen perheeseen. Rkp pitää kestämättömänä, että direktiivi ei tällä hetkellä päde useimpiin Suomen kansalaisiin, mutta Suomessa asuviin muihin EU-kansalaisiin kylläkin.

Pakolaiskiintiön suuruudesta puolueet olivat eri mieltä. Rkp ja Vasemmistoliitto nostaisivat vuosittaisen kiintiöpakolaisten määrän tuhanteen. Myös Vihreät nostaisivat kiintiötä. Sdp, Keskusta, Kd ja Kokoomus pitäisivät sen nykyisessä 750:ssä. Perussuomalaiset haluaisivat poistaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan.

Maahanmuuttajien työmarkkinoilla kohtaaman syrjinnän vähentämiseksi Rkp Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattavat anonyymia työnhakua julkisella sektorilla. Mikään puolueista ei kannata maahanmuuttajakiintiöiden asettamista julkiselle sektorille; Vihreillä ei tosin ole kantaa asiaan.

Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan tekemää selvitystä varten haastateltiin kaikkien eduskuntapuolueiden nimeämiä edustajia. Heiltä kysyttiin puolueensa kantoja koskien maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa, sekä kotouttamista ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Lue Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan selvitys täältä:
http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisuus_suomessa/lainsaadanto/puolueselvitys_2010/

------------

Selvitys eduskuntapuolueiden maahanmuutto- ja pakolaispoliittisista linjauksista

Alkukesästä 2010 kaikkien eduskuntapuolueiden nimeämiä edustajia haastateltiin puolueiden maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaispoliittisista linjauksista sekä puolueiden kannoista kotouttamiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Puolueita pyydettiin valitsemaan haastateltavaksi henkilö, joka on perehtynyt aihepiiriin ja joka voi edustaa puolueen linjaa näissä asioissa.

Puolueita haastattelututkimuksessa edustavat seuraavat henkilöt (puolueet aakkosjärjestyksessä):

Tapani Tölli, hallinto- ja kuntaministeri, kansanedustaja, Keskustan maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja

Arto Satonen, kansanedustaja ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja

Peter Östman, puoluesihteeri, Kristillisdemokraatit (Kd)

Pietari Jääskeläinen, kansanedustaja, Perussuomalaiset

Astrid Thors, kansanedustaja, Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri, Ruotsalainen kansanpuolue (Rkp)

Maarit Feldt-Ranta, kansanedustaja ja Sosialidemokraattisen puolueen maahanmuuttotyöryhmän vetäjä (Sdp)

Merja Kyllönen, kansanedustaja ja Vasemmistoliiton maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Panu Laturi, puoluesihteeri, Vihreät


Haastatteluista vastasivat Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan tiedotus sekä tutkija Arno Tanner.

Turvapaikka – ja pakolaispolitiikka

Pitäisikö perheenyhdistämislainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttaa?

Keskustan mukaan perheenyhdistämiseen liittyvien taloudellisten etuuksien pitää olla yhteismitallisia lähipohjoismaissa ja EU-maissa. ”Meillä ei voi olla toisista maista poikkeavia käytäntöjä, kun ne ovat vetovoimatekijöitä.”

Kokoomuksen mukaan perheenyhdistämismatkoja ei pitäisi maksaa muille kuin pakolaisstatuksen saaneille, samoin toimeentuloedellytys tulisi asettaa perheenyhdistämiselle muille kuin pakolaisille. Kokoomus pitää kasvattilasten osalta perheenyhdistämislainsäädännön tiukentamista perusteltuna.

Kd:n mukaan lainsäädäntöä olisi muutettava niin, että lähtömaassa asuvilla isovanhemmilla on mahdollisuus tulla Suomen kansalaisuuden saaneen lapsensa luo. Se olisi myös linjassa EU-direktiivien kanssa, joissa isovanhemmat kuuluvat perheeseen.

Perussuomalaisten mukaan lainsäädäntö toimii huonosti. Perhekäsityksen tulee olla sama kuin Suomessa ja on katsottava perheenyhdistämisen tarkoituksenmukaisuutta.

Rkp:n mukaan on kestämätöntä että EU-kansalaisella, joka haluaa saada muun omaisen kuin ydinperheen jäsenen Suomeen, on siihen paremmat oikeudet kuin Suomen kansalaisella. Myös asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää olisi tarkistettava maailmassa, jossa ihmiset muuttavat paljon.

Sdp pitää tärkeänä kokonaiskuvan ja tiedon saamista siitä, millainen lainsäädäntö on muissa maissa.

Vasemmistoliitto pitää ristiriitaisena nykyistä lainsäädäntöä, jonka mukaan alaikäinen perheenkokoaja menettää oikeuden perheenyhdistämiseen jos hän täyttää 18 vuotta ennen päätöstä.

Vihreät ei halua tiukentaa lainsäädäntöä, sillä se vastaa kansainvälisiä sopimuksia.



Miten pula kuntapaikoista sekä kiintiöpakolaisten että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta tulisi ratkaista?

Keskustan mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla. Puolue korostaa, että kuntia ei voi pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia. ”Lisäksi tarvitaan myös tiedon välittämistä siitä, mitä pakolaisten sijoittaminen kuntiin käytännössä tarkoittaa”.

Kokoomuksen mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla, mutta puolue vierastaa ajatusta kuntien pakottamisesta. Keskusteluissa kuntien kanssa olisi selvitettävä onko kuntakorvausten nostaminen ratkaisu, vai onko mukana myös asenteellisuutta ja voidaanko sille tehdä jotakin.

Kd arvioi, että nykyisessä tilanteessa ei pystytä lisäämään kuntapaikkoja, ennen kuin talous kääntyy uudelleen nousuun. Kuntien pakottaminen ei ole kuitenkaan hyvä ratkaisu.

Perussuomalaiset arvioi, että ”jos turvapaikanhakijamäärien kasvu saadaan pysäytettyä, en usko, että meillä olisi ongelmia myöskään kuntapaikkojen saamisessa. Se tosin edellyttää riittävää valtion rahoitusta kunnille”.

Rkp:n mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla. Puolue korostaa lisäksi tiedon jakamisen merkitystä kuntapaikkojen löytämiseksi.

Sdp:n mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla: ”Raha on tässäkin asiassa paras konsultti”. Kuntia ei voi kuitenkaan pakottaa ottamaan vastaan pakolaisia.

Vasemmistoliiton mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla, mutta kunnilta on kuntapaikkojen suhteen turha edellyttää toimia, jos niille ei anneta rahaa pitkäjänteiseen kotouttamistyöhön.

Vihreiden mukaan pula kuntapaikoista ratkaistaan suuremmilla kuntakorvauksilla ja huolehtimalla, että raha ei mene muuhun käyttöön, kuin mihin se on tarkoitettu. Kuntien suhtautumiseen voi vaikuttaa asenteita muokkaamalla.


Pitäisikö Suomen pakolaiskiintiötä nostaa, pitää nykyisellään, laskea, vai poistaa kokonaan?

Keskusta pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Kokoomus pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Kd pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Perussuomalaisten lähtökohta on, että eri toimin Suomella voisi olla pakolaisten vastaanotossa nollakiintiö.

Rkp näkee, että kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin korottaa tuhanteen.

Sdp pitää nykyistä 750 henkilön kiintiötä sopivana.

Vasemmistoliitto nostaisi kiintiöpakolaisten määrän tuhanteen.

Vihreät nostaisi kiintiötä muiden Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle.


Kotouttamispolitiikka


Pitääkö kotouttamistoimien olla velvoittavia ja missä määrin vapaaehtoisuuteen perustuvia?

Keskusta ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta, mutta tukena myönnetty kotoutumisraha voisi olla sidottu johonkin toimintaan tai hyödykkeeseen.

Kokoomus ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta. Kokoomuksen mukaan korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät välttämättä tarvitse näitä toimia. Kuitenkin jos maahanmuuttaja saa yhteiskunnan tukea, kotoutumistoimet voisivat olla velvoittavia.

Kd:n mukaan velvoittaminen voisi auttaa naisten pääsyä kotouttamistoimien piiriin.

Perussuomalaiset ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta, mutta muistuttaa koulupakon koskevan myös maahanmuuttajataustaisia.

Rkp ei edellytä kotouttamistoimien velvoittavuutta. Suomen kansalaisuuden saaminen toimii riittävänä kannustimena osallistua kotouttamistoimiin.

Sdp kannattaa kotouttamistoimien velvoittavuutta. Puolue korostaa yksilön velvollisuutta osallistua yhteiskunta- ja kieliopetukseen.

Vasemmistoliitto kannattaa kotouttamistoimien velvoittavuutta. Puolue korostaa kotoutumistoimien järjestämisen velvoittavuutta viranomaisille, mutta myös maahanmuuttajille. Perheille suunnatut kotoutumistoimet voisivat olla ratkaisu saada myös naiset niiden piiriin.

Vihreät kannattaa kotouttamistoimien velvoittavuutta, vaikka velvoittavuus on ristiriidassa yksilön vapaan harkinnan kanssa. Puolue katsoo, että näin varmistetaan kaikkien pääsy kotouttamistoimien piiriin.



Tulisiko maahanmuuttajien osuus kunnan asukkaista ottaa huomioon valtionapujen jakamisessa kunnille?

Keskusta hyväksyy kuntakorvaukset siinä vaiheessa kun maahanmuuttajat saapuvat kuntaan ja kun toimenpiteitä tarvitaan. On kuitenkin vaikea määritellä kuinka pitkän ajan korvauksia pitäisi maksaa.

Kokoomus kannattaa valtionavustuksia erityistoimenpiteiden ja niistä koituvien kustannusten korvaamiseksi, muttei näe, että avustuksia tulisi laskea automaattisesti maahanmuuttajien määrästä. Kuntakorvauksia maksetaan jo nyt maahanmuuttajille järjestettävästä valmistavasta opetuksesta.

Kd kannattaa ajatusta periaatteessa, mutta arvioi, ettei valtion budjetista lähivuosina riitä rahaa tällaisiin avustuksiin.

Perussuomalaiset korvaisi kunnille kohtuulliset kustannukset pakolaisten vastaanottamisesta.

Rkp kannattaa valtionavun maksamista, se pitää ottaa huomioon seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

Sdp kannattaa tämän kaltaista positiivista syrjintää. Maahanmuuttajien osuus voisi olla yksi valtionavun jakamisperuste.

Vasemmistoliitto kannattaa tätä, koska maahanmuuttajat tarvitsevat etenkin alkuaikana enemmän julkisen sektorin palveluita kuin kantaväestö.

Vihreät suhtautuu varovaisen myönteisesti valtionavustuksiin kunnille, koska maahanmuuttajista tulee kustannuksia esimerkiksi kouluille.



Onko maahanmuuttajien keskittyminen tiettyihin kouluihin kotoutumisen kannalta parempi vaihtoehto vai pitäisikö pyrkiä maahanmuuttajien tasaiseen jakamiseen eri kouluihin?

Keskusta kannattaa tasaista jakautumista. Liian tiiviit vähemmistökeskittymät tuottavat ongelmia.

Kokoomus kannattaa tasaista jakautumista, koska koulu on keskeinen paikka integroinnin kannalta. Maahanmuuttajien maksimiosuus koulun oppilaista tulisi olla 40%.

Kd kannattaa tasaista jakautumista, jotta yksilö voi integroitua laajempaan yhteisöön.

Perussuomalaiset kannattaa tasaista jakautumista. Muuten maahanmuuttajat keskittyisivät myös tietyille asuinalueille.

Rkp näkee vastauksen riippuvan siitä miten koulutus järjestetään. Kaavoituspolitiikan tulee estää keskittymistä, mutta joissakin kouluissa voitaisiin erikoistua kuten esimerkiksi eri kielisissä tai kansainvälisissä lukioissa on tehty.

Sdp kannattaa tasaista jakautumista, niin kouluissa kuin asuinalueissakin. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi kielenopetuksen järjestämiseksi tarvitaan tarpeeksi paljon maahanmuuttajia samaan ryhmään.

Vasemmistoliitto kannattaa tasaista jakautumista, mutta huomauttaa, että joissain tilanteissa maahanmuuttajaoppilaillekin täytyy antaa mahdollisuus päästä lähimpien ystävien kanssa samaan kouluun.

Vihreät kannattaa tasaista jakautumista. Tämä saavutetaan kaavoitus- ja asumisratkaisuilla, koska Suomessa on vahva perinne mennä kotia lähimpänä olevaan kouluun.


Yhdenvertaisuus

Onko maahanmuuttajien kulttuuriin ja uskontoon liittyvien erityisoikeuksien suhteen tehtävä muutoksia?

Keskustan mukaan uskonnon ja uskonnonharjoittamisen vapaus, on lähtökohta, mutta ”ei kannata ajatusta, että lähdettäisiin vielä enemmän myöntämään maahanmuuttajille erityisoikeuksia.”

Kokoomuksen mukaan ”erivapauksiin tulisi suhtautua pidättyvästi, koska mitä enemmän niitä on, sitä enemmän maahanmuuttajanuoret ovat eri porukoissa kuin valtaväestö”. Oman uskonnon opetuksen vaihtoehtona voisi olla elämänkatsomustieto.

Kd pohtii, että maahanmuuttajia voisi velvoittaa oppimaan ja osallistumaan kulttuuritapahtumiin: "Jos kuitenkin tarjoamme heille turvallisen asuinympäristön ja tulevaisuuden, niin voisi olettaa heidän oppivan ymmärtämään paremmin meidän kulttuuriamme, vaikkemme edellytä heidän hyväksyvän sitä kaikilta osin."

Perussuomalaisten mukaan koulussa pitäisi antaa kaikille "normaali Suomessa annettava koulutus" ja oman kulttuurin vaalimisen tulisi tapahtua koulun jälkeen yhteisöjen omasta toimesta; tähän tarjottaisiin kuitenkin tiloja.

Rkp:n mukaan tärkeää on kunnioittaa uskonnonvapautta. ”Ketään ei voi pakottaa uskonnon harjoittamiseen eikä myöskään voida estää uskonnonharjoittamista. Aina meidän suomalaista lainsäädäntöä on pystytty soveltamaan hyvin näissä yhteyksissä”.

Sdp:n mukaan "meidän vanha hyvä käytäntö uskonnon osalta toimii nyt myös maahanmuuttajien kanssa". Sdp:n edustaja nostaa esiin kotikielen opetuksen "kotoutumisen ja ihmisyyden kannalta hyvänä ja tärkeänä asiana".

Vasemmistoliiton mukaan kaikkien lasten tulisi osallistua esiopetukseen eikä
uskonnollisia raja-aitoja tulisi rakentaa siten, ”että jos kuulut johonkin tiettyyn uskontokuntaan, niin et voi osallistua kevät- tai joulujuhlaan”.

Vihreitä ei nykyinen käytäntö tyydytä. Vihreiden lähtökohta on, että kouluissa tulisi luopua tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta ja opettaa sen sijaan kaikille yhteisesti uskontotietoa. "Uskonto on koulussa aine, joka jakaa ihmisiä. Tällä tavoin siitä päästäisiin eroon".



Työvoiman maahanmuutto

Onko aktiivinen ulkomaalaisen työvoiman rekrytoiminen tarpeen työvoimapulan ratkaisemiseksi?

Keskustan mukaan ”voimakasta värväystä” ei tulisi harjoittaa, vaan toiminnan pitäisi olla eettisesti kestävää.

Kokoomuksen arvion mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 20 000 henkeä vuodessa. Työvoiman rekrytointi on kokoomuksen mielestä tarpeen.

Kd:n mukaan ulkomaalaiseen työvoimaan on lähivuosina turvauduttava kun nykyiset työttömyysluvut lähtevät taas laskuun, ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kd:n edustaja muistuttaa, etteivät maahan työn perässä muuttavat ole ainoastaan työntekijöitä, vaan heillä on oikeus myös perheeseen ja vapaa-aikaan.

Perussuomalaiset eivät näe aktiivista työperäistä maahanmuuttoa tarpeellisena. ”Meillä on Suomessa riittävät työvoimaresurssit nyt turvattu. Jos meillä on 300 000 työtöntä, meillä on tarvittava työvoima normaaleihin töihin.”

Rkp katsoo, ettei valtiovallan rooli rekrytoinnissa voi olla kovin aktiivinen, vaan se on ensisijaisesti työnantajien tehtävä, koska he tuntevat osaamistarpeet parhaiten.

Sdp:n mukaan tällä tai seuraavalla vaalikaudella ei ole tarvetta aktiiviseen työvoiman rekrytointiin. Työvoiman rekrytointia pitää ensisijaisesti tehdä omasta työvoimavarannosta, jonka muodostavat mm. 400 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ihmistä. ”Myös merkittävä osa täällä jo olevista maahanmuuttajista on työttöminä”. Saatavuusharkinta tulisi säilyttää työvoimaa rekrytoitaessa.

Vasemmistoliiton mukaan ei ole eritystä tarvetta haalia ulkomaista työvoimaa Suomeen ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Saatavuusharkinta tulisi säilyttää työvoimaa rekrytoitaessa.
Vasemmistoliitto korostaa, että ennen kuin työvoimaa aletaan aktiivisesti rekrytoida ulkomailta, on työsuhteiden valvontaa parannettava ja maahanmuuttajatyövoiman hyväksikäyttö lopetettava.

Vihreiden mukaan työvoimapula uhkaa viimeistään vuonna 2015, jolloin työvoimavajaus on noin 25 000 henkeä vuodessa. ”Tarvitaan aktiivista rekrytointipolitiikkaa sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta.”Vihreiden mukaan maahanmuuttajat eivät tule ainoastaan täyttämään niitä työpaikkoja, joita täällä on tarjolla, vaan osa heistä myös luo työtä.


Pitäisikö julkisen sektorin työnantajilla olla mahdollisuus anonyymiin työnhakuun?

Keskusta: Ei. Keskusta ei näe anonyymiä työnhakua tarpeellisena, koska maahanmuuttajia on jo monissa paikoissa töissä ja aika tekee asiassa tehtävänsä.

Kokoomus: Ei. Kokoomus ei kannata anonyymiä työnhakua, sillä syrjinnästä on päästävä eroon asennemuutoksen kautta.

Kd: Ei. Kristillisdemokraattien mukaan työnantajalla tulee aina olla oikeus tietää kuka ja mistä hakija on. Mahdolliseen syrjintään pitää puuttua eri keinoin.

Perussuomalaiset: Ei. Perussuomalaisten mukaan anonyymi työnhaku ”menee jo hieman liian pitkälle”.

Rkp: Kyllä. Anonyymi työnhaku on mahdollista toteuttaa julkisella sektorilla, jonka pitäisi olla edelläkävijä monimuotoisuudessa.

Sdp: Kyllä. Sdp:n mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja siksi on pohdittava keinoja edistää yhdenvertaista kohtelua työmarkkinoilla. Julkinen sektori voi olla tiennäyttäjänä.

Vasemmistoliitto: Kyllä. Vasemmistoliiton mukaan anonymiteetti antaisi kaikille mahdollisuuden. Esimerkiksi romanitaustaisia syrjitään; vaikka heillä olisi paljon kokemusta ja koulutusta, he eivät pääse edes haastatteluihin.

Vihreät: Kyllä. Julkisen sektorin työnantajilla pitäisi olla mahdollisuus anonyymiin työnhakuun ja samaa voisi kokeilla myös yksityisellä sektorilla. Työnhaun pitäisi olla haastatteluvaiheeseen asti anonyymiä.



Kannatatteko maahanmuuttajakiintiöiden asettamista julkisen sektorin työnantajille?

Keskusta näkee, että kiintiöt voivat aiheuttaa jopa maahanmuuttajakielteisen reaktion. Hyvät kokemukset vapaaehtoisesti palkatuista maahanmuuttajatyöntekijöistä vaikuttavat asenteisiin positiivisemmin kuin kiintiöiden kaltaiset pakot.

Kokoomus suhtautuu kiintiöihin kielteisesti koska ne ovat ahtaita ja velvoittavia.

Kd suhtautuu kiintiöihin kielteisesti koska ne ovat pakottava järjestely. Kotouttamisprosessissa pitäisi onnistua niin hyvin, ettei kiintiöitä tarvita.

Perussuomalaiset ei kannata kiintiöitä. Heidän mukaan työnantajat ovat tarpeeksi valistuneita, ja palkkaavat parhaan työntekijän syrjimättä.

Rkp ei kannata kiintiöitä. Kiintiöitä ei ole toteutettu muidenkaan ihmisryhmien kohdalla.

Sdp ei kannata kiintiöitä. Maahanmuuttajien työllisyyttä tulee edistää muilla keinoilla.

Vasemmistoliitto ei kannata kiintiöitä. ”Kuntien tulee toimia esimerkkeinä palkkaamalla aiempaa enemmän maahanmuuttajia erilaisiin työtehtäviin, mutta rekrytoinneissa kiintiöt eivät kuitenkaan saa syrjäyttää pätevyyttä”.

Vihreillä ei ole kantaa asiaan.




Kehityspolitiikka



Pitäisikö koulutetun työvoiman rekrytoinnista kompensoida lähtömaalle?

Keskusta ei suoraan tyrmää kompensaatioehdotusta, mutta puolueen edustajalla ei ole valmista vastausta kysymykseen, miten lähtömaita tulisi kompensoida.

Kokoomus pitää yksinomaan positiivisena asiana sitä, että esimerkiksi Filippiineiltä tulee työntekijöitä Suomeen, koska siellä koulutetaan liikaa työvoimaa. Kun työntekijä lähettää rahaa kotimaahansa, syntyy sekä lähtö – että työntekomaalle hyötyä.

Kd pitää mahdottomana ajatusta kompensoida työvoiman lähtömaita taloudellisesti menetetystä työvoimasta. Maahanmuuttajien rahalähetyksiä pidetään tärkeänä. ”Heilläkin on sitten mahdollisuus olla mukana auttamassa sitä synnyinmaataan uudessa maassa ollessaan.”

Perussuomalaisten edustaja pitää kysymystä ”kompensoinnista moraalisena, ja kannattaa lähtökohtaisesti ajatusta.”

Rkp:n mukaan maita voidaan yksittäistapauksissa kompensoida. Rkp pitää kehitysmaiden näkökulmasta etuna sitä, että maiden työntekijät saavat teollisuusmaista työkokemusta ja osaamista.

Vasemmistoliiton mukaan kehitysmaita pitäisi kompensoida aivovuodosta teollisuusmaihin. ”Hyvin kehittyneiltä mailta aika säädytöntä hyväksikäyttöä rekrytoida ihmisiä, kun tiedetään, että he olisivat erittäin tarpeellisia omassa lähtömaassakin.”

Vihreät korostavat, että ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeintä ja tämän takia kompensaatiota ei tarvita.


Onko turvapaikkapolitiikalla ja kehityspolitiikalla keskinäinen yhteys?

Keskustan mielestä pakolaisten lähtöalueita pitäisi tukea yhteistyössä YK:n ja EU:n kanssa. Keskustan mielestä kehityspolitiikan pitää tukea lähtömaita, jotta sieltä ei tarvitsisi lähteä pakoon.

Kokoomuksen mielestä pakolaisten lähtöalueita pitäisi tukea yhteistyössä YK:n ja EU:n kanssa. Konflikteja ennaltaehkäisevällä työllä pakolaisvirrat voisivat Kokoomuksen edustajan mukaan vähentyä.

Kd:n mukaan yhteys turvapaikkapolitiikan ja kehityspolitiikan välillä ei ole täysin suora. Kd näkee ihmisten tukemisen lähellä kotimaitaan perusteltuna, mutta sanoo, että on ihmisiä joille turvapaikan myöntämiselle löytyy selvä tarve. ”Auttaminen siellä kotimaassa ei auta, koska he ovat erittäin riskialttiissa ympäristössä ja oma henki on uhattua”.

Perussuomalaisten edustaja esittää, että pakolaisia pitäisi tukea lähtömaiden lähellä ja turvapaikkaresursseja tulisi siirtää sisäasiainministeriöltä ulkoministeriölle kehityspolitiikkaan.

Rkp:n mukaan turvapaikkapolitiikka ja kehityspolitiikka ovat yhteydessä tosiinsa, mutta toimivat eri vaiheissa. Kriisinhallinnan jälkeen on panostettava kehityspolitiikkaan ja erityisesti koulutukseen. Suomi tukee pakolaisia lähtömaissa ja kriisien lähialueilla olemalla yksi UNHCR:n tärkeimpiä rahoittajia.

Sdp:n mukaan ”turvapaikka- ja kehityspolitiikka eivät ole vastakkaisia niin että hyvällä kehitysavulla ehkäistäisiin turvapaikanhakijavirtoja.” Vaikka kehitysyhteistyötä tehdään, Sdp näkee turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyvän lähivuosina. Toisaalta Sdp:n edustaja on tullut kuitenkin siihen johtopäätökseen, että somalialaisia olisi alun perin pitänyt auttaa lähialueilla koska somalialaisten kotoutuminen ei ole onnistunut.

Vasemmistoliiton mukaan turvapaikkapolitiikka ja kehityspolitiikka eivät ole toinen toisensa poissulkevia.

Vihreiden edustajan mielestä kehityspolitiikan pitäisi puuttua korruptioon, hallintoon ja ihmisoikeuksiin – tätä kautta kehityspolitiikalla vaikutettaisiin siihen, että turvapaikan hakemisen tarve vähenisi. Toisaalta Vihreät näkee, että ”pelkkä rahan antaminen ei poista vainoamista”. Poliittista painostusta tarvittaisiin, mutta sitä on Vihreiden mukaan hankalaa tehdä pakolaisten lähtömaissa.

_________________________________________________________

Helsingin Sanomat: Selvitys: Perheenyhdistäminen ja pakolaiskiintiö jakavat puolueita

Perheenyhdistämiseen liittyvät oikeudet jakavat puolueita.

Vasemmistoliitto kritisoi tuoretta kiristystä alaikäisten perheenyhdistämisoikeuteen. Kokoomuksen mukaan perheenyhdistämismatkoja ei pitäisi maksaa muille kuin pakolaisstatuksen saaneille.

Keskustan mukaan perheenyhdistämiseen liittyvien taloudellisten etuuksien pitää olla yhteismitallisia lähipohjoismaissa ja EU-maissa.

"Meillä ei voi olla toisista maista poikkeavia käytäntöjä, kun ne ovat vetovoimatekijöitä", toteaa keskustan maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja, hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli.

Suomen Pakolaisapu ja Pakolaisneuvonta selvittivät alkukesästä 2010 puolueiden maahanmuutto- ja pakolaispoliittisia kantoja. Erityisesti puolueita jakavat perheenyhdistäminen, mummot ja pakolaiskiintiö.

Kristillisdemokraatit ja Rkp ottavat kantaa niin sanottuun mummoasiaan.

Kd:n mukaan Suomessa tulisi noudattaa EU-direktiiviä, jonka mukaan isovanhemmat kuuluvat EU-kansalaisen perheeseen. Rkp:n mukaan on kestämätöntä että EU-kansalaisella, joka haluaa saada muun omaisen kuin ydinperheen jäsenen Suomeen, on siihen paremmat oikeudet kuin Suomen kansalaisella.

Samaten pakolaiskiintiön suuruudesta puolueet olivat eri mieltä.

Rkp ja vasemmistoliitto nostaisivat vuosittaisen kiintiöpakolaisten määrän tuhanteen. Myös vihreät nostaisivat kiintiötä. Sdp, keskusta, Kd ja kokoomus pitäisivät sen nykyisessä 750:ssä. Perussuomalaiset haluaisivat poistaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan.

Maahanmuuttajien työmarkkinoilla kohtaaman syrjinnän vähentämiseksi Rkp, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat anonyymia työnhakua julkisella sektorilla.

Mikään puolueista ei kannata maahanmuuttajakiintiöiden asettamista julkiselle sektorille – vihreillä ei tosin ole kantaa asiaan.

"Rekrytoinneissa kiintiöt eivät saa syrjäyttää pätevyyttä", toteaa vasemmistoliiton maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Kyllönen.

Maahanmuuttajien kulttuuriin ja uskontoon liittyvien erityisoikeuksien kohdalla puolueet muistuttivat uskonnonharjoittamisen vapaudesta.

Yleinen suhtautuminen erityisoikeuksien lisäämiseen on kuitenkin nihkeä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Arto Satosen mukaan "erivapauksiin tulisi suhtautua pidättyvästi, koska mitä enemmän niitä on, sitä enemmän maahanmuuttajanuoret ovat eri porukoissa kuin valtaväestö".

Vihreiden mielestä kouluissa tulisi opettaa kaikille yhteisesti uskontotietoa tunnustuksellisen uskonnonopetuksen sijaan.

"Uskonto on koulussa aine, joka jakaa ihmisiä. Tällä tavoin siitä päästäisiin eroon", puoluesihteeri Panu Laturi kirjoittaa.