Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet yrittää keksiä keinoja, jotka saisivat Suomen ja suomalaiset yritykset lopettamaan venäjänkielisten Suomessa asuvien ammattitaidon hukkaamisen.
Suomen noin 52 000 venäjänkielistä ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja. Tästä huolimatta venäjänkielisten keskuudessa ovat yleisiä kokemukset siitä, ettei tapaamista tipu venäläisen nimen takia.
Vähemmistövaltuutetun mielestä venäjänkielisten osaaminen pitäisi saada parempaan käyttöön, koska suomalaisten venäjän kielen osaaminen on niin heikkoa. Venäläisiä tarvittaisiin heidän omaa koulutustaan vastaavien töiden lisäksi muun muassa matkailussa ja ulkomaankaupassa.
–Suomella ei ole varaa päästää maahanmuuttaneiden osaamista käsistään ennakkoluulojen ja tietämättömyyden takia, Biaudet toteaa.
Vähemmistövaltuutettu ehdottaa, että työnantajat voisivat tehdä nimettömiä työnhakuja maahanmuuttajien syrjinnän vähentämiseksi. Työhakemusten käsittely nimettömänä voisi vähentää tilanteita, joissa potentiaalinen hakija ei saa kutsua haastatteluun ennakkoluulojen takia.
Nimettömään työnhakuun voitaisiin aluksi velvoittaa esimerkiksi julkiset työpaikat ja julkista tukea saavat järjestöt.
–Tällainen kokeilu voisi avata tien henkilökohtaiseen tapaamiseen työnantajan kanssa ja siten edistää työllistymistä, Biaudet sanoo.
Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan venäläiset kohtaavat ennakkoluuloja erityisesti rekrytoinnissa. Moni joutuu tyytymään epävakaaseen työsuhteeseen ja työhön, joka ei vastaa omaa koulutusta.
–Harva meistä ylipäätään työllistyy omaa alaa vastaavalle alalle, sanoo toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta Farosta.
Vähemmistövaltuutetun toimisto selvitti keväällä venäläisten tilannetta työelämässä. Selvityksessä on hyödynnetty muun muassa suppeaa internetkyselyä ja vähemmistövaltuutetun yhteydenottotietokantaa.
Venäläiset tutkinnot vieraita
Työttömyys on venäjänkielisten keskuudessa yleisempää kuin ulkomaalaisilla keskimäärin, vaikka suuri osa heistä on korkeasti koulutettuja ja puhuu hyvin suomea. Viime vuonna venäläisistä työttöminä oli lähes kolmannes.
Työnantajien epäluulot kytkeytyvät kielitaitoon ja venäläiseen koulutukseen, joka on usein rekrytoijille tuntematon.
–On harmillisista, että työnantajat eivät osaa arvostaa venäläisten tutkintojen sisältöä, sanoo 11 vuotta Suomessa asunut Olga Silfver, joka toivoo työnantajille lisää tietoutta ulkomaalaisista tutkinnoista.
Silfver kertoo työllistyneensä Suomessa jo opiskeluaikana. Hänen kokemuksensa mukaan erityisen tärkeää on, että maahanmuuttaja pääsee heti alussa kiinni suomalaisiin verkostoihin.
Silfver ja Potchinchtchikov pitävät ehdotusta nimettömästä työnhausta hyvänä vaikkakaan ei ongelmia ratkaisevana.
–Olisi periaatteellisesti tärkeää antaa viesti siitä, miten työnantajien pitäisi suhtautua, Potchinchtchikov sanoo.
______________________________________________
YLE Etelä-Karjala: Venäjänkielisillä työllistymisongelmia
Suomessa asuvien venäjänkielisten on edelleen vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä. Venäjänkielisten työttömyys on keskimäärin korkeasta koulutuksesta huolimatta yli 30 prosenttia.
Vähemmistövaltuutetun teettämän tutkimuksen mukaan työllistymisongelmia tuottavat muun muassa kieli, työsyrjintä sekä ulkomailla hankittu koulutus ja työkokemus, joita työnantajat eivät syystä tai toisesta arvosta.
Suomessa asuu arviolta 52 000 venäjänkielistä.
Etelä-Karjalassa töitä riittää
Arja Martikainen Lappeenrannan Työ- ja elinkeinotoimistosta kertoo, että Etelä-Karjalassa venäjänkieliset työllistyvät kohtuullisen hyvin.
- Erityistä tilastoa ulkomaalaisten työllistymisestä ei ole, mutta palvelualoille he ainakin työllistyvät hyvin. Sen lisäksi mm. venäjän kielen opettajille, rakennus- ja metallimiehille riittää töitä, Martikka kertoo.
Etelä-Karjalassakin ongelmana on se, ettei varsinkaan korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille löydy ammattia vastaavaa työtä. Esimerkiksi Venäjällä opiskellut hammaslääkäri joutuu Suomessa käymään useita kursseja ja suorittamaan tutkintoja, jotta hän pääsee harjoittamaan ammattiaan.
- Prosessi ei ole helppo, mutta se kannattaa yleensä käydä läpi, sillä töitä näille ihmisille kyllä riittää, Martikka sanoo.
Rajan pinnassa venäläisiä ei syrjitä työhönotossa
Lappeenrannan TE-toimiston ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen yhteisessä kansainvälisten palveluiden yksikössä on asiakkaana noin 850 ulkomaiden kansalaista. Näistä 570 on venäläisiä. Kansallisuuksia on kaikkiaan yli 70.
Arja Martikan mukaan Etelä-Karjalassa työnantajat eivät kavahda ulkomaalaista työnhakijaa.
- Vieraskielinen nimi ei saa työnantajaa enää suoraan hylkäämään työnhakijaa. Enemmän siinä vaikuttaa, millainen hakija on, Martikka sanoo.
________________________________________________
Etelä-Saimaa: Venäjänkielisillä vaikeuksia työllistyä
Lappeenrannassa venäjänkielentaitoisella työvoimalla on vaikeuksia työllistyä. Venäjän osaaminen on etu, mutta venäjänkielentaitoisen työntekijän työllistymismahdollisuudet paranevat, jos hän osaa suomea.
Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimiston erikoistyövoimaneuvoja Arja Martikka tietää, että venäläisten, kuten yleensäkin maahanmuuttajien, on hankala työllistyä. Kuitenkin juuri venäläiset muodostavat maahanmuuttajista suurimman työnhakijajoukon.
Lappeenrannan TE-toimistossa ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa on tällä hetkellä 845 ulkomaalaista työnhakijaa, joista venäläisiä on 570. Vuosi sitten lokakuussa ulkomaalaisia oli 780, joista venäläisiä oli 490.
____________________________________________________
YLE Kymenlaakso: Joka neljäs venäläinen on kokenut syrjintää työhönotossa
Vähemmistövaltuutetun mukaan suuri osa syrjinnästä jää ilmoittamatta. Suomenvenäläisten työttömyysaste on edelleen melko korkea.
Joka neljäs Suomessa asuva venäläinen on kokenut syrjintää työhönotossa viimeisen viiden vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi EU:n perusoikeusviraston tutkimuksesta, jota varten haastateltiin 562 Suomessa asuvaa venäläistä.
Vähemmistövaltuutetun tekemän selvityksen mukaan syrjintää käsiteltiin työsuojelupiireissä melko vähän, mutta se ei kuitenkaan tarkoita syrjinnän olevan harvinaista. Syrjintään viittaa se, että lähes kaikki etnisen syrjinnän tapaukset olivat viranomaisaloitteisia.
Suomenvenäläisten työttömyysaste on laskenut melko tasaisesti. Työttömänä on edelleen runsaat 30 prosenttia, vaikkaa venäläiset ovat suhteellisen korkeasti koulutettuja. Suomessa asuu noin 52 000 venäjänkielistä.
Tekstit
