Iltalehti/STT: Kerjäämiskielto kaatui hallituksessa 20.10.2010
Hallitus on hylännyt iltakoulussaan kaavailut kerjäämisen kieltämisestä lailla.
Sen sijaan järjestyslakia aiotaan muuttaa kieltämällä luvaton leiriytyminen.
Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) mukaan nyt on tarkoituksenmukaista hakea lakiin myös sanamuotoa, jolla puututaan aggressiiviseen käyttäytymiseen kerjäämisen yhteydessä. Jos henkilö hiljalleen paikallaan kerjää, sitä ei voida tulkita hänen mielestään aggressiiviseksi. Lisäksi selvitetään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä organisoidun kerjäämisen ehkäisemiseksi ja onko ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi riittäviä keinoja.
______________________________________
YLE Uutiset: Kerjäämistä ei kielletä lailla
Hallitus aikoo puuttua kerjäämiseen muuttamalla järjestyslakia niin, että luvatonta leiriytymistä koskevaa kieltoa täsmennetään. Kerjäämistä ei kuitenkaan kielletä lailla. Hallitus päätti asiasta iltakoulussaan keskiviikkona.
Lisäksi järjestyslakia täsmennetään siten, että sillä voidaan puuttua kerjäämisen aggressiivisiiin piirteisiin. Esimerkiksi suurimpien kaupunkien katukuvassa näkyvien mummojen kerjäämistä ei kuitenkaan katsota aggressiiviseksi.
Kerjäämisen kieltävä lakihanke on jakanut hallituksen ministereitä. Esimerkiksi pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ovat pitäneet kerjäämisen kieltävää lakia liian järeänä aseena. Tiukimmin kaavailtua lakia ovat vastustaneet hallituspuolueista vihreät ja RKP.
Sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) asettama työryhmä esitti aiemmin lokakuussa, että ammattimainen kerjääminen ja kerjäämisen organisointi kiellettäisiin lailla.
______________________________________________________
Helsingin Sanomat: Holmlund: Oman takamuksen kokoisella neliöllä kerjääminen ei häiritsevää
Hallitus päätti iltakoulussaan keskiviikkoiltana, että kerjäämistä ei kielletä lailla. Kerjäämiskieltoa on esittänyt sisäministeriön työryhmä.
Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) mukaan järjestyslakiin haetaan nyt kiellon sijaan sanamuotoa, jolla aggressiiviseen käyttäytymiseen kerjäämisen yhteydessä pystyttäisiin puuttumaan aiempaa paremmin.
Aggressiivinen kerjääminen on jo nyt kielletty järjestyslaissa, mutta lakiin halutaan tiukennusta ja selkeytystä.
Missä sitten menee aggressiivisen kerjäämisen raja?
Aggressiivinen käyttäytyminen voi olla esimerkiksi hyvin lähelle tulemista, vaatteista nykimistä tai tyrkkimistä, sisäministeri linjaa.
Kerjäyskieltoa on Helsingissä vaadittu vedoten siihen, että ydinkeskustassa kerjäläiset anastavat itselleen tärkeän palan julkista tilaa.
"Jos paikallaan istuu hiljaa oman takamuksensa kokoisella neliöllä tai vähän isommalla, niin sitä ei varmaankaan voi häiritseväksi tulkita", Holmlund sanoi hallituksen iltakoulun jälkeen keskiviikkona.
Holmlundin hanakasti ajama kerjäämiskielto kaatui hallituksessa, koska kielto ei saanut kannatusta muista hallituspuolueista.
_________________________________________________________
Verkkouutiset: Poliisiylijohtaja elättelee vielä toiveita kerjäämiskiellosta
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei pidä hallituksen päätöstä olla esittämättä kerjäämiskieltoa täystyrmäyksenä kerjäämiskiellolle.
Hän on tyytyväinen siihen, että nykyisen lainsäädännön riittävyyttä organisoidun kerjäämisen ehkäisemiseksi ja ihmiskaupan tunnistamiseksi vielä selvitetään.
Paateron mukaan poliisille tuottaa vaikeuksia se, että ensi kesään mennessä sillä ei ole uusia mahdollisuuksia puuttua kerjäämiseen.
- Mutta näillä mennään silti, Paatero kommentoi STT:lle.
Luvattoman leiriytymisen kieltämistä Paatero pitää tärkeänä asiana. Hänen mukaansa sillä ei kuitenkaan pystytä puuttumaan itse kerjäämiseen.
_____________________________________________
Aamulehti: Kylmä ilma karkottaa kerjääjiä Tampereelta
Tampereen keskustassa voi yhä nähdä yksittäisiä kerjääjiä, mutta määrä on vähentynyt kesästä.
- Kun kelit menevät kylmäksi, kerjääjien määrä vähenee. Se on selvä juttu, arvioi Pirkanmaalla ulkomaalaisasioiden tutkinnasta vastaava rikoskomisario Ari Luoto.
Nykylain puitteissa poliisilla ei ole syytä puuttua kerjäämiseen.
- Poliisi käy aika ajoin katsomassa kerjääjiä ja tarkistaa heidän paperinsa. Yleensä heillä on vähintään EU-kansalaisen henkilökortti, joten maassaolon edellytykset ovat kunnossa, Luoto sanoo.
Luoto ei usko, että kerjäläisten karkottaminen poistaisi ongelmaa, sillä käännytetyt henkilöt palaavat usein takaisin maahan.
Rikokset lisääntyneet
Ari Luodon mukaan itäeurooppalaisten, kuten juuri romanialaisten, tekemät rikokset ovat yleistyneet tämän kesän aikana selvästi.
Esimerkiksi perinteiset lompakkovarkauksia on tehty runsaasti. Luoto arvioi, että usein tekijät ovat ammattilaisia.
- Joskus radioliikennettä kuunnellessa tuntuu siltä, että suurin osa keikoista on sellaisia, joissa poliisi juoksee sormus-, nahkatakki-, kiikari- tai aurinkolasikauppiaiden perässä, Luoto kuvailee.