Suomen Kuvalehti: Millaista on suomalainen ääriajattelu? Edustavatko perussuomalaiset sitä?

Suomen Kuvalehti: Millaista on suomalainen ääriajattelu? Edustavatko perussuomalaiset sitä? 28.10.2010

”On jännää, että seuraavien eduskuntavaalien kuumat kysymykset näyttävät olevan maahanmuutto ja seksuaalivähemmistöt”, sanoo Jera Hänninen. Hän on veljensä Jyri Hännisen kanssa julkaissut kirjan Tuhansien aatteiden maa. Ääriajattelua nyky-Suomessa.

Kun katsoo vuoden 2010 Suomea Hännisten kirjan näkövinkkelistä, kuva on polarisoitunut. Ääripäät voimistuvat.

”Jotka hyväksyvät, hyväksyvät entistä enemmän. Suvaitsemattomat taas suvaitsevat entistä vähemmän”, Jera Hänninen sanoo.

Tämä näkyy myös Ylen keskusteluillasta alkaneessa homokeskustelussa. Toisaalta kirkosta erotaan ennätystahtia, toisaalta kristillisdemokraatit vetävät lisää jäseniä.

Perussuomalaisetko ääriajattelua?

Tässä vaiheessa on hyvä selvittää, mitä Hänniset tarkoittavat ääriajattelulla. Se on jotain sellaista, joka on ”äärimmäistä suhteessa keskitiehen, yleiseen mielipiteeseen ja muihin arvoihin sidottuihin määreisiin”.

Yleinen mielipide ja arvot eivät ole kiveen hakattuja. Siksi eilisen ääriajatus voi huomenna olla valtavirtaa. Näin on käynyt esimerkiksi naisten oikeuksille, ympäristöliikkeelle ja seksuaalisten vähemmistöjen asialle.

Kirjassa laajimman käsittelyn saavat maahanmuuttokriitikot ja perussuomalaiset. Perussuomalaisten kannatuksen kasvusta raportoidaan uutisissa lähes viikkotahtia. Puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että puolue voisi lähteä hallitukseen Sdp:n kanssa. Perussuomalaisetko ääriajattelua?

”Emme väitä, että kaikki perussuomalaiset olisivat automaattisesti rasisteja ja homofoobikkoja”, Hänninen sanoo.

”Mutta: perussuomalaisten riveissä on kunnanvaltuutettuja, joiden ajattelu on uusnatsi-filosofian mukaista. Heidät Soini on hyväksynyt joukkoihinsa. Esimerkiksi Jussi Halla-aho on keskitien kulkija siihen verrattuna, millaisella retoriikalla on päästy valtuustoihin.”

Hännisen mukaan maahanmuuttokriitikot ja perussuomalaiset ovat kirjassa näkyvimmässä osassa siksi, koska he ovat näkyvimmässä osassa myös yhteiskunnassa.

Mustavalkoisuutta vastaan

Hänniset esittelevät myös liikkeitä, jotka todella ovat äärimmäisiä perussuomalaisiin verrattuna.

Kirjassa haastateltu filosofi Jukka Hankamäki esittää kritiikkiä siitä, että ”esimerkiksi järkiperäinen ja lainkuuliainen maahanmuuton arvostelu asetetaan samalle viivalle vaikkapa venäläisten nashien ja niin sanotun antifasistisen komitean kanssa”.

”Kaikki ajatukset eivät olekaan samasta puusta veistettyjä. Kirjamme esimerkit ovat kuitenkin monin paikoin samalla tavalla mustavalkoista, ja tätä mustavalkoisuutta halusimme alleviivata”, Hänninen sanoo.

Mitä mustavalkoisuuden sijaan? Hänninen sanoo, että esimerkiksi maahanmuuton ongelmista pitää punnita kaikki puolet ja ottaa oppia siitä, mitä on tapahtunut muualla maailmassa.

”Ongelmia ei pidä liioitella, eikä niitä pidä kauhistella. Kiihkoa on ajattelun joka laidalla.”

Mahdollisia ongelmia kyllä on, sen Hänninen myöntää:

”Mitä tapahtuu, jos maahanmuuttajat pannaan poteroitumaan omiin joukkoihinsa; tapahtuuko meillä samanlaista gettoutumista kuin Ruotsissa; tuleeko meille maahanmuuton myötä lieveilmiöitä, kunniaväkivaltaa, viharikoksia seksuaalivähemmistöjä kohtaan?”

”Näistä pitää puhua, ettei yhtäkkiä olla siinä tilanteessa, että autoja palaa, kun maahanmuuttajat ovat tyytymättömiä.”

Esimerkiksi islamin nimissä tehtävistä hirmuteoista ei pidä vaieta kulttuurirelativismiin (eri moraalisäännöt eri kulttuureissa) vedoten, Hänninen muistuttaa.

Hyviä huomioita mölyn alla?

Ääriajattelu on helppo sivuuttaa täysin sekopäisenä. Tämäkin on mustavalkoista ajattelua. Hänninen sanoo, että maahanmuuttokriitikoilta on tullut järkeviä ajatuksia, joista pitäisi keskustella. Samoin Suomen antifasistinen komitea on nostanut esiin huomioita suhtautumisessa venäläisiin.

”On vain harmi, että ne peittyvät provokatiivisen mölyämisen alle.”

Hänninen kertoo, kuinka ”kohudosentti”, Suomen antifasistisen komitean Johan Bäckman sanoo puolustavansa sananvapautta ja onkin tukenut muun muassa Jussi Halla-ahoa.

Sananvapaus oli tärkeää kunnes arvostelu kohdistui itseen. Bäckman yritti Hännisen mukaan estää kirjan julkaisun ennen kuin oli edes nähnyt sitä.

”Hän koetti hakea käräjäoikeudesta päätöstä, että kirjaamme ei julkaista. Hän uhkaili WSOY:n Anna Baijarsia oikeusjutulla ja kunnianloukkaussyytteellä”, Hänninen kertoo.

Ei asein vaan verkossa

Äärimmäinen ajattelu ja kovat teot eivät ole Suomessa lainkaan uusi asia. Viime vuosisadan alussa ideologisia eroja setvittiin väkivalloin, kansalaissota suurimpana tapahtumana.

Jera Hänninen uskoo, että suomalaiset eivät enää lähde taistelemaan aatteen puolesta asein. Nyt on netti.

Verkon rooli on nykyisten ääriliikkeiden kannalta merkittävä. Netissä saa helposti koottua suurelta tuntuvan samanmielisten joukon, joka voi täyttää keskustelupalstoja ajatuksillaan. Netissä kasvavien liikkeiden kannalta ongelmallista voi olla se, miten suuren vaikutusvallan ne saavat toimimalla vain verkossa.

”On aikamoinen loikka lähteä netin keskustelupalstalta tekemään asioita, joilla siellä uhkaa. Facebookissa suunniteltu yleislakko on hyvä, vaikka kulunut, esimerkki.”

Esimerkkejä suomalaisesta ääriajattelusta Jera ja Jyri Hännisen mukaan:

- Suomen Vastarintaliike
- Perussuomalaiset (osittain)
- Jussi Halla-aho ja Muutos 2011
- Suomen islamilainen puolue
- maahanmuuttajien radikalisoituminen ja kunniaväkivalta
- islamin suhde seksuaalivähemmistöihin
- Suomen antifasistinen komitea
- Luther-säätiö
- NRA eli kansallinen kivääriyhdistys
- kettutytöt (EVR)
- Vihreä Puolue (ei siis Vihreä liitto, joka on hallituspuolue)