sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Verkkoapila: "Suomi tarvitsee koulutettuja ulkomaalaisia osaajia"

Verkkoapila: "Suomi tarvitsee koulutettuja ulkomaalaisia osaajia" 17.10.2010

Tampereella opiskeleva pakistanilainen lääkäri Mohsin Rana sanoo, että muukalaisvihamielisyys vahingoittaa pitkässä juoksussa eniten suomalaisia ja Suomea itseään.

- Esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa on ymmärretty aivopääoman tärkeys. Suomikin tarvitsee korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia, hän uskoo.
Mohsin Rana, 36, päätyi opintojen perässä Suomeen ja on sittemmin kotiutunut Pohjolaan.

Ensin Riikaan

Rana päätti vuonna 1996 lukion jälkeen lähteä opiskelemaan lääketiedettä ulkomaille. Kohteeksi valikoitui ensin Riika Latviasta.
- Lääketiedettä oli tuolloin hankala opiskella Pakistanissa. Aloituspaikkoja oli vähän monille hakijoille ja kilpailu oli kovaa, Rana muistelee.

Lahoren yliopistolla oli yhteistyöohjelma Riian yliopiston kanssa, ja tätä kautta kohdemaa tuli tutuksi. Riian yliopistossa vierähtivätkin seuraavat seitsemän vuotta pakistanilaisnuorukaisen elämästä.
- Tuosta ajasta opiskelin 6 vuotta ja välillä työskentelin sairaalassa nuorena lääkärinä muutaman kuukauden ajan. Valmistuin vuonna 2002 ja palasin Pakistaniin 2003 työskentelemään yksityisenä lääkärinä.

Islamabadissa Rana alkoi kiinnostua jatkokouluttautumisesta. Suomessa tarjoutui mahdollisuus opiskella kansanterveyttä (public health).
- Perustason opintojen jälkeen päätin lähteä Suomeen erikoistumaan tähän aineeseen. Päädyin siten Tampereen yliopistoon, jossa aloitin opintoni syksyllä 2007.

Tohtorintutkinto Suomessa

Maisteriksi Rana valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Opiskelut jatkuvat kuitenkin tämän jälkeenkin, sillä mies lukee myös tohtorintutkinnon.
- Tähän menee aika arviolta 3-4 vuotta. Jos tohtoriksi valmistumiseni jälkeen löydän töitä Suomessa, saatan hyvinkin jäädä tänne, hän ennakoi.
- Latviassa opiskellessani matkustelin Ruotsissa ja Suomessa ja pidin näkemästäni. Saatuani opiskelupaikan Suomesta en epäröinyt muuttaa tänne.

Rana kuvailee suomalaisia auttavaisiksi ja mukaviksi. Eläminen ja opiskelu on sujunut yhteisymmärryksessä niin vaihto-opiskelijoiden yhteisöissä kuin kantasuomalaistenkin kanssa.
- Suomi maana on kehittynyt hurjasti viimeisen 15 vuoden aikana. Ensi kerran kävin Suomessa 1998, ja taloudellista kehitystä on selkeästi tapahtunut vuoteen 2010 tultaessa.


”Muukalaisviha ei ole hyvää kehitystä”

Mohsin Rana näkee maahanmuuttovastaisuuden nousun epämiellyttävänä ja uhkaavana ilmiönä.
- Se ei todellakaan ole hyvää kehitystä, jos muukalaisviha nostaa päätään.
- Ne maat menestyvät, joihin maailmanlaajuinen aivovuoto suuntautuu. Suomi kamppailee lukuisien mittavien haasteiden, kuten ikääntyvän väestörakenteen kanssa. Jos maa haluaa pitää talouden rattaat pyörimässä, tarvitaan tänne kykyjä ja ideoita muualta, Rana painottaa.

Hyvinvointimalli viehättää

Rana on erityisen ihastunut pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin.
- Siitä kannattaa aivan ehdottomasti pitää kiinni. Hyvinvoinnin jakaminen eri väestöryhmien kesken on oikeudenmukaista ja lisää vakautta.

Poliittisella kartalla Rana asemoi itsensä keskustaan.
- En ole erityisen poliittinen ihminen, mutta kavahdan äärisuuntauksia. Kiinnostuin edustajistotoiminnasta yliopistossa ja keskusta puolueena tuntui sopivan maltilliselta ja ihmisläheiseltä vaihtoehdolta.

Kuvateksti:
Mohsin Ranan mukaan Suomeen kyllä tuodaan ulkomaalaisia opiskelemaan alaa, mutta kielenopetus on täysin riittämätöntä. - Kieli on iso ongelma työelämän kannalta, hän