Kouvolan Sanomat: Kansainvälisyyttä tarvitaan maaseudullakin

Kouvolan Sanomat: Kimmo Kangas: Kansainvälisyyttä tarvitaan maaseudullakin 9.5.2011

Ulkomaalaiset työntekijät ovat välttämätön ja elintärkeä osa suomalaisten maatilojen arkea. Jos maatilalle palkataan isännän ja emännän avuksi vakituinen työntekijä, on hän lähes aina ulkomaalainen, useimmiten Baltian maista, Venäjältä tai Ukrainasta kotoisin. Joillakin maatiloilla ulkomaalaisia työntekijöitä on käytetty jo pitkään, mutta viimeisten vuosien aikana käytäntö on selvästi yleistynyt.

Ilmiön takaa löytyy kaksi yksinkertaista syytä. Suomalaisia työnhakijoita maatilan usein fyysisesti raskaat työt eivät yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa. Toinen syy on puhtaan taloudellinen. Vaikka maatilan töistä kiinnostunut suomalainen löytyisikin, ei hän suostu työskentelemään minimipalkalla. Itä-Euroopasta tuleville kyse on usein vähintäänkin kelvollisesta korvauksesta, varsinkin jos esimerkiksi asuminen on ilmaista.

Maaseudun kansainvälistyminen on mielenkiintoinen — ja varsin vähän puhuttu — ilmiö. Eduskuntavaaleja edeltäneessä ja myös vaalien jälkeen jatkuneessa keskustelussa on esillä ollut lähinnä se, miten, ja kuinka paljon, ulkomaalaisten maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa. Monilla fyysisesti raskailla ja usein varsin kehnosti palkatuilla aloilla ulkomaalaisen työvoiman saatavuus on kuitenkin elinehto. Tämä tulisi maahanmuuttokeskustelussa muistaa.

Kokonaan toinen kysymys on, miten Suomeen tuleva ulkomaalainen työvoima saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla integroitua yhteiskuntaan. Molemminpuoliset epä- ja ennakkoluulot kärjistyvät helposti kahnauksiksi. Jokainen meistä voi osaltaan helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista, joka on koko Suomen etu.